Varistaipale
Varistaipale (myös Varistaival) on kylä ja kulttuurimaisema Heinävedellä Pohjois-Karjalassa.[1][2]
Varistaipaleen kylä sijaitsee neljän kilometrin päässä Karviosta Kuopioon päin ja noin 60 kilometrin päässä lähimmästä kaupungista, Varkaudesta. Kylän eteläpuolelta kulkee valtatie 23 ja se sijaitsee Tuusniemelle kulkevan seututie 542:n varrella. Valamon ja Lintulan luostarit sijaitsevat lähellä kylää, molemmat noin kymmenen kilometrin päässä.
Historiallisissa asiakirjoissa on mainintana Warisen Taiffwal (1554), waris taifuall (1620-luku, nimi viittaa viljelykseen), Waristaifwal (1666, viittaa kylään).[2] Varistaipale oli alkujaan veneen vetotaival, jota kuljettiin, kun siirryttiin Varisvedeltä Varislammelle ja edelleen Juojärvelle. Ilmeisesti ensin on käytetty nimeä Varisvesi ja Varislampi ja niiden mukaan nimetty Varistaipale. Sana taipale (taival) tarkoitti kahden veden välistä kangasta. Varis on aikoinaan elänyt maassamme luonnontilaisena vain järvien ja meren rannoilla ja saarissa. Sittemmin ihmisasutuksen mukana lintulaji on levinnyt koko maahan viljelmien ja asutuskeskusten liepeille.[2]
Nyttemmin kylä tunnetaan Varistaipaleen kanavasta, joka on Suomen korkein ja on korkeuseronsa vuoksi nelisulkuinen kanava. Se rakennettiin vuosina 1911–1913 aiempaan puronuomaan. Yhdessä Taivallahden kanavan kanssa se yhdistää Varisveden Juojärveen. Kanavan pituus on 1 100 metriä ja pudotuskorkeutta sen suluilla on 14,5 metriä; kanava on Suomen korkein ja ainoa nelisulkuinen kanava.[1][3] Varistaipaleen kylä kasvoi kanavan ympärille.[1]
Kanavan ylimmän sulun äärellä on kanavanvartiontorni, josta kanavaa ohjataan ja sen toisella puolella on Merenkulkulaitoksen omistama kanavamuseo. Museorakennus on entinen kanavanvartijan talo ja museoalueeseen kuuluvat muutkin pihapiirin rakennukset. Kanavapuisto on muiden Heinäveden reitin kanavien tapaan hyvin hoidettu ja kaunis. Siellä järjestetään kesäisin vuosittainen ulkoilmakonsertti. Kesällä 2004 pidettiin Varistaipaleen kanavalla perinneuittotapahtuma ”Naiset nipunlaskussa”.[1] Tilaisuus oli yleisömenestys, nipunlaskua oli seuraamassa molemmin puolin kanavaa noin 2 500 kesävierasta ja paikkakuntalaista. Tapahtuma televisioitiin ja sille saatiin sponsoreiksi 50 yritystä.
Kylässä sijaitsee Korintti-niminen ruokailu-, majoitus- ja kokoustilapaikka, kanavakioski sekä Sulkumestari-niminen leipomo. Korintin lomamökit saivat ”Etelä-Savon maakunnan parhaat” -laatumerkin Farmari-maatalousnäyttelyssä.
Etelä-Savon vuoden kylä 2004[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Varistaipaleen kylä valittiin Etelä-Savon vuoden kyläksi 2004.[1] Etelä-Savon maakuntahallitus valitsi kylän Järvi-Suomen kylät ry:n esityksestä. Valinnan perusteita olivat:
- Vuoden 1991 kyläyhdistyksen rekistöitymisesta saakka kanavaa ja kylää on kehitetty niin ikään matkailukohteena, mutta myös asuinkylänä.
- Kylässä pidetään kesätapahtumia kuten klassisen musiikin konsertteja. 2004 pidetty "Naiset nipunlaskussa"-tapahtuma keräsi yleisömenestyksen. Myös suuri osa kylän asukkaista on osallistunut talkoisiin, joilla muun muassa pidetään kanavan ympäristö kunnossa.
- Kylä kehittää myös yhteistyötä neljän lähikylän kanssa; Karvion kylään rakennettaessa kyläkauppaa kylät rakensivat ja toteuttivat sitä yhdessä. Kyläsuunnitelmat tehtiin yhdessä ottaen huomioon erityisesti kesäasukkaiden toivomuksia. Kyläsuunnitelma sisältää kauppahankkeen lisäksi päiväkoti- ja kyläisännöitsijähankkeet.
- Taivalkotaa ja kylän yhteistä uimarantaa grillikatoksineen sekä varasto- ja sosiaalitiloja on toteutettu kyläläisten yhteisvoimin samoin kun perinnetapahtumat, kanavamuseo sekä kyläkirja ovat kylähengen pohjana. Onhan kylässä myös kesäkahvila.
Lähde[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d e Elina Yli-Ojanperä: Naiset tukkinippuja kiskomassa Varistaipaleen kanavalla 9.10.2015. Yleisradio, yle.fi. Viitattu 15.7.2021.
- ↑ a b c Varistaipale (pdf) (s. 492) Suomalainen paikannimikirja. Kotimaisten kielten keskus, kotus.fi. Viitattu 15.7.2021.
- ↑ Varistaipale - Heinävesi kylaan.fi. Viitattu 15.7.2021.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| Pyhäkoski 1989 • Hauhala 1990 • Tiemassaari 1991 • Putikko 1992 • Karvio-Lepikkomäki 1993 • Koikkala 1994 • Harjuranta 1995 • Kalho 1996 • Nojanmaa 1997 • Väisälä 1998 • Kutemajärvi 1999 • Tuusmäki 2000 • Venetmäki 2001 • Osikonmäki 2002 • Simanala 2003 • Varistaipale 2004 • Hurissalo 2005 • Hiukkajoki 2006 • Ruokomäki 2007 • Siikamäki-Peiposjärvi 2008 • Rahula 2009 • Rönkönvaara-Lapinlahti 2010 • Hokka 2011 • Anttola 2012 • Ihastjärvi 2013 |