Pönttövuoren rautatietunneli
 |
Tähän artikkeliin tai sen osaan on merkitty lähteitä, mutta niihin ei viitata. Älä poista mallinetta ennen kuin viitteet on lisätty. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkelille asianmukaisia viitteitä. Lähteettömät tiedot voidaan kyseenalaistaa tai poistaa. |
| Pönttövuoren tunneli | |
|---|---|
| Paikkakunta | Laukaa, Keski-Suomi |
| Maa | Suomi |
| Koordinaatit |
(vanha) (uusi) |
| Avattu |
1918 (vanha) 1995 (uusi) |
| Suljettu | 1995 (vanha) |
| Pituus |
1 223 m (vanha) 1 429 m (uusi) |
| Raiteita |
1 (vanha) 1 (uusi) |
| Ylläpitäjä | Väylävirasto |
Pönttövuoren tunneli on rautatietunneli Jyväskylä–Pieksämäki-rataosuudella Laukaassa, lähellä Lievestuoretta ja Jyväskylän (entinen Jyväskylän maalaiskunta) rajaa. Tunneleita on kaksi. Niistä vanhempi valmistui vuonna 1918, ja se on 1 223 metriä pitkä. Uudempi valmistui 1995, ja se on 1 429 metriä pitkä. Vain uudempi tunneli on nykyään käytössä.[1]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vanha tunneli
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Jyväskylä–Pieksämäki-rataa rakennettaessa vuonna 1914 päätettiin alun perin kiertää Pönttövuori. Ratalinjan oikaisemiseksi päädyttiin kuitenkin tunnelin rakentamiseen.[2] Sitä ennen Suomessa oli puhkaistu vain 156-metrinen Pohjankurun tunneli rantaradalla.[2] Tunnelin vaativuuden vuoksi otettiin ensimmäisen kerran Suomessa käyttöön runsaasti koneita. Tunnelin rakentaminen alkoi vuonna 1914. Sitä valmistui käsityönä 30 ja konetyönä lähes 60 metriä kuukaudessa. Juhannusaattona 1917 tunnelia kummastakin päästä louhineet ryhmät kohtasivat vuoren sisällä. Kolmen vuoden rakennustöiden aikana kuoli kuusi rakentajaa. Useimmiten syynä oli poran osuminen räjähtämättömään dynamiittiin.[3] Kiskot Pönttövuoren tunneliin saatiin vuoden 1918 alussa. Vanha tunneli on 1 223 metriä pitkä, ja se oli Suomen pisin tunneli vuoteen 1964 saakka, jolloin Jyväskylä–Haapajärvi-rataosuudelle valmistui 2 734 metrin pituinen Kangasvuoren tunneli.
Tunneliin virtaava vesi oli varsinkin talvisaikaan ongelmana. Tämä ratkaistiin peittämällä tunnelin suuaukot verhoilla ja myöhemmin kummassakin päässä olleilla pariovilla. Tunnelin päissä oli myös vahtituvat ja opastimet.[2]
Vanhempi tunneli ratakiskoineen on poistettu käytöstä. Se on myös tunnettu kulttuurihistoriallisena ”Savon ja Hämeen rajana”. Huomionarvoinen piirre vanhassa tunnelissa on sen suoruus: tunnelin toinen pää on koko ajan näkyvissä.
Uusi tunneli
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vanha tunneli kävi liian matalaksi, kun Jyväskylä–Pieksämäki-rataosuutta sähköistettiin vuonna 1995. Tunnelia olisi pitänyt laajentaa, mutta halvemmaksi tuli rakentaa vanhan viereen lähes 200 metriä pidempi uusi tunneli. Uuden tunnelin pituus on 1 429 metriä.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pönttövuoressa 70 vuotta sitten (Arkistoitu – Internet Archive). Pertti Itkosen kotisivu.
- Tunnelitarinaa (Arkistoitu – Internet Archive). Pertti Itkosen sivu Suomen pisimmistä rautatietunneleista.
- Seikkailu Pönttövuoren tunnelissa. Huvipuisto.net.
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Rautatietunnelit Suomessa Resiina-lehti. Viitattu 23.10.2024.
- ↑ a b c Suomen pisimmän rautatietunnelin päissä oli aluksi pariovet - nyt lähinnä geokätköilijöiden käytössä T&T. Viitattu 3.8.2018. (englanniksi)
- ↑ Kallio, Kalle: Ratajätkät – Rautatienrakentajien kokemukset 1857–1939, s. 130. SKS Kirjat, 2022. ISBN 978-951-858-314-4
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pönttövuoren tunneli, osa 11. Täydennysosa. Tietosanakirja 1922. (Rakentamisaikainen artikkeli.)