Saarijärven keskustaajama

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Saarijärven keskustaajama

Saarijärven keskustaajama

Koordinaatit: 62.70670°N, 25.25549°E

Valtio Suomi
Maakunta Keski-Suomi
Kunta Saarijärvi
Hallinto
 – Asutustyyppi taajama
Pinta-ala
 – Kokonaispinta-ala 13,21 km²
Väkiluku (2019) 4 841
 – Väestötiheys 366,5 as./km²
Tilastotiedot koskevat taajamaa ja niiden lähteenä on Tilastokeskus. Väkiluku ja maapinta-ala ovat ajankohdan 31.12.2019 mukaiset.[1]











Saarijärven keskustaajama on Saarijärven kaupungin keskustaajama Keski-Suomen maakunnassa, noin 65 kilometriä Jyväskylästä pohjoisluoteeseen. Saarijärven keskustaajama sijaitsee kahden järven - Saarijärven ja Pieni-Lumperoisen - välissä, alkujaan järviä yhdistävän Palvasalmen ympäristössä.[2][3][4][5][6][7]

Tilastokeskuksen taajama-aluerajauksen mukaan vuoden 2019 lopussa Saarijärven keskustaajaman pinta-ala oli 13,21 neliökilometriä ja väkiluku 4 841 henkeä.[1] Tilastollinen taajamarajaus voi poiketa virallisesta kunnanosien rajauksesta.

Asutuksen jälkiä Saarijärveltä on löydetty jo esihistorialliselta Suomusjärven kulttuurin ajalta (6000-5000 eaa.). Saarijärven seutu sai kiinteän asutuksen 1500-luvulla. Sitä ennen seutua käyttivät erityisesti Hämeen rintapitäjien talot eräalueenaan. Savolaisia saapui hämäläisten ohella seudun asuttajiksi 1540-luvulla. [2] Historiallisissa asiakirjoissa Saarijärvi mainitaan 1500-luvulla; kylä on ollut olemassa jo 1500-luvun puolivälissä. Historiallisissa asiakirjoissa seutu on esiintynyt muodossa Sarijierffui (1552, eräomistus), SariJärffwj (1589, kylä).[3]

Saarijärven nykyinen kirkko (A. F. Granstedt, 1849).

Kirkko rakennettiin Saarijärven järven ja Lumperoisen välillä sijaitsevan Palvansalmen rannalle viimeistään vuonna 1628. Siellä on saattanut olla kirkko jo tätä aiemmin; jo 1500-luvun loppupuolella alueella oli rukoushuonekunta. Seutu oli ensin Rautalammin, sitten Laukaan seurakunnan osa. Kappeliseurakunta Saarijärven seudusta muodostettiin vuonna 1628; tähän seurakuntaan kuuluivat myös Karstula, Kivijärvi ja Kyyjärvi. Kirkko ja pitäjä saivat nimen Palvasalmi, ja seurakunta toimi käytännössä itsenäisesti jo 1630-luvulla, vaikka virallisesti Palvasalmi itsenäistyi vuonna 1639.[3][2] Nimi Saarijärvi otettiin käyttöön 1690 jälkeen.[3] Nykyinen Saarijärven kirkko on vuodelta 1849. Kirkko on A. F. Granstedtin suunnittelema.[8]

Kylännimi pohjautuu järven nimeen.[3]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Taajamat väkiluvun ja väestöntiheyden mukaan 31.12.2019 (valitaan väkiluku 31.12. (2019) ja taajamaksi Saarijärven kt.) Tilastokeskuksen PxWeb-tietokannat. Tilastokeskus. Viitattu 15.10.2021.
  2. a b c Kalevi Rikkinen (toim.) ja Hannes Sihvo (toim.), Finlandia: Otavan iso maammekirja, Otava, 1985 (ISBN 951-1-08345-7, viitattu 15 lokakuuta 2021), Saarijärvi , s. 109-114 (Osa 5: Keski-Suomi, Etelä-Savo)View and modify data on Wikidata
  3. a b c d e Sami Suviranta (SBS): Saarijärvi (pdf) (s. 394) Suomalainen paikannimikirja. Kotimaisten kielten keskus, kotus.fi. Viitattu 15.10.2021.
  4. Saarijärven kt. Kansalaisen karttapaikka, asiointi.maanmittauslaitos.fi. Viitattu 15.10.2021.
  5. Saarijärvi (myös MML:n Nimistön tietokortti: Saarijärvi (kunta)) Asutusnimihakemisto. Kotimaisten kielten keskus, kotus.fi. Viitattu 15.10.2021.
  6. Saarijärvi (14.614.1.002) Järviwiki. Viitattu 15.10.2021.
  7. Pieni-Lumperoinen (14.614.1.009) Järviwiki. Viitattu 15.10.2021.
  8. Saarijärven kirkko Saarijärven seurakunta, saarijarvenseurakunta.fi. Viitattu 15.10.2021.