Mahlun Maapallopatsas
Mahlun Maapallopatsas on patsas Saarijärvellä Mahlun kylällä. Sen rakensi paikallinen aseseppä Matti Rutanen (1888–1964). Rutanen teki työnsä suuren uskonnollisen innoituksen vallassa. Nimestään huolimatta Maapallopatsas ei ole maapallon muotoinen, vaan uskonnollinen triptyykki. Rutanen itse totesi patsaan nimen tulleen siitä, että siihen kuuluvat "kaikki merenpohjia myöten, siihen kuuluu menneet ja vastatulevat ihmiset".[1] Patsaan rakentaminen kesti vuodesta 1950 alkaen arviolta 5–6 vuotta. Tällöin Jumalan kerrotaan komentaneen Rutasta tekemään patsaan, jonka hän oli luvannut rakentaa jo sisällissodan aikana. Työ patsaan parissa vei suuren osan hänen ajastaan ja lähes kaikki hänen rahansa. Lisätuloja patsaanrakennukseen Rutanen sai muun muassa kiinnittämällä lähipuuhun metallisen keräyslippaan.
Maapallopatsas on noin neljä metriä korkea, viisi metriä leveä teos, jonka vasempaan laitaan on kuvattu Jeesus saarnaamassa Golgatalla, keskellä ristiinnaulittuna ja oikealla lapsena äitinsä Neitsyt Marian sylissä. Patsaan takana, Neitsyen kuvan taakse on kuvattu patsaan tekijä itse henkivaimonsa ja henkilapsensa kera. Ristin takapuolella on kirkon kuva, joka Rutasen tulkinnan mukaan on se universaali kirkko, joka kokoaa yhteen kaikki maailman uskonnot.[2] Patsaan jalustaa kiertää friisi, joka koostuu kymmenistä pienistä sementtisistä ja kuparisista ihmishahmoista. Patsaan jalustaa peittävät myös suuret täyteen kirjoitetut kuparilaatat. Sen runko-osa on tehty isoista kivistä, joiden välissä on sideaineena hiekkapitoinen sementti. Patsaan päällyskerrokset on tehty lähes puhtaasta sementistä, ja tämä materiaalien erilaisuus aiheuttaa jatkuvaa halkeilua ja osien putoamista. Patsaaseen on käytetty arviolta 200–300 kiloa rautaa ja noin 80 säkillistä sementtiä.
Maapallopatsaan sivuille liittämiinsä kuparilaattoihin Rutanen valmisti tekstejä itse tekemillään leimasimilla.[3] Yhteensä laattoja on teoksessa yksitoista. Viisi patsaan etupuolella ja viisi takapuolella. Lisäksi patsaan kylkeen on kiinnitetty pieni laatta, jossa varoitetaan pahantekijöitä Rutaselle ominaiseen tyyliin:
"tokko senlaine roska tietä että jumala laitta roska nenä pysty ja koivet suoraksi ni ei ilkele jumala patsalla senkonta"
Tauluissa Matti Rutanen kertoo omasta maailmankuvastaan, elämänkokemuksistaan ja uskontulkinnoistaan tavalliselle ihmiselle Mahlun murteella.
Koska patsaan taulut olivat kuparia, ne hapettuivat nopeasti. Aikanaan Rutanen uusi tauluja, muttei välttämättä kirjoittanut tekstejä samankaltaisina kuin alkuperäistauluissa. Alkuperäiset tekstit tuhoutuivat, ja tästä syystä hänelle tärkeät asiat toistuvat useaan kertaan tauluissa.[4]
Matti Rutasen kuoleman jälkeen hänen perikuntansa myi Maapallopatsaan tontteineen Mahlun Nuorisoseuralle, joka puolestaan myi patsaan tontteineen tontin puuston hinnalla vuonna 1986 Saarijärven kaupungille. Patsas peruskorjattiin taiteilija Kain Tapperin suunnitelman mukaisesti vuonna 1973 ja uudestaan sen korjasivat 1980-luvulla veistostaiteen opiskelijat Mari Möller ja Niilo Rikula.
Nykyään Maapallopatsasta pidetään merkittävänä suomalaisen naivistisen taiteen saavutuksena. Se myös esitellään suomalaista kansantaidetta käsittelevässä Itse Tehty Elämä – ITE -teoksessa nimellä Korpialttari Maailmanpatsas sekä Suomen Muistomerkit -kirjasarjassa (Suomen Muistomerkit VII: Keski-Suomi).
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Koskinen, L. 1994. Mahlun Mäkilöillä. Kyläkysely.
- Rutanen, P. 2004. Matti ja Maapallopatsas - kultturihistorian proseminaari, Turun yliopisto.
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Koskinen, Lauri (toim.): Mahlun mäkilöillä, s. 332–333. Mahlun kylätoimikunta, 1994.
- ↑ Koskinen, Lauri: Mahlun mäkilöillä, s. 329. Mahlun kylätoimikunta, 1994.
- ↑ Koskinen: Maapallopatsas. Eläkeliiton Keski-Suomen piirin joulutervehdys, 1989.
- ↑ Koskinen, Lauri: Mahlun mäkilöillä, s. 323–324. Mahlun kylätoimikunta, 1994.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Kuvia maapallopatsaasta Flickrissä
- Matti ja maapallopatsas - Saarijärven museo (Arkistoitu – Internet Archive)
- Saarijärven museo: Julkiset veistokset ja muistomerkit (Arkistoitu – Internet Archive)
- Rutas-Mattia käsittelevä pro-gradu-sivusto[vanhentunut linkki]
- Ylen Elävä arkisto: Rutas-Matti, mies maailmanrauhan asialla