Mahlun Maapallopatsas

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Maapallopatsas syksyllä 2004

Mahlun Maapallopatsas on patsas Saarijärvellä. Sen rakensi paikallinen aseseppä Matti Rutanen (1888-1964). Rutanen teki työnsä suuren uskonnollisen innoituksen vallassa. Nimestään huolimatta Maapallopatsas ei ole maapallon muotoinen vaan uskonnollinen triptyykki. Rutanen itse totesi patsaan nimen tulleen siitä, että siihen kuuluvat "kaikki merenpohjia myöten, siihen kuuluu menneet ja vastatulevat ihmiset" (Mahlun Mäkilöillä, s. 332-333, kts. Lähde). Patsaan rakentaminen kesti vuodesta 1950 alkaen arviolta 5-6 vuotta. Tällöin Jumalan kerrotaan komentaneen Rutasta tekemään patsaan, jonka hän oli luvannut rakentaa jo sisällissodan aikana. Patsas vei suuren osan hänen ajastaan ja lähes kaikki hänen rahansa. Lisätuloja patsaanrakennukseen Rutanen sai muun muassa kiinnittämällä lähipuuhun metallisen keräyslippaan.

Maapallopatsas on noin neljä metriä korkea, viisi metriä leveä teos, jonka vasempaan laitaan on kuvattu Jeesus saarnaamassa Golgatalla, keskellä ristiinnaulittuna ja oikealla lapsena äitinsä Neitsyt Marian sylissä. Patsaan takana, Neitsyen kuvan taakse on kuvattu patsaan tekijä itse henkivaimonsa ja henkilapsensa kera. Ristin takapuolella on kirkon kuva, joka Rutasen tulkinnan mukaan on se universaali kirkko, joka kokoaa yhteen kaikki maailman uskonnot (ks. Mahlun Mäkilöillä, s. 329). Patsaan jalustaa kiertää friisi, joka koostuu kymmenistä pienistä sementtisistä ja kuparisista ihmishahmoista. Patsaan jalustaa peittävät myös suuret täyteen kirjoitetut kuparilaatat. Sen runko-osa on tehty isoista kivistä, joiden välissä on sideaineena hiekkapitoinen sementti. Patsaan päällyskerrokset on tehty lähes puhtaasta sementistä, ja tämä materiaalien erilaisuus aiheuttaa jatkuvaa halkeilua ja osien putoamista. Patsaaseen on käytetty arviolta 200-300 kiloa rautaa ja noin 80 säkillistä sementtiä.

Maapallopatsaansa sivuille liittämiinsä kuparilaattoihin Rutanen valmisti tekstejä itse tekemillään leimasimilla (ks. Koskinen: Maapallopatsas. Eläkeliiton Keski-Suomen piirin joulutervehdys 1989, s. 57). Yhteensä laattoja on teoksessa yksitoista. Viisi patsaan etupuolella ja viisi takapuolella. Lisäksi patsaan kylkeen on kiinnitetty pieni laatta, jossa varoitetaan pahantekijöitä Rutaselle ominaiseen tyyliin:

"tokko senlaine roska tietä että jumala laitta roska nenä pysty ja koivet suoraksi ni ei ilkele jumala patsalla senkonta"

Tauluissa Matti Rutanen kertoo omasta maailmankuvastaan, elämänkokemuksistaan ja uskontulkinnoistaan tavalliselle ihmiselle Mahlun murteella.

Koska patsaan taulut olivat kuparia, ne hapettuivat nopeasti. Aikanaan Rutanen uusi tauluja, muttei välttämättä kirjoittanut tekstejä samankaltaisina kuin alkuperäistauluissa. Alkuperäiset tekstit tuhoutuivat, ja tästä syystä hänelle tärkeät asiat toistuvat useaan kertaan tauluissa (Mahlun Mäkilöillä, 323-324).

Matti Rutasen kuoleman jälkeen perikunta myi Maapallopatsaan tontteineen Mahlun Nuorisoseuralle, joka puolestaan myi patsaan tontteineen tontin puuston hinnalla vuonna 1986 Saarijärven kaupungille. Patsas peruskorjattiin taiteilija Kain Tapperin suunnitelman mukaisesti vuonna 1973 ja uudestaan sen korjasivat 1980-luvulla veistostaiteen opiskelijat Mari Möller ja Niilo Rikula.

Nykyään Maapallopatsasta pidetään yhtenä merkittävimmistä suomalaisen naivistisen taiteen saavutuksista. Se myös esitellään suomalaista kansantaidetta laidasta laitaan esittelevässä Itse Tehty Elämä - ITE teoksessa nimellä "Korpialttari Maailmanpatsas" sekä Suomen Muistomerkit – kirjasarjassa (Suomen Muistomerkit VII: Keski-Suomi.).

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Koskinen, L. 1994. Mahlun Mäkilöillä. Kyläkysely.
  • Rutanen, P. 2004. Matti ja Maapallopatsas - kultturihistorian proseminaari, Turun yliopisto.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]