Saarijärven museo

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
 Saarijärven museo ja sitä ympäröivä veistospuisto 19.8.2009.
Saarijärven museo ja sitä ympäröivä veistospuisto 19.8.2009.

Saarijärven museo on taide- ja kulttuurihistoriallisesta museotoiminnasta vastaava paikallismuseo Saarijärvellä. Museo tallentaa kokoelmiinsa toimialueensa kehityksestä kertovaa esine-, valokuva- ja arkistomateriaalia sekä taidetta. Näkyvin toimintamuoto on taide- ja kulttuurihistoriallisten näyttelyiden järjestäminen ympäri vuoden.

Museo on toimialueensa tietopankki, joka tallentaa tietoa eri muodoissa ja tuottaa työnsä tuloksena uutta tietoa. Saarijärven museon päämääränä on kasvattaa kulttuuriperintöä arvostavia ja ymmärtäviä, oman identiteettinsä tiedostavia yksilöitä, joilla on kyky ja valmiudet hyödyntää sekä vaalia kulttuuriperinnettä vastuullisesti, lisätä taiteen tuntemusta ja ymmärtämistä sekä tarjota elämyksiä. Päärakennuksessa on ympärivuotisia erikoisnäyttelyjä ja tämän lisäksi museolla on Säätyläiskotimuseon sekä Kivikauden kylän kesänäyttelykohteet. Museo vastaa myös Tapperien Juholan näyttelytoiminnasta ja aineistokokoelmista sekä asiantuntijapalveluna Saarijärven Mannilan Taidesäätiön ja Beda, Katri ja Aune Heralan säätiön kokoelmista.[1]

Museo piha-alueineen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Päärakennus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Saarijärven museon rakennus sijaitsee Herajärven rannalla Mannilan tilalta 1950-luvun lopulla lohkaistulla Peltoniemen tilalla. Mannilan tila oli alkujaan saarijärveläisen Toivi Järvisen (1901–1982) syntymäkoti, jonne hän muutti Helsingistä miehensä, varatuomari Osmo Järvisen (1900–1949) kanssa vuonna 1939. Toivi Järvinen, joka oli miehensä kanssa hankkinut edustavan suomalaisen taiteen kokoelman, määräsi testamentissaan suurimman osan omaisuuttaan Saarijärvi-Seura ry:lle itsenäisen säätiön perustamista varten ja määräsi säätiön yhdeksi tehtäväksi rakentaa Peltoniemeen taidemuseo. Vuoden 1983 Saarijärvi-Seuran syyskokouksessa alulle laitettu säätiö merkittiin säätiörekisteriin 12.9.1985 nimellä Saarijärven Mannilan Taidesäätiö.

Saarijärvi-Seuran lahjoitettua mittavat kulttuurihistorialliset kokoelmansa Saarijärven kaupungille, päätettiin yhdistää säätiön ja kaupungin voimavarat sekä rakentaa museo, jossa on taide- ja kulttuurihistoriallinen osasto. Toivi Järvisen testamentissaan ilmoittaman tahdon mukaisesti museorakennuksen suunnittelijaksi valittiin arkkitehtitoimisto Niemioja & Uusitalo Oy. Arkkitehti Laila Niemiojan (1914–2001) suunnittelema museorakennus avattiin yleisölle 1.7.1989 Kain Tapperin (1930–2004) laajalla takautuvalla näyttelyllä.

Toivi Järvisen taidekoti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Museon vieressä sijaitsee Toivi Järvisen valkotiilinen, vuonna 1961 valmistunut koti, joka avattiin yleisölle kotimuseona vuonna 1986. Kodissa esillä olevien taideteosten lisäksi kodin irtaimisto muodostaa ainutlaatuisen yhtenäisen 1960–1970-luvun sisustuskokonaisuuden. Järvisen koti, saunarakennus ja pihapiirin vanhemmat, 1860–1870-luvun rakennukset muodostavat rakennushistoriallisesti arvokkaan kokonaisuuden. Toivi ja Osmo Järvinen hankkivat aikanaan 84 taideteosta, joihin lukeutuu muun muassa Pekka Halosen, Wilho Sjöströmin, Magnus Enckellin, Ville Vallgrenin ja Hannes Autereen töitä. Teoksista suurin osa on myös esillä kodissa.[2]

Veistospuisto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Museon päärakennusta ympäröivä veistospuisto on osa taideosaston keskeistä tavoitetta dokumentoida ja esitellä saarijärveläisten ja saarijärveläissyntyisten taiteilijoiden tuotantoa. Puistossa on kymmenen Kain Tapperin, Frans Toikkasen, Hannes Autereen, Arvo Siikamäen ja Haral Karsténin teosta, joiden hankinnoista ovat pääosin vastanneet museon taideosastoa tukevat säätiöt.[3]

Teos Tekijä Vuosi Materiaali Huomioita Omistaja
Big Woman Arvo Siikamäki 1999 graniitti Beda, Katri ja Aune Heralan säätiö
Haiku Frans Toikkanen 2001 pronssi Saarijärven Mannilan taidesäätiö
Ikuinen liekki Hannes Autere 1951, valettu pronssiin 2002 pronssi valos 2/2 Saarijärvi-Seura ry / Saarijärven museo
Joosef ja Potifarin vaimo Hannes Autere 1940-luku graniitti Saarijärven Mannilan taidesäätiö
Kiitos vedestä Hannes Autere 1940-luku, valettu pronssiin 1977 pronssi Saarijärven kaupunki
Maakallo IV Kain Tapper 1989 graniitti Saarijärven Mannilan taidesäätiö
Markkinapallot Harald Karstén 1996 teräs ja muovi Saarijärven Mannilan taidesäätiö
Musta kallo Kain Tapper 1991 graniitti Saarijärven Mannilan taidesäätiö
Suuri muukalainen II Arvo Siikamäki 1990 graniitti Saarijärven Mannilan taidesäätiö
Tarina Harald Karstén 1990 teräs Saarijärven Mannilan taidesäätiö

Perennamaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Museon piha-alueella, Mannilan tilan vanhan piharakennuksen edustalla sijaitsee vuonna 1995 Saarijärven luonnonystävät ry:n perustama perinnekasvien perennamaa, jonka tarkoituksena on toimia paikallisena ja alueellisena kasvien geenipankkina. Monet suomalaistuneet ja ajan saatossa suomalaiseen ilmastoon sopeutuneet kasvit ovat kotoisin Keski- tai Etelä-Euroopasta. Kesällä 2015 perennamaalla kasvoi 43 perennaa, 9 pensasta ja 23 yrtti- sekä hyötykasvia.[4]

Museon kohteita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kesänäyttelykohteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tilauskohteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Toivi Järvisen taidekoti
  • Heralan taiteilijakoti

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Saarijärven museo Viitattu 3.7.2015.
  2. Toivi Järvisen taidekoti
  3. Saarijärven museon Veistospuisto ja perinnekasvitarha Viitattu 22.7.2015.
  4. Keskisuomalainen (KSML) 15.7.2015

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]