Herajärvi (Saarijärvi)
| Herajärvi | |
|---|---|
| Valtiot | Suomi |
| Maakunnat | Keski-Suomi |
| Kunnat | Saarijärvi |
| Koordinaatit | |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Päävesistöalue | Kymijoen vesistö (14) |
| Valuma-alue | Saarijärven alue|Saarijärven alue (14.61) |
| Tulo-ojia | Salkopuro |
| Laskuoja | oja Saarijärveen |
| Taajamat | Saarijärvi |
| Järvinumero | 14.614.1.004 |
| Mittaustietoja | |
| Pinnankorkeus | 128,4 m [1] |
| Pituus | 1,3 km [1] |
| Leveys | 760 m [1] |
| Rantaviiva | 3,743 km [2] |
| Pinta-ala | 46,424 ha [2] |
| Tilavuus | 0,0037551 km³ [2] |
| Keskisyvyys | 8,09 m [2] |
| Suurin syvyys | 16,9 m [2] |
| Valuma-alue | 3,08 km² [3] |
| Keskivirtaama | 0,22 m³/s [3] |
| Veden viipymä | 5,5 vuotta [3] |
| Saaria | ei saaria |
 Herajärvi |
|
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Herajärvi on Keski-Suomessa Saarijärvellä sen kirkonkylässä sijaitseva järvi.[1][2]
Maantietoa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Herajärvi on 1,3 kilometriä pitkä, 750 metriä leveä, ja sen pinta-ala on 46 hehtaaria. Sen erottaa Saarijärvestä niiden välissä kulkeva Mannilanharju [4]. Järven koillispuolella kohoaa jyrkkärinteisenä Heramäki lähes 200 metrin korkeuteen. Huippu on 69 metriä järven yläpuolella. Rinteen alla rannassa kulkee valtatie 13 ja Jyväskylä–Haapajärvi-rata. Järven luoteispuolella kohoaa kauempana Karjomäki 180 metrin korkeuteen. Sen rantaviivan pituus on 3,7 kilometriä ja pohjoisrannat ovat pääasiassa metsämaata ja etelärannan taajama-aluetta. Länsipuolella sijaitsevat Pyyhkälä ja Mannila, ja itäpuolella Heramäki ja kirkonkylän keskusta. Etelärannassa sijaitsee Saarijärven museo. Taajama-alueella kulkee kylän läpi yhdystie 16839. Järvi on luodattu ja siitä on julkaistu syvyyskartat. Siinä ei ole kartan mukaan saaria ja järvellä onkin vain yksi 16,9 metriä syvä syvänne, joskin on myös ilmoitus 24 metrin syväyksestä [3]. Järven tilavuudeksi on määritetty 3,76 miljoonaa kuutiometriä, jolloin sen keskisyvyydeksi tulee näin 8,1 metriä.[1][2][5][6]
Luontoarvoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Yleistä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Järven lounaisrannassa lasku-uoman luusuassa on uimaranta [1]. Herajärvestä pumpataan vettä Mannilan harjuun tekopohjavedeksi, jota käytetään Saarijärven vesilaitoksen raakavetenä.[4]
Herajärvessä oli 1980-luvulle asti hyvä rapukanta, jonka jälkeen rapukanta romahti. Järveen on tehty mahdollisesti 1990-luvulla luvaton täplärapuistutus. Sen jälkeen on järveen tuotu jokirapua keskimäärin 774 kappaletta vuosina 1995–1998.[3]
Vedenlaatu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Järven vedenlaatua on tutkittu ainakin vuonna 1999. Veden kokonaisfosforipitoisuus oli tuolloin 8,6 mikrogrammaa litrassa vettä ja kokonaistyppipitoisuus 320 mikrogrammaa litrassa vettä. Veden happamuustaso on vaihdellut pH 6,3–7,2. Järvi on kirkasvetinen näkösyvyyden pysytellessä 3,8–4,8 metrin välissä. Veden virtaus ja valuma-alue ovat pieniä ja veden viipymä 5,5 vuotta, mikä tekee järvestä pilaantumisherkän.[3]
Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vuosina 1766–1805 julkaistuissa rekognosointikartoissa on Saarijärven seutu kuvattu harvaanasuttuna metsäseutuna. Järven nimi on kirjoitettu ”Häräiärvi” ja sen rannoille on piirretty muutama maatalo. Etelärantaa seuraa karttaan merkitty tie, jonka varrella sijaitsee Saarijärven kirkko (”SARIÄWI KA”) nykyisellä paikallaan.[7]
Vanhassa vuonna 1966 painetussa peruskartassa ovat järven pohjoisrantoja lukuun ottamatta ovat lähes kaikki muut rannat viljeltyjä. Nykynen valtatie ja rautatie kulkivat jo silloin pohjoisessa järven ohi. Sen sijaan eteläisen kylätien reitti seurasi lähempänä järvenrantaa, missä oli runsaasti asutusta.[8] Vuoden 1984 kartassa on peltoala pienentynyt asuinalueiden laajentumisen tieltä. Osa pelloista on taas metsitetty. Lähinnä järven länsirannoilla on enää peltomaata.[9] Vuoden 1998 kartassa on ilmeisesti enää Juholan maatilalla peltomaata Pohjoislahden rannassa.[10]
Vesistösuhteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Järvi sijaitsee Kymijoen vesistössä (vesistöaluetunnus 14) Saarijärven reitin valuma-alueen (14.6) Saarijärven alue|Saarijärven alueella (14.61), jonka Saarijärven–Lumperoisten alueeseen (14.614) järvi kuuluu. Siihen tulee kolme metsäojaa, joista pisin on Salkopuro. Se alkaa parin kilometrin päässä Salkolammesta. Herajärven laskuoja alkaa sen länsirannasta ja se virtaa Mannilan läpi laskien Saarijärveen Matosalmen sillan länsipuolelle. Laskuojan keskivirtaama on noin 0,22 m³/s [3]. Herajärven vedenpinnan korkeus on 128,4 metriä mpy, joten laskuojalle tulee pudotusta 11 metriä.[1][11]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d e f g Herajärvi, Saarijärvi (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 31.5.2023.
- ↑ a b c d e f g Ympäristö- ja paikkatietopalvelu Syke (edellyttää rekisteröitymisen) Helsinki: Suomen Ympäristökeskus. Viitattu 31.5.2023.
- ↑ a b c d e f g Juha Piilola: Saarijärven kalastusalueen koeravustukset 2007 (PDF) asiakas.kotisivukone.com. 2008. Viitattu 1.6.2023.
- ↑ a b Vedentuotanto ja verkosto saaveka.fi. Saarijärvi: Saarijärven vesihuolto Oy. Viitattu 31.5.2023.
- ↑ Herajärvi, Saarijärvi (sijainti ilmavalokuvassa) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 31.5.2023.
- ↑ Herajärvi, Saarijärvi (sijainti varjokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 31.5.2023.
- ↑ Saarijärvi (Rekognosointikartat 1776-1805) Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto. Viitattu 1.6.2023.
- ↑ Peruskartta 1:20 000. 2244 07 Saarijärvi. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1966. Kartta Vanhat painetut kartat -palvelussa (JPG) (viitattu 31.5.2023)
- ↑ Peruskartta 1:20 000. 2244 07 Saarijärvi. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1984. Kartta Vanhat painetut kartat -palvelussa (JPG) (viitattu 31.5.2023)
- ↑ Peruskartta 1:20 000. 2244 07 Saarijärvi. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1998. Kartta Vanhat painetut kartat -palvelussa (JPG) (viitattu 31.5.2023)
- ↑ Herajärvi (14.614.1.004) Järvi-meriwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 31.5.2023.
