Harri Tapper

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Harri Tapper
Harri Tapper Turun kirjamessuilla 2009.
Harri Tapper Turun kirjamessuilla 2009.
Henkilötiedot
Syntynyt 28. maaliskuuta 1929
Saarijärvi
Kuollut 23. joulukuuta 2012 (83 vuotta)
Jyväskylä
Kirjailija
Äidinkieli suomi
Palkinnot

Pro Finlandia -mitali (2001)
Kirjallisuuden valtionpalkinto (2003)

Aiheesta muualla
Nuvola apps bookcase.svg
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta

Harri Tapper (28. maaliskuuta 1929 Saarijärvi23. joulukuuta 2012 Jyväskylä)[1] oli suomalainen kirjailija. Hän syntyi Aino (o.s. Virta, 1899–1982) ja Vihtori (1897–1970) Tapperin toisena lapsena. Hänen veljiään olivat Marko (myöhemmin kirjailija Marko Tapio, 1924–1973), Kain (kuvanveistäjä, 1930–2004) ja Yrjö (teatterilavastaja, 1932–2014).

Harri Tapper omistautui kirjailijanuralleen täysipäiväisesti vasta jäätyään eläkkeelle luokanopettajan työstään vuonna 1985. Esikoisteos Kirkonrakentajaveljekset ilmestyi kuitenkin jo 1962. Hänen palkittuun tuotantoonsa kuuluu romaaneja, novelleja, näytelmiä ja lyriikkaa. Parhaiten Tapper tunnetaan omaa ja taiteilijaveljestensä varttumista kuvanneesta romaanitrilogiasta Näin syntyvät revontulet (1990), Kerrothan, oi koivu (1993) ja Tulva (1995). Myöhemmin muistelmasarja laajeni vielä itsenäisillä lisäromaaneilla Missä kurkien aura on (1998) ja Pitkäsuisten suku (2002), jotka molemmat olivat myös Finlandia-palkintoehdokkaita. Keväällä 2009 muistelmaromaanit julkaistiin kirjailijan 80-vuotispäivien yhteydessä ensimmäistä kertaa yhtenäisenä laitoksena nimellä Järkäle. Alkuvuodesta 2004 sai ensi-iltansa Kajaanin kaupunginteatterissa Tapperin omaelämäkerrallisiin romaaneihin perustunut näytelmä Mihin sateenkaari päättyy.

Harri Tapperin tuotannolle on ominaista Keski-Suomen murteeseen pohjautuva puheen poljento sekä taidokas kansanihmisten kuvaus. Keski-Suomen alueen murteella on kirjoitettu muiden muassa Tapperin teokset Hevone, naene ja kuu (1999) sekä Syyntakkeetom mies (2004).

Palkinnot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Teokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kertomakirjallisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Tarinakaupunki, WSOY, 1967
  • Hevoses on arvaamaton, Atena, 1989
  • Hevone, naene ja kuu, Atena, 1999
  • Ruusu kädessä ja korppi toisessa, Atena, 2000
  • Virran lumo, Kopijyvä, 2000
  • Unhola, Atena, 2003
  • Syyntakkeetom mies, Atena, 2004
  • Tanssi puupalttoossa, Atena, 2006
  • Keisari ja kääpiöt, Atena, 2009
  • Loimu ja lumi, Atena, 2012

Muistelmaromaanit ja muut elämäkerralliset teokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Näin syntyvät revontulet, Atena, 1990
  • Kerrothan, oi koivu, Atena, 1993
  • Tulva, Atena, 1995
  • Missä kurkien aura on, Atena, 1998
  • Pitkäsuisten suku, Atena, 2002
  • Vielä kerran kokosin heidät, Atena, 2007
  • Järkäle, Atena, 2009

Lasten- ja nuortenkirjallisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Satumaan kuninkaan murhe, WSOY, 1963
  • Kettu Auringonnielijä, Atena, 2000

Runoteokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Kirkonrakentajaveljekset, WSOY, 1962
  • Emuu: eeppinen vaellus, Atena, 1992
  • Maan kajoa kuussa, Atena, 1996
  • Poaval, Saarijärvi -seura r.y., 2008

Näytelmät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Poikkeuskurssi, Jyväskylän ylioppilasteatteri, 1966
  • Nuijamiehet, Tampereen teatteri, 1973-74
  • Hennoitpa hyljätä lapsenpaidan, Lievestuoreen koulu, 1977
  • Kylän kevät, Jyväskylän Huoneteatteri, 1982-83
  • Kärpänen solmii siipensä, performanssi Jukka Ammondtin kanssa, 1987
  • Matti ja jumalatar, Mahlun nuorisoseuran teatteri, 1997
  • Mihin sateenkaari päättyy, kirj. Vesa Tapio Valo Tapperin romaanien pohjalta, 2004

Antologiat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Tässä pisteessä: Keski-Suomen kirjailijain antologia, Keski-Suomen kirjailijat, 1971
  • Pietari-säätiön julkaisuja 3, Pietari-säätiö, 1994
  • Kuolleet eivät kopioi: murhamysteerio, Atena, 1996
  • Pojat puhuvat pehmosia, Atena, 1996
  • Pojat lennättävät runon leijaa, Atena, 1997
  • Pojat kokevat runoilla, Atena, 1998
  • Soidinkuu, Kopijyvä, 2000
  • Kuumana kinosten alla, Kopijyvä, 2001

Tietokirjallisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Sydän-Suomessa: suven ja syksyn kauneutta, teksti Harri Tapper, kuvat Trond Hedström, suunnittelu Yrjö A. Jäntti, WSOY, 1963
  • Metsonsulka: aikakirja, toim. Matti Puhakka, toimituskunnan pj. Harri Tapper, Keski-Suomen kirjailijat, 1992
  • Loogillista ihmettelyä: kirjoituksia Marko Tapiosta, toim. Miisa Jääskeläinen, toimituskunnan jäsen Harri Tapper, Tapperien Taideseura, 1995

Muu tuotanto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Talo sukkelan näköinen: Korpilahden Saalahden koululaisten hyviä sanontoja, Pohjois-Päijänteen kansalaisopisto, 1999
  • Ilmoille haihtuvat polut: kirjailijan valitut virkkeet, Atena, 2008

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]