Kajaanin kaupunginteatteri

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kajaanin kaupunginteatteri
Kajaanin kaupunginteatteri 2019
Kajaanin kaupunginteatteri 2019
Osoite Kauppakatu 14
Sijainti Kajaani
Koordinaatit 64°13′27.28″N, 27°44′3.97″E
Rakennustyyppi teatteri
Omistaja Kajaanin kaupunki
Julkisivumateriaali puu
Haus LennartHell.svg
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla
Sissilinna

Kajaanin kaupunginteatteri - alueteatteri on Kainuun ainoa säännöllistä esitystoimintaa harjoittava ammattiteatteri.[1]

Teatteri on toiminut kaupunginteatterin nimellä vuodesta 1969 kun Kajaanin Työväen Teatteri (Kajaanin Työväen Näyttämö 1945-1954) muutti nimensä. Kuitenkin teatteri toimi kannatusyhdistyksen pohjalta vuoteen 1978 saakka jolloin se kunnallistettiin.[2] Teatteritoiminnan Kajaanissa katsotaan alkaneen 9.12.1906 Kajaanin työväen näytelmäseuran kaupungintalon juhlasalissa pidetyistä iltamista joissa esitetiin kaksi näytelmää: C.P.Riis'n Hardangerin harjulla ja Matti Kurikan Ihmekös tuo![3]

Teatteri on jaettu kahteen näyttämöön: isoon näyttämöön teatteritalolla (209 katsomopaikkaa) ja Sissilinnan pieneen näyttämöön (80 katsomopaikkaa)[4]. Molemmat tilat peruskorjataan lokakuussa 2019 tehdyn päätöksen mukaan, ja suunnitelmista teatteritoiminnan siirtämiseksi muualle luovutaan.[1] Peruskorjausten ajan väistötilana toimii Seminaarin näyttämö.

Teatteri on tullut kuuluisaksi rohkeista, omaperäisistä näytelmistään, ja se on saanut runsaasti näkyvyyttä etenkin teatteripiireissä ympäri maata ja Keski-Eurooppaa myöten, jossa Kajaanin kaupunginteatteri on vieraillut teatterifestivaaleilla. Ikävää julkisuutta teatteri sai kuitenkin syksyllä 2004, jolloin Kajaanin kaupunginvaltuustossa pohdittiin teatterille myönnettävän tuen huomattavaa leikkaamista, joka olisi uhannut koko teatterin tulevaisuutta.

Kajaanin kaupunginteatteri valmistaa vuosittain 5–7 näytelmää, jotka jakaantuvat ison näyttämön, Sissilinnan pienen näyttämön ja alueteatterin kesken. Teatteri valittiin vuoden teatteriksi vuonna 2003, ja titteli luovutettiin eteenpäin helsinkiläiselle Q-teatterille vuonna 2005 järjestetyssä teatterigaalassa teatterin isolla näyttämöllä.

Ehkäpä tunnetuimpia Kajaanin kaupunginteatterin valmistamia näytelmiä ovat Kristian Smedsin ohjaamat Kainuu-trilogian näytelmät, Huutavan ääni korvessa (pohjautuu teoksiin Huutavan ääni erämaassa, kirjoittanut Lars Levi Laestadius sekä Punainen viiva, kirjoittanut Ilmari Kianto), Georg Büchnerin Woyzeck sekä trilogian vuonna 2004 lokakuun 30. päivänä ensi-iltansa saanut Anton Tšehovin Kolme Sisarta.

Kajaanin teatterit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Kajaanin Työväenyhdistyksen Näytelmäseura 1906-1909
  • Kajaanin Työväenyhdistyksen Näyttämö 1909-1913
  • Kajaanin Työväen Näyttämö 1913-1930 (toiminta päättyy lakkauttamiseen poliittisin perustein[5])
  • Kajaanin Näytelmäseura 1917-1923
  • Kajaanin Teatteri 1923-1929 (toiminta päättyy talousvaikeuksien takia[6])
  • Kajaanin Näyttämö 1933-1941 (toiminta päättyy jatkosodan alkamisen takia[7])
  • Kajaanin Työväen Näyttämö 1945-1954
  • Kajaanin Työväen Teatteri 1954-1969 (nimi muuttui kaupunginteatteriksi[8])
  • Kajaanin Kaupunginteatteri 1969- [9]

Kajaanin Näyttämö oli yhteisteatteri eli siellä oli näyttelijöitä jotka olivat työskennelleet sekä Kajaanin Työväen näyttämöllä että porvallisten piirien perustamassa Kajaanin Teatterissa.[10]

Kajaanin teatterinjohtajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Työväenyhdistyksen näytelmäseura, työväenyhdistyksen näyttämö ja työväen näyttämö

  • 1906 R.S. Huhtamäki
  • 1907 R.S. Huhtamäki
  • ? Hannes Karjalainen
  • 1909 Oskari Rinne, Aatto Eeli Koskinen
  • 1910 Aatto Eeli Koskinen
  • ? Hjalmari Parikka
  • 1913-1914 Hugo Hytönen
  • 1914 Jukka Kuusisto
  • 1915-1916 Anni Piha
  • Kesä 1915 Hugo Hytönen
  • 1916-1917 Jussi Kostamo
  • 1917-1918 Hannes Jokelainen
  • 1919-1923 Ragnar Länsivuori
  • 1923-1924 Tyko Virtanen
  • 1924-1928 Emil Luukkonen
  • 1930 Ragnar Länsivuori

Kajaanin Näytelmäseura ja Kajaanin Teatteri

  • 1917-1920 Jussi Kostamo
  • Kevät 1920 Ilmari Leino
  • 1920-1925 Oskari Oka
  • 1925-1926 Arvi Hyrske
  • 1926 Yrjö Kyander
  • 1926-1927 Kustaa Hintikainen
  • 1928 Ilmari Leino ja Juho Hirvola
  • 1929 Isidor Wuori

Kajaanin Näyttämö

  • 1933-1935 Ilmari Leino
  • 1935-1940 Aino Mattila
  • 1940-1941 Kalevi Mykkänen

Kajaanin Työväen Näyttämö ja Kajaanin Työväen Teatteri

  • 1945-1947 Kasse Salminen
  • 1947-1949 Viljo Karhu
  • 1949-1953 Eino Noponen
  • 1953-1957 Aulis Hämäläinen
  • 1957-1961 Olavi Pajunen
  • 1963-1965 Mauri Liitti
  • 1965-1968 Olavi Pikkarainen
  • 1968-1970 Rauno Kuosmanen

Kajaanin Kaupunginteatteri

[13]

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tuuli Vatula ja Anssi Saari: Lausuntoa, plastiikkaa ja mimiikkiä – Sata vuotta kajaanilaista teatteritoimintaa 1906-2006. Kajaanin kaupunginteatteri, 2006.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Sanna Kähkönen: Kajaanin kaupunginteatteri korjataan sittenkin, mutta ratkaisu oli monille pettymys yle.fi, uutiset. 30.10.2019. Viitattu 30.10.2019.
  2. Teatterin historiaa Kajaanin kaupunginteatteri, viitattu 17.5.2022
  3. Vatula ja Saari (2006), s. 12
  4. Näyttämöt Kajaanin kaupunginteatteri, viitattu 17.5.2022
  5. Vatula ja Saari, s. 37
  6. Vatula ja Saari, s. 29
  7. Vatula ja Saari, s. 45
  8. Vatula ja Saari, s. 63
  9. Vatula ja Saari, s. 97-98
  10. Vatula ja Saari, s. 39
  11. Kinnunen, Hanne: Kajaanin kaupunginteatteri sai naisjohtajan Yle Uutiset. 17.3.2015. Viitattu 17.3.2015.
  12. "Anni Mikkelsson johtajaksi vain yhden äänen erolla". Antti Huusko, Kainuun Sanomat 13.4.2022, sivu A5
  13. Vatula ja Saari, s.97-98

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]