Häkkilä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Häkkilä on yksi Saarijärven kaupungin 25 kylästä. Vuonna 2015 siellä oli 88 asukasta.[1]

Asutus tuli Häkkilään melko varhain, nykyiseen Häkkilän kylään perustettiin 1554 yksi Saarijärven vanhimmista taloista. Ensimmäiset uudisasukkaat olivat Mikko Matilainen ja Mauno Häkkinen.[2]

Kansakoulu saatiin Häkkilään aivan ensimmäisten kylien joukossa, vuonna 1897.[1] Häkkilän Osuuskauppa oli ensimmäinen osuuskauppa Saarijärvellä. Varsinainen uranuurtaja kuitenkin oli Häkkilän Osuuskassa. Se oli ensimmäinen koko pitäjässä. Vuonna 2010 vakituisia asukkaita oli 191.N äistä alle 14-vuotiaita oli 29, työikäisiä 115 ja yli 65-vuotiaita 47. Ikäjakauma on sama kuin kaupungin muillakin kylillä kirkonkylää mukaan lukematta. Häkkilän keskustasta Saarijärven keskustaan on 18 kilometriä. Linja-autolla kaupungin keskustaan pääsee vain koulupäivinä aamuisin. Lisäksi toimii palveluliikenne kaksi kertaa viikossa Saarijärven keskustaan ja takaisin.lähde?

Helmer Selinin Raivaajapatsaaseen (1964) kerättiin suuri määrä myllynkiviä Häkkilän kylältä ja lähiseuduilta.

Kauppaa ei enää kylässä ole. Koulukin lopetettiin 1973.[1] Koulurakennus toimii nykyään kylätalona. Koulun piharakennuksessa toimii mielenkiintoinen kylämuseo ja sen vierellä on Helmer Selinin suunnittelema "Raivaaja-patsas" (1964). Ikääntyvien asukkaiden ei tarvitse muuttaa keskustaan sillä Häkkilässä on oma vanhustentalo. Kylästä löytyy myös tenniskenttä ja useampikin yleinen uimaranta.

Häkkilässä sijaitsee Forelian taimitarha ja karistamo, joka on suurin Suomessa ja tuottaa puolet Suomen havupuisden siementarpeesta.[3] Kylä kietoutuu jylhän ja puhtaan Pyhäjärven ympärille. Kauniit mäntykankaat,korkeat mäet ja järvenlahdet luovatkin tyypillisen häkkiläläisen maiseman.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Saarijärven Suvi saarijarvi.fi. 2015. Arkistoitu 19.4.2016. Viitattu 23.12.2017.
  2. Saija Silen ja Muut: Paikallisesti arvokkaat kulttuurimaisema-alueet. (s. 25) Paavon portilta Palavasalmelle, 2007. Pohjoisen Keski-Suomen Toiminnallinen Kulttuuriympäristö.
  3. Karistamo riisuu kävyt Yle. 2013. Viitattu 23.12.2017.