Kurujoki
| Kurujoki | |
|---|---|
| Maat | Suomi |
| Maakunnat | Keski-Suomi |
| Kunnat | Jämsä |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Päävesistöalue | Kymijoen vesistö (14) |
| Valuma-alue | Kurujoen–Nytkymenjoen valuma-alue (14.226) |
| Pinta-ala | 108,01 km² [1] |
| Järvisyys | 4,81 % [1] |
| Pääuoman pituus | yli 32 km [2][a] |
| Pääuoman osuudet | Kurujoki ←Nytkymenjoki ←Nytkymenjärvi ←Myllyoja |
| Joen uoman kohteita | |
| Alkulähde | Nytkyn, Lopeisto [3] |
| Laskupaikka | Päijänne, Lopeisto [4] |
| Mittaustietoja | |
| Lähdekorkeus | 78,5 m [3] |
| Laskukorkeus | 78,3 m [4] |
| Korkeusero | 0,2 m |
| Pituus | 1,4 km [2] |
| Kaltevuus | 0,14 m/km |
| Keskivirtaama | 1 m³/s [5] |
| Muuta | |
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Kurujoki on Keski-Suomessa Jämsän Lopeistossa virtaava 1,4 kilometriä pitkä joki, joka muodostaa yli 32 kilometriä pitkästä pääuomasta sen alajuoksun osuuden.[6][2][7]
Joen ympäristö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Missään lähteessä ei määritellä Kurujoen kulkua. Se alkaa Nytkymen pikkujärvestä, johon ylempänä virtaava Nytkymenjoki laskee. Järven kaakkoispuolella sijaitsee Kurulan tako, jolla on nimensä puolesta tekemistä joen nimen kanssa. Nytkymen vedenpinnan korkeus on vain 78,5 metriä mpy., jolloin joen pudotus jää noin 30 senttimetriin. Nytkymen ja Kurujoen alkuosuus sijaitsee peltoalueen painaumassa, mutta joki kaartaa tehden mutkan Särkänniemen metsäsaarekkeen kohdalla ja lähestyy Päijännettä metsämaaston läpi. Joki laskee Olkkolanlahteen, joka aukeaa Tiirinselkään. Lahti on matala ja se kerää etenkin keväisin joensuun eteen muodostuvaan sulaan runsaasti vesilintuja. Lyhyellä joella on asutusta ainoastaan 5–10 taloutta, jotka sijaitsevat aivan joen tuntumassa. Joen ylittää aluksi Olkkolan kylätie ja sen perään valtatie 24.[8][9]
Luontoarvoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Joki on luokiteltu keskisuureksi kangasmaiden joeksi. Se luokitellaan biologisten tekijöiden osalta välttävään (pohjaeläimet) ja erinomaiseen (päällyslevät) luokkaan, fysikaalis-kemiallisten tekijöiden osalta hyvään luokkaan, hydrologis-morfologisten tekijöiden osalta välttävään luokkaan ja sen ekologisen tilan suhteen välttävään luokkaan.[10]
Kurujoen–Nytkymenjoen valuma-alue[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Pääartikkeli: Kurujoen–Nytkymenjoen valuma-alue
Joki sijaitsee Kymijoen vesistössä (14) Suur-Päijänteen alueen (14.2) Päijänteen alueessa (14.22). Sen valuma-alueen pinta-aja on 108 neliökilometriä ja sen järvisyys on 4,8 %. Valuma-alue sijaitsee kokonaan Keski-Suomen Jämsässä. Sen pääuomaan voidaan lukea ainakin Kurujoki, Nytkymenjoki, Nytkymenjärvi ja Myllyoja.[1][2][6]
Huomioita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Pääuoman ja sen pituuden määrittäminen on selostettu artikkelin Kurujoen–Nytkymenjoen valuma-alue kappaleessa Pääoman kulun ja pituuden määritys.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c Ekholm, Matti: Suomen vesistöalueet. Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja – Sarja A 126. Helsinki: Vesi ja Ympäristöhallitus, 1993. ISBN 951-47-6860-4.
- ↑ a b c d Kurujoen–Nytkymenjoen valuma-alue Karttaikkuna. Paikkatietoikkuna. Viitattu 30.3.2023.
- ↑ a b Kurujoki, alkulähde (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 30.3.2023.
- ↑ a b Kurujoki, suisto (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 30.3.2023.
- ↑ Nytkymenjoen kunnostussuunnitelma valmis ? vesienhoito etenee maakunnan länsirajalla ely-keskus.fi. 2005. Keski-Suomen ely-keskus. Viitattu 1.4.2023.
- ↑ a b Kurujoen–Nytkymenjoen valuma-alue (14.226) Järvi-meriwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 30.3.2023.
- ↑ Havumäki, Matti & Ranta, Tomi: Päijänteen järvitaimenen tila ja tulevaisuus (PDF) (sivut 31–33) 2018. Keski-Suomen kalatalouskeskus ry & Hämeen kalatalouskeskus. Viitattu 30.3.2023.
- ↑ Olkkolanlahden lintutorni himosjamsa.fi. Jämsä. Viitattu 30.3.2023.
- ↑ Olkkolanlahti Jyväskylä: Keski-Suomen lintutieteellinen yhdistys ry. Viitattu 30.3.2023.
- ↑ Selänne, Ansa & al.: Vesien tila hyväksi yhdessä, s. 197. Raportteja 29/2022. Keski-Suomen ELY-keskus, 2022. ISBN 978-952-398-031-0. Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 30.3.2023).