Arvajankoski

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Arvajankoski
Arvajanjoki
Maat Suomi
Maakunnat Pirkanmaa, Keski-Suomi
Kunnat Kuhmoinen, Jämsä
Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja
Päävesistöalue Kymijoen vesistö (14)
Valuma-alue Arvajanjoen valuma−alue (14.26)
Pinta-ala 259,75 km² [1]
Järvisyys 13,51 % [1]
Pääuoman pituus 36–43 km [a]
Pääuoman osuudet Arvajan reitti ←Isojärvi ←(yläpuolinen reitti)
Joen uoman kohteita
Alkulähde Lehmijärvi [2]
  61.73658°N, 25.25690°E
Laskupaikka Arvaja, Päijänne [3]
  61.73859°N, 25.26228°E
Mittaustietoja
Lähdekorkeus 79,9 m [2]
Laskukorkeus 78,3 m [3]
Korkeusero 1,6 m
Pituus 0,35 km [3]
Keskileveys 15 – 30 m
Kaltevuus 4,57 m/km
Muuta

Arvajankoski, tai joskus myös Arvajanjoki, on sekä Pirkanmaan ja Keski-Suomen maakuntarajalla että Kuhmoisten ja Jämsän kuntarajalla virtaava 350 metriä pitkä joki, joka on 18 kilometriä[4] pitkän Arvajan reitin Päijänteeseen laskeva osuus. Valuma-alueen pääuoman pituus on Isojärvi mukaan lukien 36 kilometriä[4] ja ylimpien metsäpurojen kanssa yli 43 kilometriä[4][a].[2][3][5]

Joen kulku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Arvajankoski alkaa Kapalojärvi–Lehmijärvestä, joita yhdistää Könnönsalmi. Koski alkaa salmen ja Lehmijärven väliin jäävästä luusuasta, josta alkaa lyhyt mutta leveä joki. Joen eteläranta on metsämaata ja pohjoisranta aluksi peltomaata. Joen kummallakin rannalla on asutusta. Joki kohtaa valtatien 24, jota ennen sijaitsee Kaipolan paperitehtaiden entisen vedenottamon pato. Padon viereen on rakennettu kalatie, mutta yläpuolisen vedenpinnan korkeutta ei ole muutettu. Joki virtaa padon alla vapaasti ja laskee valtatien sillan alittaen Arvananlahteen, joka aukeaa Lehesselkään.[2][3]

Luontoarvoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Arvajan reitin vedestä suuri osa on peräisin Isojärvestä, jonka vuoksi myös reitin vesi on erinomaista ja melko kirkasta. Vain reitin alajuoksulla on peltomaata, joka vaikuttaa vedenlaatuun.[6][7]

Jokeen on tehty kalaistutuksia jo 1950-luvulla ja vuodesta 1995 alkaen lähes vuosittain.[8] Arvajan reitillä on 5,1 kilometriä jokia, joissa on koskialueita 4,08 hehtaaria. Ne on kunnostettu vuonna 1995, ja samalla rakennettiin suoja-alueita ja paikalle tuotiin kutusoraa. Arvajan padon kalatien rakentaminen vuosina 1996–1997 paransi kalojen mahdollisuuksia nousta Päijänteestä reitille kutemaan. Arvajan reitti on yksi Päijänteen merkittävimmistä taimenen lisääntymisalueista. Reitillä elää myös saukko. Arvajankoskelta havaittu jättipalsami on haitallinen vieraslaji.[7][8]

Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Koskea on hyödynnetty 1800-luvulta asti eri tavoin. Siinä on toiminut vesimyllyjä ja sahalaitoksia, ja koskea on käytetty myös uittotoimintaan vuosina 1870–1965. Kaipolan tehtaan vedenottamo rakennettiin Arvajankoskeen 1970-luvulla, jolloin vesi johdettiin tehtaille kahdeksankilometristä putkea pitkin. Vedentarve oli esimerkiksi vuonna 1978 keskimäärin 24 800 kuutiometriä vuorokaudessa, mutta valmius oli jopa 40 000 kuutiometriin vuorokaudessa. Jotta Arvajankoskessa alivirtaamaksi jäisi aina yksi kuutiometriä sekunnissa, on Isojärven poistovirtaamia säännöstelty. Kalan nousua haittaavia patoesteitä raivattiin vuosina 1995–1996, jolloin Arvajan padon kalatie rakennettiin.[7] Vedenottamo toimi vuoteen 2015 saakka, minkä jälkeen tehtaan vedet otettiin Päijänteen Tiirinselältä. Paperitehdas lopetti toimintansa vuonna 2021, jolloin omistaja UPM-Kymmene haki vesioikeudelta lupaa purkaa Arvajankoskessa sijaitsevan vedenottamon padon ja aloittaa kosken kalataloudellisen kunnostuksen. Koskeen onkin rakennettu kalatie, vaikka patorakenteita on jäljellä.[6][9][8]

Arvajanjoen valuma-alue[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Arvajanjoen valuma-alue

Arvajankoski kuuluu Arvajanjoen valuma-alueeseen (14.26), joka sijaitsee Kymijoen vesistön (14) Suur-Päijänteen alueella (14.2). Valuma-alueen alajuoksu sijaitsee kuntarajalla, mutta sen keskijuoksun alueet ovat pääasiassa Kuhmoisissa ja latva-alueet ylettyvät Jämsän puolelle. Valuma-alueen pinta-ala on 259,75 neliökilometriä ja sen järvisyys on 13,51 %. Pääuoman pituus on noin 36 kilometriä, ellei enemmänkin.[1][5][4]

Huomioita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ a b Pääuoman ja sen pituuden määrittäminen on selostettu artikkelin Arvajanjoen valuma-alue kappaleessa Pääoman kulun ja pituuden määritys.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ a b c Ekholm, Matti: Suomen vesistöalueet. Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja – Sarja A 126. Helsinki: Vesi ja Ympäristöhallitus, 1993. ISBN 951-47-6860-4.
  2. ↑ a b c d Arvajankoski, alkulähde (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 21.3.2023.
  3. ↑ a b c d e Arvajankoski, suisto (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 21.3.2023.
  4. ↑ a b c d Arvajanjoen valuma-alue Karttaikkuna. Paikkatietoikkuna. Viitattu 21.3.2023.
  5. ↑ a b Arvajanjoen valuma-alue (14.26) Järvi-meriwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 21.3.2023.
  6. ↑ a b Päijänteen alueen vesien käytön kokonaissuunnitelma, s. 24, 31, 45, 106, 121. Helsinki: Vesihallitus, 1981. Julkaisu 36. ISBN 951-46-6070-6. Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 21.3.2023).
  7. ↑ a b c Havumäki, Matti & Ranta, Tomi: Päijänteen järvitaimenen tila ja tulevaisuus (PDF) (sivut 2–3, 5, 6, 10–13) 2018. Keski-Suomen kalatalouskeskus ry & Hämeen kalatalouskeskus. Viitattu 21.3.2023.
  8. ↑ a b c Tähtö, Veera: Arvajan reitin hoito- ja käyttösuunnitelma (PDF) 2018. Keski-Suomen ELY. Viitattu 21.3.2023.
  9. ↑ UPM hakee lupaa Jämsän Arvajankosken padon purkamiselle ja kosken kalataloudelliselle kunnostamiselle upm.com. 2021. Helsinki: UPM-Kymmene. Viitattu 21.3.2023.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Arvajankoski&oldid=22317307”