Hollolan kunnanvaltuusto

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kunnanvaltuusto
Hollolan vaakuna
Kunta Hollola
Valtuutettuja 43
Johto Jarkko Niemi (pj.)
Juha Rehula (1. vpj.)
Pasi Pälsi (2. vpj)

Hollolan kunnanvaltuusto on päijäthämäläisen Hollolan kunnan korkein päättävä elin, jossa on seitsemän valtuustoryhmää.

Sisällissodan aikana alkuvuodesta 1918 Hollolassa kunnanvaltuuston valtaa kansanvaltuuskunnalle jääneenä alueena käytti Hollolan kunnallisneuvosto.

Hollolan kunnanvaltuutetut 2017 - 2021[1][muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Wikiaineisto
Wikiaineistossa on lähdetekstiä aiheesta:
Valtuutettu puolue
Erkki Arvila SDP
Tuija Brax Vihreä liitto
Heidi Hakanen SDP
Hannu Heikkilä Keskusta
Kari Hyytiä SDP
Kristiina Hämäläinen Kokoomus
Jarkko Niemi SDP
Pasi Pälsi Kristillisdemokraatit
Tuula Kilpinen SDP
Teemu Kinnari Kokoomus
Pekka Kotiaho Kokoomus
Mari Kurisjärvi SDP
Jaakko Lahti Vihreä liitto
Pentti Lampi Kokoomus
Mika Lampola Kokoomus
Toini Louekoski-Huttunen SDP
Anne Louhelainen Hollolan Perussuomalaiset

Sininen Tulevaisuus 2016[2] -

Miikka Lönnqvist SDP
Helena Maattolla Kokoomus
Heikki Mantere Kokoomus
Aki Markkola Perussuomalaiset
Ilpo Markkola Perussuomalaiset
Sakari Mattila Perussuomalaiset
Minna Niemine Kokoomus
Juha Rehula Keskusta
Ilkka Nisula Vasemmistoliitto
Heli Nurminen Keskusta
Tuulia Salo Keskusta
Kokoomus 201702 [3]
Markku Pulkkanen Kokoomus
Kati Pölönen Keskusta
Jari Ronkainen Perussuomalaiset
Pia Salo Perussuomalaiset
Matti Siirola Keskusta
Tatu Söyrilä Kokoomus
Hannu Siljander Kokoomus

Perussuomalaiset 2012[4] -

Kari Sulonen Kokoomus
Minna Suominen Keskusta
Anne Suomäki SDP
Jarmo Talvitie Vasemmistoliitto
Kristiina Vanhala-Selin Vihreä liitto
Harri Vinnamo Keskusta
Eero Virta Kokoomus
Eila Virtanen Kristillisdemokraatit
Wikiaineisto
Wikiaineistossa on lähdetekstiä aiheesta:

Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1910[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hollolan kuntakokous perusti kunnanvaltuuston 3. lokakuuta 1910 ja 15. joulukuuta 1910 pidetyissä kokouksissa asetuksen mukaisesti. Ensimmäisessä kuntakokouksista valtuuston asettamista kannatti 27 henkilöä 896 veroäyrin äänimäärällä ja vastusti 12 henkilöä 101 veroäyrin äänimäärällä. Ensimmäisen kokouksen päätös saatettiin Hämeen läänin kuvernöörille tiedoksi 6. joulukuuta. Toisessa kokouksessa kunnanvaltuuston asettaminen hyväksyttiin 1 726 äyrin äänimäärällä 79 äyrin äänimäärtä vastaan miltei yksimielisesti. Ensimmäisen kunnanvaltuustoon valittiin 25 kunnanvaltuusmiestä.

Ensimmäinen kunnanvaltuusto kokoontui 28. tammikuuta 1911 kuntakokouksen puheenjohtajan, herastuomari ja taloustirehtööri Emil Turvan kokoonkutsumana. Valtuuston puheenjohtajaksi valittiin Emil Turva, varapuheenjohtajaksi opettaja Juho Keveri, joka toimi myös valtuuston sihteerinä. Turva toimi niin kuntakokouksen kuin kunnanvaltuustonkin puheenjohtajana vuoteen 1917.

Kunnanvaltuuston toimiaika oli kolme vuotta siten, että vuosittain vaihtui 1/3 kunnanvaltuuston jäsenistä kuntakokouksen päätösten mukaisesti. Lautakuntia ei ollut, vaan vaivaishoidosta, terveydenhuollosta ja taksoituskesta koskevia kysymyksiä käsitteli kunnanvaltuusto suoraan. Kunnanhallitusta vastaavan kunnallislautakunta kokoontui luona kunnalliskodissa.

1914–1917[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hollolan kunta ehdotti Lahden sotilassairaalan perustamista. 8. syyskuuta 1916 päätettiin ensimmäisten työttömyystöiden järjestämisestä.

1917 oli elintarvikepula käynyt kireäksi ja Hollolan kunnanvaltuusto päätti 27. maaliskuuta 1917 anoa lupaa takavarikoida maanviljelijöitä yli oman tarpeen oleva syömävilja valtuuston asettaman elintarvikekomitean tai sen määräämien henkilöiden toimesta. Kuntakokous kuitenkin päätti ottaa lainaa 100 000 markkaa viljanostoihin sekä myydä kunnan lainajyvämakasiinista viljaa.

27. maaliskuuta 1917 järjestäytynyt työväestö ilmoitti, että kunnanvaltuuston jäsenet voisivat vapaaehtoisesti erota, jotta kunnalliskokous voitaisiin nimittää tilalle työväkeä.

Kunnallisneuvosto 1918[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hollolan kunnallisneuvosto oli keväällä 1918 Hollolan kunnanvaltuuston korvannut paikallinen päätöksentekoelin. Hollolan kunnallisneuvosto piti ensimmäisen kokouksensa 12. helmikuuta 1918 Lahden kansakoululla. Kunnallisneuvoston puheenjohtajana toimi J. E. Mattila ja sen pöytäkirjanpitäjänä J. O. Päiväsalo. Jäseniä kokonaisuudessaan kunnallisneuvostossa oli toista kymmentä.

Kunnallisneuvosto anoi Lahden punakaartilta vapautusta sen jäsenten tehtävistä kokousten ajaksi, elleivät nämä olleet rintamapalveluksessa. Lisäksi pyydettiin kokouspaikaksi Loviisankatu 8:ssa sijaitsevan rakennuksen alasalia. Kunnallisneuvosto kokoontui seuraavissa kokouksissaan Lahden työväentalossa, Lahden säästöpankin talossa ja viimeisiksi kokouksikseen Lahden kauppakoulussa. Kokouksia järjestettiin 12. helmikuuta 1918-31. maaliskuuta 1918 välisenä aikana kahdeksan.

Kunnallisia lautakuntia vastasivat järjestysasiain valiokunta, raha-asiain jaosto ja erikoisasiain jaosto.

Hollolan kunnanvaltuuston kunnanhallitusta tarkoittavaa kunnallislautakuntaa vastasi asetettu kunnallistoimikunta, joka hoiti kunnan rahastoja ja kirjanpitoa. Maaliskuun 1918 alussa perustettiin kunnankirjurin ja rahastonhoitajan toimet, johon valittavalla tuli olla 10 000 markan takuu, työväenyhdistyksen suositus sekä muut pätevyystodistukset. Kahdesta hakijasta rahastonhoitajaksi valittiin Toivo Leino Hyvinkäältä, jonka palkkapyyntö oli 600 markkaa. Leinon olisi pitänyt astua toimeensa 1. huhtikuuta 1918, mutta tästä ei ole tietoa.

Kunnallisneuvosto valitsi kansakoulujen johtokunnat ja jakoi kunnan kahdeksaan köyhäinhoitopiiriin. Oikeudenkäyttöä varten perustettiin Hollolan vallankumoustuomioistuin, jonka kokouspaikaksi anottiin Lahden punaiselta kaartilta Lahden säästöpankin rakennuksesta kihlakunnanoikeuden entistä huoneistoa. Yleiseksi syyttäjäksi valittiin Otto Savio Tornatorilta, joka oli järjestäytyneen työväenkokouksen ehdokas.

31. maaliskuuta 1918 kokouksessaan kunnallisneuvosto asetti järjestyslautakunnan kansanvaltuuskunnan ohjeiden mukaisesti.

Ongelmana hallinnossa oli rahapula, koska osassa pankeista ei ollut rahaa ja osa oli kiinni. Rahoitusta päätettiin hankkia Suomen pankista ja toimittamalla kunnallisverotus uudelleen. Perustettiin tutkijalautakunta laatimaan veroluetteloa. Lopuksi valittiin toinen tutkijalautakunta, jolloin edellisestä tuli verolautakunta.

Kansanvaltuuskunta oli myöntänyt 3 000 000 markkaa hätäaputöihin, joista Hollolan kunnallisvaltuusto anoi 100 000 markkaa. Tätä J. E. Mattila kävi anomassa Helsingistä. Hätäaputöistä poistetut selittivät maaliskuussa olleensa sairaita ja pyrkivänsä lääkärintodistuksen perusteella uudelleen kunnalle töihin. Kunnallisneuvosto päätti supistaa hätäaputöitä välttämättömimpiä lukuun ottamatta ja sijoittaa kaartin ulkopuolelle jääneet asekuntoiset asemille, halkotarhoihin ja muihin valtion toimiin. Naisille oli järjestetty työkoti, jonka tappio oli maaliskuun loppuun mennessä 5 000 markkaa, minkä vuoksi sen toimintaa supistettiin. Nuoria ja perheettömiä naisia pyrittiin sijoittamaan muihin töihin.

Hollolan kunnallisneuvosto suunnitteli myös työn- ja paikanvälitystoimistoja, joka päätettiin jättää työttömyyskomitean tehtäväksi. Se päätettiin perustaa Lahteen. Tilat vuokrattiin Hannes Alestalolta ja toiminnan oli määrä alkaa huhtikuun alussa.

Hollolan kunnallisneuvoston toimintaedellytykset lakkasivat, kun Saksan Itämeren-divisioona ja suojeluskunnat valtasivat Hollolan, minkä seurauksena Hollolan kunnanvaltuusto tuli jälleen valtaan.

Paikkajako vaaleittain[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hollolan kunnassa on kahdeksan äänestysaluetta: 1 Salpakangas, 2 Soramäki-Tiilikangas, 3 Kartano, 4 Etelä-Hollola, 5 Länsi-Hollola, 6 Kirkonseutu-Pyhäniemi, 7 Vesikansa ja 8 Hämeenkoski.[5]

Aluejako näkyy myös joidenkin puolueiden kunnallisessa järjestäytymisessä, jossa on vahvoja alueosastoja.

Kaksi valtuustoryhmää[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aluksi Hollolan kunnanvaltuustossa, joka koottiin itsenäisyyden saavuttamisen jälkeen uuden kunnallisen vaalilain mukaan yleisillä ja yhtäläisillä vaaleilla, ei ollut puoluejakoisia valtuustoryhmiä, vaan ryhmät toimivat jakautuneina sosialistien yhteiseen ryhmään ja porvarien yhteiseen ryhmään.lähde?

vaalit paikat
Porvarit Sosialistit
1922 14 16
1923 15 15
1924 17 13
1925 18 12
1928 16 13
1930 17 12
1936 13 6

Vaalitulokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

vaalit paikat äänestys-
aktiivisuus
SDP Kok. SKDL
Vas.
SKL
KD
Kesk. SMP
PS
LKP Vihr. Muut
1968 7 9 5 8 2 71,2%
1972 8 8 6 1 5 1 1 73,6%
1976 8 11 6 3 6 -- 1 77,5%
1980 11 15 6 4 6 -- 1 78,4%
1984 11 16 4 3 8 1a 73,5%
1988 12 15 3 3 8 -- 1 1b 67,5%
1992 12 14 4 2 8 -- 3 -- 70,0%
1996 11 16 3 3 8 2 60,8%
2000 10 15 3 3 10 2 -- 54,7%
2004 10 14 2 6 10 1 -- 59,8%
2008 9 16 1 3 10 3 1 62,6%
2012 7 14 2 3 8 8 1 -- 61,2%
2017 9 12 2 2 8 7 3 59,6%
a Hollolan demokraattinen kunnallisjärjestö ry:n yhteislista[6]
b Demokraattinen Vaihtoehto
Lähteet: Tilastokeskus[7][8][9], Oikeusministeriö[10]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. riitta.ylijarvi: Valtuusto www.hollola.fi. Viitattu 14.11.2018.
  2. jari.pietilainen@media.fi: Nämä 22 kansanedustajaa lähtevät perussuomalaisista – katso lista Tamperelainen. Viitattu 14.11.2018.
  3. http://www.verkkouutiset.fi/politiikka/kok_hollola-61311
  4. Ääniharava suivaantui Hollolan kokoomukseen - ero puolueesta ESS.fi. 5.12.2012. Viitattu 14.11.2018.
  5. http://www.hollola.fi/kuntavaalit
  6. Kunnallisvaalit 1984 (Tilastokeskus), s. 109.
  7. Hollola - Kuntavaalit 2017 - Vaalien tulospalvelu | Yle Vaalien tulospalvelu. Viitattu 14.11.2018.
  8. Tilastokeskuksen PX-Web-tietokannat: Kunnallisvaalit 1976-2017 (Tilastokeskus 2017)
  9. Kunnallisvaalit 1988 (Tilastokeskus 1989), s. 62–63.
  10. Kunnallisvaalit 1996 (Oikeusministeriö 1997); Kunnallisvaalit 2000 (Oikeusministeriö 2000); Kunnallisvaalit 2004 (Oikeusministeriö 2004); Kunnallisvaalit 2008 (Oikeusministeriö 30.10.2008); Kunnallisvaalit 2012 (Oikeusministeriö 1.11.2012).