Luettelo Suomen korkeimmista rakennelmista

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli luettelee Suomen korkeimmat rakennelmat. Suomen korkeimmista rakennuksista on erillinen artikkeli.
Vuonna 1988 uusittu Tiirismaan televisio- ja radiomasto jakaa 327-metrisenä Suomen korkeimman rakennelman tittelin Haapaveden maston kanssa.

Tämä on epätäydellinen luettelo Suomen korkeimmista rakennelmista. Rakennelmat on lueteltu taulukoissa käyttötarkoituksensa mukaan. Luetteloissa on esitetty pääsääntöisesti vähintään 40 metriä korkeat rakennelmat, mastojen korkeuden alarajan ollessa kuitenkin 150 metriä.

Rakennelman määritelmä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rakennelmia ovat muun muassa vaijereilla tuetut tai vapaasti seisovat radio- ja televisiomastot, televisiotornit, savupiiput ja muut rakennelmat, jotka eivät täytä rakennuksen määritelmiä.

Korkeudet on ilmoitettu korkeutena maanpinnasta ja mahdollisten päällä olevien mastojen, antennien tai muiden sellaisten osuus on jätetty korkeudesta pois. Maankäyttö- ja rakennusasetuksen mukaan rakennuksen korkeus on julkisivupinnan ja vesikaton leikkausviivan korkeus maanpinnasta.[1]

Luettelossa on ryhmitelty samoihin ryhmiin pääasialliselta käyttötarkoitukseltaan toisiaan vastaavat rakennelmat. Suomen korkeimmat rakennukset on lueteltu artikkelissa Luettelo Suomen korkeimmista rakennuksista.

Luettelot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tuetut mastot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Luettelossa on vain yli 150-metrisiä mastoja.

Rakennelma Korkeus Valmistunut Sijainti Käyttö Muuta
Haapaveden radio- ja televisiomasto[2] 327 m
1978
Haapavesi
masto Jakaa Suomen korkeimman rakennelman tittelin Tiirismaan radio- ja televisiomaston kanssa. Pohjois-Pohjanmaan korkein rakennelma
Tiirismaan radio- ja televisiomasto[2][3] 327 m
1988
Hollola
masto Jakaa Suomen korkeimman rakennelman tittelin Haapaveden yleisradiomaston kanssa. Päijät-Hämeen korkein rakennelma. Nykyisen maston edeltäjä, vuonna 1967 rakennettu Tiirismaan masto (302 m) on purettu.
Espoon radio- ja televisiomasto[2] 326 m
1988
Espoo
masto Uudenmaan korkein rakennelma
Oulun radio- ja televisiomasto[2] 326 m
1993
Kiiminki, Oulu masto
Teiskon radio- ja televisiomasto[2] 326 m
1979
Tampere
masto Pirkanmaan korkein rakennelma
Lapuan radio- ja televisiomasto[2] 323 m
1961
Lapua
masto Etelä-Pohjanmaan korkein rakennelma
Vuokatin radio- ja televisiomasto[2] 323 m
1975
Vuokatti, Sotkamo
masto Kainuun korkein rakennelma
Jyväskylän radio- ja televisiomasto[2] 322 m
1994
Jyväskylä
masto Keski-Suomen korkein rakennelma
Kerimäen radio- ja televisiomasto[2][4] 322 m
1963
Savonlinna
masto 61°59′21″N, 029°15′02″E
Eurajoen radio- ja televisiomasto[2] 321 m
1964
Eurajoki
masto Satakunnan korkein rakennelma
Pihtiputaan radio- ja televisiomasto[2] 321 m
1972
Pihtipudas
masto
Kuusiston radio- ja televisiomasto[2] 319 m
1964
Kaarina
masto Varsinais-Suomen korkein rakennelma: 60°22′35.7″N, 022°20′06.8″E
Anjalankosken radio- ja televisiomasto[2][5] 318 m
1965
Ruotila, Kouvola (Anjalankoski)
masto Kymenlaakson korkein rakennelma: 60°41.539′N, 027°02.791′E
Kuopion radio- ja televisiomasto[2] 318 m
1971
Kuopio
masto Pohjois-Savon korkein rakennelma
Tervolan radio- ja televisiomasto[2][6] 302 m
1963
Tervola
masto Lapin korkein rakennelma
Kolin radio- ja televisiomasto[2] 276 m
?
Koli
masto
Taivalkosken radio- ja televisiomasto[2] 275 m
1980
Taivalkoski
masto
Pyhätunturin radio- ja televisiomasto[2] 263 m
1991
Pelkosenniemi
masto
Fiskarsin radio- ja televisiomasto[2] 228 m
?
Raasepori
masto
Joutsenon radio- ja televisiomasto[2] 211 m
1962
Lappeenranta
masto Etelä-Karjalan korkein rakennelma
Smedsbölen radio- ja televisiomasto 198 m
?
Sund
masto 60°12′45.7″N, 020°08′03.3″E Maston korkeus Maanmittauslaitoksen karttamerkinnän mukaan. Maston huippu on 244 m merenpinnasta ja se on Ahvenanmaan korkein paikka.[7]
Leihuvaaran masto 154 m
?
Kajaani
masto

Muut rakennelmat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Luettelossa on vain yli 40-metrisiä rakennelmia.

Rakennelma Korkeus Valmistunut Sijainti Käyttö Muuta
Tyrinselän tuulivoimalat[8] 210 m
2016
Jokioinen
tuulivoimala Suomen korkeimmat tuulivoimalat jaetulla ensimmäisellä sijalla. Voimalan napakorkeus on 144 metriä ja roottorien siipien lakikorkeus on 210 metriä. Puistossa on neljä 3 MW:n tuulivoimalaa.
Jouttikallion tuulivoimalat[9] 210 m
2016
Lapua
tuulivoimala Suomen korkeimmat tuulivoimalat jaetulla ensimmäisellä sijalla. Voimaloiden napakorkeus on 147 metriä ja roottorien siipien lakikorkeus 210 metriä. Puistossa on kuusi voimalaa, joiden yhteisteho on 20,7 MW.
Kokkolan tuulipuisto 200 m
2017
Kokkola
tuulivoimala 4 tuulivoimalaa
Kopsan tuulivoimala[10] 199 m
2013
Raahe
tuulivoimala Aiemmin Suomen korkein tuulivoimala. Haruksettoman voimalan napakorkeus on 142,5 metriä. Roottorien siipien lakikorkeus 199 metriä. Puistossa on seitsemän tuulivoimalaa.
Vartinojan tuulivoimalat 185 m
2015
Siikajoki
tuulivoimala Kaikkiaan 9 kpl voimaloita.
Sundomin tuulivoimala 184 m
2012
Vaasa
tuulivoimala Entinen Suomen korkein tuulivoimalaitos. Tornin korkeus 125 metriä ja se on harustettu. Roottorin siipien lakikorkeus on 184 metriä.
Kristiinan voimalaitos 153[11] m
1983
Kristiinankaupunki
savupiippu Oli Suomen korkein savupiippu 1.10.2020 asti, joilloin se räjäytettiin.
Kymijärvi I -voimalaitos 154 m[12]
1975
Lahti
savupiippu Suomen korkein savupiippu.
Tahkoluodon voimalaitos 151 m
1976
Pori
savupiippu Voimalarakennuksen korkeus 101 metriä
Lahden radioaseman mastot[13] 150 m
1927
Lahti
masto Kaksi harustamatonta radiomastoa, joiden väliin sijoitettiin 12 metriä leveä pitkälanka-antenni.
Tahkoluodon tuulivoimala St1[14] 150 m
2009
Pori
tuulivoimala Aiemmin Suomen korkein tuulivoimalaitos, napakorkeus on 100 metriä. Lisäksi alueella on useita matalampia tuulivoimaloita.
Riutunkari 1 ja 2 tuulivoimalat 150 m
2008
Oulu
tuulivoimala 2 kpl. Napakorkeus 90 m.
Vaskiluoto 2[15] 150 m
1982
Vaasa
savupiippu
Salmisaaren voimalaitos 150 m
1984
Helsinki
savupiippu Helsingin korkein rakennelma
Hanasaaren B-voimalaitos 150 m
1977
Helsinki
savupiippu
Keljonlahden voimalaitos 140 m
2010
Jyväskylä
savupiippu Jyväskylän korkein savupiippu
Harjavallan suurteollisuuspuiston piippu 140 m
1995
Harjavalta
savupiippu
Kokkolan suurteollisuusalueen piippu 136 m
1960
Kokkola
savupiippu Korkeus merenpinnasta 139,8 metriä.
Oulun Vihreäsaaren tuulivoimala[16] 135 m
2004
Oulu
tuulivoimala Korkeus siiven kärjestä (napakorkeus on 90 metriä).
Naantalin voimalaitos 134 m[17]
1992
Naantali
savupiippu Yksiköiden NA2 ja NA3 savukaasut.
Stora Enson tehtaan savupiippu[18] 132,65 m
1936
Oulu
savupiippu Vuonna 2008 piippua lyhennettiin 3 m.[19]
Toppilan voimalaitos 132 m
1977
Oulu
savupiippu Vanha piippu. Toppilan kattilarakennus yli 60 m.
Porin titaanidioksiditehdas
(ent. Sachtleben Pigments)[20]
131 m
1959
Pori
savupiippu Alkujaan Vuorikemia Oy, sen jälkeen Kemira Pigments
Mussalon voimalaitos 130 m
1973
Kotka
savupiippu
Toppilan voimalaitos 130 m
2013
Oulu
savupiippu Uusi piippu.
Rauhalahden voimalaitos[21] 130 m
2015
Jyväskylä
savupiippu Uusi piippu.
Aittaluodon voimalaitos[20] 126 m
1937
Pori
savupiippu
Haapaniemi 2 120 m
1982
Kuopio
savupiippu
Rauman sellutehdas 120 m
1996
Rauma
savupiippu
Pernon telakan uusi pukkinosturi[22] 120 m
2017
Turku
nosturi Suomen järein nosturi; nostokyky 1 200 tonnia. Itse nosturi painaa 3 700 tonnia.
Patolan lämpökeskus 117 m
1981
Helsinki
savupiippu
Kaukaan sellutehdas 115 m
?
Lappeenranta
savupiippu Vieressä Kaukaan Voiman piippu 115 m
Mäntän paperitehdas 112,5 m
1935
Mänttä
savupiippu Piippua lyhennetty 1990-luvulla, vanha korkeus 116 m.
Pasilan linkkitorni 111,90 m
1983
Helsinki
TV-torni Kattokorkeus 111,9 metriä, antenneineen 146 metriä.
Lassilan huippulämpökeskus 108 m
?
Helsinki
savupiippu
Pernon telakan vanha pukkinosturi[23] 105 m
1975
Turku
nosturi Nosturin raideväli on 154 metriä, siinä on kolme koukkua, joiden yhteinen nostokyky on 3*200 tn eli 600 tonnia. Nosturin paino on 3 000 tonnia.
Tähtiniemen silta 105 m
1993
Heinola
sillan pylonit
Pääskyvuoren linkkitorni 102 m
1964
Turku
TV-torni Turun korkein rakennelma, korkeus 102 metriä, antenneineen 122 metriä.
Haapaniemi 1 100 m
1972
Kuopio
savupiippu
Haapaniemi 3 100 m
2010
Kuopio
savupiippu
Salmisaaren voimalaitos 100 m
1953
Helsinki
savupiippu
Myllypuron voimalaitos 100 m
1978
Helsinki
savupiippu
Elisan linkkitorni n. 100 m[24]
1988
Helsinki
linkkitorni Korkeus antennin kanssa 103,7 m.
Olkiluodon ydinvoimalaitoksen ilmanvaihtojärjestelmän poistopiippu, OL1 ja OL2 n. 100 mlähde?
1978
Eurajoki
ilmanvaihtojärjestelmän poistokanava
Ent. Tampellan piippu[25] 98 m
?
Tampere
savupiippu
Vuosaaren sataman pukkinosturit[26] 98 m
2008
Helsinki
nosturi Yhteensä neljä nosturia, joista jokaisen nostokyky 1 000 tonnia
Kaskisten sellutehdas 96 m
1976
Kaskinen
savupiippu
Kärkisten silta 96 m
1997
Jyväskylä
sillan pylonit
Keretin kaivostorni 96 m
1954
Outokumpu
kaivostorni
Rauman paperitehdas 94 m
?
Rauma
savupiippu
Pyhäsalmen kaivostorni 90 m
1960
Pyhäjärvi
kaivostorni
Raippaluodon silta 82 m
1996
Mustasaari
sillan pylonit Suomen pisin silta
Naantalin voimalaitos 82 m[17]
Naantali
savupiippu Yksikön NA1 savukaasut.
Stora Enson sellukattilan rakennus[18] 79,65 m
1936
Oulu
tehdasrakennus Oulun korkein rakennus.[19]
Oravikosken kaivostorni 78 m
1930
Leppävirta
kaivostorni Oravikoskella
Dragon Tower[27] 75 m
2012
Alahärmä
huvipuistolaite Jakaa Suomen korkeimman huvipuistolaitteen tittelin Linnanmäen Kingin kanssa.
Kingi[28] 75 m
2014
Helsinki
huvipuistolaite Jakaa Suomen korkeimman huvipuistolaitteen tittelin PowerParkin Dragon Towerin kanssa.
Tytyrin kaivostorni 72 m
1956
Lohja
kaivostorni
Koneen hissitorni 69 m
1976
Hyvinkää
hissitorni
Star Flyer 72 m
2009
Kouvola
huvipuistolaite Tykkimäen ketjukaruselli
Boom 68 m
2019
Tampere
huvipuistolaite Särkänniemen korkein huvipuistolaite
Soppeenmäen linkkitorni 67,5 m
1960
Ylöjärvi
TV-torni Ylöjärven korkein rakennelma, korkeus 67,5 metriä, antenneineen 124 metriä.
Tytyrin kaivostorni 68 m
?
Lohja
kaivostorni
Otanmäen kaivostorni 62 m
1953
Kajaani
kaivostorni
Lahden suurmäki 60 m
1971
Lahti
hyppyrimäki Hyppyrimäen torni, näköalapaikka kesäisin
Pitkävuori 57 m
1964
Jämsä
hyppyrimäki Hyppyrimäen torni
Pispalan haulitorni[29] 55 m
1908
Tampere
lyijyhaulien valmistus Suojeltu museokohde
Panoraama-huvipuistolaite 53 m
1987
Helsinki
huvipuistolaite Linnanmäen huvipuistolaite, jossa on pyörivä gondoli, josta voi katsella maisemia.
Finnsementti Oy sementtisiilo[19] 48 m
2011
Oulu
sementtisiilo
Ahveniston hyppyrimäki[30] 47 m
1967
Hämeenlinna
hyppyrimäki Hyppyrimäen torni, ei enää hyppykäytössä
Hype[31] 45 m
2017
Tampere
huvipuistolaite Särkänniemen korkein vuoristorata
Riihimäen lippusalko[32] 40 m
1997
Riihimäki
lippusalko Suomen korkein lippusalko

Rakenteilla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rakennus / Rakennelma Korkeus Krs Arvioitu valm. Sijainti Käyttö Erityismaininta
Olkiluodon ydinvoimalaitoksen ilmanvaihtojärjestelmän poistopiippu, OL3[33] 100 m
2020
Eurajoki
IV-järjestelmän poistokanava Valm. 2018–2020

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Edita Publishing Oy: Maankäyttö- ja rakennusasetus 895/1999 www.finlex.fi. Viitattu 20-01-2018.
  2. a b c d e f g h i j k l m n o p q r s t Pääasemat (Internet Archivessa, tallennettu 27.9.2011) Digita. Viitattu 1.5.2014.
  3. Lahden tv-aseman lähetysten siirto pääantenniin aiheuttanut paikoin muutoksia tv-vastaanotossa (Tiedote 2007) 4.10.2007. Digita. Viitattu 5.1.2014.
  4. Kerimäeltä lähetyksiä 50 vuotta 28.1.2014. Itä-Savo.fi. Viitattu 1.5.2014.
  5. Historia: Liikkala Liikkalan-Ruotilan Kyläyhdistys ry. Viitattu 22.8.2014.
  6. Tervolan radio- ja tv-asemalla mastohuoltotöitä touko–elokuussa 2006 (Internet Archivessa, tallennettu 8.11.2011) 5.5.2006. Digita. Viitattu 1.5.2014.
  7. Presentation Ålands radio och tv Ab. Viitattu 1.5.2014. (ruotsiksi)
  8. Helsingin sanomat 27.8.2016
  9. Jouttikallio - OX2 www.ox2.com. Viitattu 13.11.2017.
  10. Puhuri Oy
  11. Yle.fi: Katso video: Suomen korkein savupiippu räjäytettiin maan tasalle Kristiinankaupungissa Yle uutiset. 1.10.2020. Yle. Viitattu 2.10.2020.
  12. Ville Paso: Kurkistus Lahden korkeimpaan - "Aikoinaan työhaastattelut pidettiin täällä ylhäällä" ESS.fi. 5.9.2017. Viitattu 21.4.2019.
  13. Lahden suurradioasema Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto.
  14. st1.fi
  15. Vaskiluoto 2 (PDF) Pohjolan Voima Oy. Viitattu 5.1.2014.
  16. Ouluun nousee Suomen suurin tuulivoimala ABB. Viitattu 20.5.2007.
  17. a b 5.1 Yleiskuvaus nykyisestä voimalaitoksesta (pdf) (raportin laatija Pöyry Management Consulting Oy) Naantalin voimalaitos ympäristövaikutusten arviointiohjelma. 9/2010. Fortum Power and Heat Oy. Viitattu 10.1.2016.
  18. a b Ala-Nikula, Sanna: Piippuvanhuksen korjaus vihdoin vauhdissa. Kaleva, 29.7.2008, s. 5.
  19. a b c Kaleva 22.6. 2011
  20. a b Kui? – Porilaisen käsikirja, Pori-Seura ry 2008, ISBN 978-952-92-3028-0
  21. Jyväskylän Energia - ajankohtainen www.jyvaskylanenergia.fi. Viitattu 22.1.2017.
  22. Lehtilä, Sannimari: Järkälenosturi Goliath nousi korkeuksiin Turussa – katso nopeutettu video tuntien urakasta 13.11.2017. Yle. Viitattu 13.11.2017.
  23. Linkosaari, Reino: Pernon telakalla valmistuu ensimmäinen alus v. 1977. Suomen Turku -lehti, 1976, nro 1, s. 10–11. Turku: Turkuseura–Åbosamfundet ry. Artikkelin verkkoversio Viitattu 31.7.2015.
  24. Suomi Taloforum.fi. Viitattu 2.2.2020.
  25. Tampereen savupiippujen ja maamerkkien korkeuksia
  26. Helsinki-info 4/2008
  27. Dragon Tower Powerpark elämyspuisto. Viitattu 31.7.2015.
  28. Kingi Lasten Päivän säätiö. Viitattu 31.7.2015.
  29. Maunu, Anna-Maria: Haulitorni saa pysyvän valaistuksen 28.9.2009. Tampereen kaupunki. Viitattu 1.5.2014.
  30. Ahveniston hyppyrimäki valmis ensi vuonna. Hämeen Sanomat, 16.9.1966. Artikkelin verkkoversio.
  31. Hype Tampereen Särkänniemi Oy. Viitattu 11.6.2017.
  32. Riihimäen nähtävyyksiä Riihimäen kaupunki. Viitattu 12.5.2016.
  33. Teollisuuden Voima

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]