Pääskyvuoren linkkitorni

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Pääskyvuoren linkkitorni
Pääskyvuoren linkkitorni on Turun korkein rakennelma.
Pääskyvuoren linkkitorni on Turun korkein rakennelma.
Tiedot
Koordinaatit 60.447060704°N, 22.332200289°E
Rakennustyyppi televisio- ja tietoliikennetorni[1]
Valmistumisvuosi 1964[2]
Haus LennartHell.svg
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla

Pääskyvuoren linkkitorni on kallion laella entisen Pääskyvuoren kasarmialueen kupeessa sijaitseva tietoliikennetorni Turun Pääskyvuoressa.

Torni on Pääskyvuoren tunnetuin maamerkki. Se näkyy kauas Turun alueelle. Se on Suomen toiseksi korkein televisiotorni Pasilan linkkitornin jälkeen.

Korkeus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Torni on Turun korkein rakennelma[3].

Kiinteistöpäällikkö Kimmo Suomi on kertonut, että varsinaisen tornin korkeus on maanpinnasta mitattuna 101 m, jonka lisäksi tornin huipulla on 21 m korkea ristikkomasto.[4] Myöhemmin kiinteistöpäällikkö Suomi kertoi, että julkisuudessa on liikkunut väärää tietoa, ja tornin korkeus onkin 108 metriä ja ristikkomaston 26 metriä[5]. Merenpinnan korkeudesta mitattuna linkkitorni kohoaa 190 metriin[5].

Ristikkomaston päässä on aiemmin ollut putki, jonka korkeus oli 11 metriä, jolloin koko tornin korkeudeksi muodostui 134,6 metriä.[6][7][8]. Tornin halkaisija on alhaalta 18 metriä, keskikohdalta 7 metriä ja ylhäältä 12 metriä.[6]

Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Linkkitornin rakenteiden valaminen alkoi lokakuussa 1963 ja valmistui toukokuussa 1964. Torni rakennettiin Posti- ja lennätinlaitokselle tv- ja tietoliikennetorniksi, jonka kautta lähetettiin kotimaan kaukoliikennettä ja kansainvälistä tietoliikennettä. Tornin kautta kulki lähes kaikki ulkomailta tuleva tieto- ja televisioliikenne. Pystytyspaikaksi valittiin Pääskyvuori, koska se oli tarpeeksi korkea ja valtion omistuksessa.[9]

Perimätiedon mukaan Yhdysvaltain Valkoisen talon ja Neuvostoliiton Kremlin välille 1960-luvulla avattu ”kuuma linja” kulki Pääskyvuoren linkkitornin kautta. Kuuma linja purettiin 1980- ja 1990-lukujen vaihteessa.[9]

Nykypäivä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Torni on vuonna 2019 tehdyn kuntoarvion mukaan hyvässä kunnossa. Tornin omistaja Telia Towers Finland Oy on ilmoittanut, ettei sillä ole enää tornille käyttöä. Telian teettämän arvion mukaan tornin purkaminen maksaisi 1–2 miljoonaa euroa.[10]

Torni sijaitsee Turun kaupungilta vuokratulla maalla. Tornin maa-alueen vuokrasopimus sallii vain käytön radioliikenteeseen, ja muu käyttötarkoitus vaatisi vuokrasopimuksen uudelleen neuvottelemisen. Vuokrasopimukseen, joka nykyisellään päättyy vuonna 2030, sisältyy myös purkuvelvoite.[11]

Liikemies Vesa Keskinen kertoi elokuussa 2019 olevansa kiinnostunut tornin ostamisesta ja tarjoavansa siitä 10 000 €.[12] Telia Towersin kiinteistöpäällikön mukaan Keskinen ei koskaan ollut heihin missään yhteydessä, vaan kyseessä oli puhdas mainostemppu[5]. Myös Jethro Rostedt sekä muutama muu taho oli tornista kiinnostunut, mutta tornin omistaja Telia Towers Finland Oy ilmoitti ettei tornin myyminen ollut prioriteettina ja ”rauhoittaneensa tilanteen”[13]. Torniin kaavailtiin kiinnostuneiden toimesta mm. kahvilaa ja kiipeilyreittiä, mutta hissin puuttuminen haittaa tornin käyttämistä[4].

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. https://www.hs.fi/kotimaa/turku/art-2000008930904.html
  2. https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000006259397.html
  3. Toni Lehtinen HS: Turun Pääskyvuoressa seisovalle linkkitornille on jo useita ostajaehdokkaita – Yli satametriseen torniin on kaavailtu esimerkiksi kahvilaa Helsingin Sanomat. 3.10.2019. Viitattu 23.7.2022.
  4. a b Turun Pääskyvuoressa seisovalle linkkitornille on jo useita ostajaehdokkaita – Yli satametriseen torniin on kaavailtu esimerkiksi kahvilaa Helsingin Sanomat. Viitattu 25.8.2021.
  5. a b c HS Turku | Jethro Rostedt tarjoutui ostamaan turkulaisen monumentin – Yli satametristä rakennelmaa uhkaa purkaminen: ”Se olisi karmeaa” Helsingin Sanomat. 18.7.2022. Viitattu 23.7.2022.
  6. a b Pääskyvuoren linkkitorni Turun kaupunki. Viitattu 5.9.2011.
  7. Maastokartta – Pääskyvuoren linkkitorni Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 29.10.2017.
  8. Obstacles 120 M above the runway (type C): EFTU Lentoestetiedot. 22.6.2017. ANS Finland. Viitattu 29.10.2017. (englanniksi)
  9. a b Härkönen, Rebekka: Kuuma linja kulki tornin kautta (arkistolinkki) turunsanomat.fi. 19.6.2005. Turku: TS-Yhtymä Oy. Viitattu 29.10.2017.
  10. Pääskyvuoren linkkitornin purkaminen maksaisi 1-2miljoonaa euroa Turun Sanomat. Viitattu 25.8.2021.
  11. Jethro Rostedt havitteli Turun korkeinta rakennusta – asiassa yllätyskäänne: ”Homma lähti harkitsemattomasti liikkeelle” Ilta-Sanomat. Viitattu 25.8.2021.
  12. IS: Vesa Keskinen aikoo ostaa Turun korkeimman rakennuksen, joka ei ole kelvannut kenellekään edes ilmaiseksi: is.fi. Viitattu 21.8.2019.
  13. Anna-Maija Naakka, Turku: Jethro Rostedt havitteli Turun korkeinta rakennusta – asiassa yllätyskäänne: ”Homma lähti harkitsemattomasti liikkeelle” Ilta-Sanomat. 12.2.2020. Viitattu 23.7.2022.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä liikenteeseen ja liikennevälineisiin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.