Rauhalahden voimalaitos

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Rauhalahden voimalaitos
Rauhalahti Power Station2.jpg
Tyyppi vastapainevoimalaitos
Polttoaine puu, turve, kivihiili
Teho 372 MW
Perustaja Imatran Voima
Sijainti Halssila, Jyväskylä
Koordinaatit 62°14′16″N, 025°48′38″E

Rauhalahden voimalaitos on Jyväskylässä, Jyväsjärven itärannalla sijaitseva vuonna 1986 valmistunut vastapainevoimalaitos. Voimalan rakensi Imatran Voima[1]. Se tuottaa kaukolämpöä, sähköä ja teollisuushöyryä.[2] Voimala tuottaa yhdessä 2010 valmistuneen Keljonlahden voimalaitoksen kanssa pääosan Jyväskylän seudun kaukolämmöstä. Aiemmin Rauhalahti huolehti Kankaan paperitehtaan tarvitsemasta teollisuushöyrystä.[3]n Voimalaitoksen pääkattilan toimitti Tampella Power. Tyypiltään kattila on leijukerroskattila. Voimala maksoi 84 miljoonaa euroa. Laitoksessa työskentelee 50 työntekijää.[4] Kankaan tehtaan lopettamisen takia voimalan käyttömäärä laskee alle puoleen. Jyväskylän Energian mukaan voimalaa käytetään kuitenkin vielä vuosikymmeniä. Keväällä 2013 JE:n toimitusjohtaja Tuomo Kantola esikuntineen suunnittelee vaihtoehtoja Rauhalahden voimalaitoksen sopeuttamisesta IE-direktiivin vuodelle 2016 tuomiin kiristyviin päästörajoihin. [5]

Voimalaa pyörittää Jyväskylän Energiantuotanto Oy, jonka omistaa Jyväskylän Energia Oy. Aiemmin Fortum omisti yhtiöstä 60 prosenttia, mutta Jyväskylän Energia osti Fortumin osuuden itselleen noin 40 miljoonalle eurolla. Samalla Jyväskylän Energia osti voimalan maa-alueen Fortumilta. Yhtiöt käsittelivät voimalaan liittyviä riitoja oikeudessa.[6]

Voimalan pääpolttoaineet ovat puu ja turve ja kivihiiltä on tarvittu vain nimeksi[7]. Turpeen toimittaa pääasiassa Vapo ja puu saadaan Keski-Suomen sahoilta ja lähiseudun puunkäsittelyteollisuudelta.[4]

Laitoksessa on 3 kattilaa:

Kattila Polttoaineet Valmistumisvuosi Kaukolämpö Teollisuushöyry Sähkö Yhteensä
Pääkattila (RAI 1) kivihiili, raskas polttoöljy, turve, puu, kierrätyspolttoaineet 1986 140 MW 40 MW 87 MW 267 MW
2-kattila (RAI 2) raskas polttoöljy 1992 65 MW 65 MW
Kaukolämpökattila (RAI 4) raskas polttoöljy 2004 40 MW 40 MW
Yhteensä 180 MW 105 MW 87 MW 372 MW

[2][8] Apukattilaa käytetään prosessihöyryn tuottamiseen pääkattilan häiriö- ja huoltotilanteissa. Kaukolämpökattilaa käytetään huippukuormien ja pääkattilan häiriöiden aikana.[8]

Voimala tuottaa kaukolämpöä 740 GWh, sähköä 410 GWh ja höyryä 310 GWh vuodessa.[8]

Voimalan uusi 130 metriä korkea piippu valmistui 2015.[9]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Fortum myy osuutensa Jyväskylän Energiantuotannosta 22.10.2008. Tekniikka&Talous. Viitattu 7.7.2009.
  2. a b Jyväskylän energia: Jyväskylän Energia – Rauhalahden voimalaitos jenergia.fi. Viitattu 28.6.2009.
  3. Rauhalahden voimalaitos huoltoseisokkiin 13.6.2009. YLE. Viitattu 28.6.2009.
  4. a b Rauhalahti CHP Plant Finland Evaluated by Timo Järvinen (PDF) VTT. Viitattu 2.7.2009. (englanniksi)
  5. Rauhalahden voimalaitoksen käyttömäärä laskee 11.12.2008. YLE Keski-Suomi. Viitattu 12.12.2009.
  6. Energia ostaa kokonaan Rauhalahden voimalan 22.10.2009. Keskisuomalainen. Viitattu 28.6.2009.
  7. Kivihiili palaa talvella Rauhalahden voimalaan 9.9.2008. Keskisuomalainen. Viitattu 28.8.2009.
  8. a b c PÄÄTÖS Dnro 467/311/2004 (PDF) 5.1.2005. Energiamarkkinavirasto. Viitattu 3.7.2009.
  9. Jyväskylän Energia - ajankohtainen www.jyvaskylanenergia.fi. Viitattu 22.1.2017.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]