Mäntän paperitehdas

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Mäntän paperitehdas

Mäntän paperitehdas on Metsäliitto-konserniin kuuluvan Metsä Tissue Oyj -yrityksen pehmopaperitehdas Mänttä-Vilppulassa, Pirkanmaalla. Tehdas on toinen Suomessa toimivista pehmopaperitehtaista (toinen on Nokian Paperi) ja valmistaa noin puolet Suomessa myytävistä pehmopapereista (mm. wc- ja talouspaperit sekä paperiset käsipyyhkeet). Mäntän tehtaalla tehdään pehmopaperin lisäksi tiivispaperia ruoanlaittoon ja leivontaan. Raaka-aineena käytetään keräyspaperia ja sellua. Painomusteen poistamiseksi tehtaalla on siistaamo. Tehtaalla työskentelee noin 400 työntekijää[1]. Tehtaan paperintuotantokapasiteetti on noin 122 000 t vuodessa. Tuotemerkkejä ovat muun muassa Serla, Lambi ja Katrin. Tehdas aloitti toimintansa puuhiomona vuonna 1869 ja ensimmäiset kaksi paperikonetta hankittiin vuosina 1881 ja 1882.

Yhtiön alaisuuteen kuului vuosina 1923–1988 myös Laukaassa sijaitseva Kuhankosken voimalaitos. Voimalaitos tuotti sähköä Kankaan paperitehtaan sekä Mäntän tehtaiden tarpeisiin, joiden välillä oli oma 45 kV:n voimansiirtoverkko Kuhankoski–Kangas–Mänttä–Kolhon saha.

Kuhankoski–Kankaan muuntamon välin linja purettiin 1990-luvun alussa. Kankaan muuntoasema–Mänttä-välin purkamisesta ei ole tietoa.

Linjaa on osin vielä olemassa osin pystyssa tehtaan lähistöllä.

Tehtaan paperikoneet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tuotanto kolmella vanhimmalla koneella oli yhteensä noin 5 000 tonnia kääre-, pingotus- ja pussipaperia vuodessa. Tehtaalla on neljä tuotantokäytössä olevaa paperikonetta, joista kolme konetta valmistaa pehmopapereita ja yksi kone tiivispaperia.

Kone Valmistaja Toiminnassa vuosina Viiraosa Viiraleveys Puristinosa Nopeus Kapasiteetti/tuotteet Muuta
Paperikone PK I (vanha) Englantilainen 18.5.1881-1890 Tasoviira 66" (1 676 mm) ? ? n. 900 t/a Tulipalo tuhosi koneen vuonna 1890.
Paperikone PK II (vanha) Venäläinen (Pietari) 1882-1890 Tasoviira ? ? ? n. 900 t/a Tulipalo tuhosi koneen vuonna 1890.
Paperikone PK I Karlstads Mekaniska Werkstad 1890/2-1913 Tasoviira 84" (2 134 mm) ? ? 1 600 t/a,
ruskea käärepaperi
Ensimmäinen KMW:n valmistama paperikone. Osia käytetty paperikoneeseen PK IV.
Paperikone PK II Escher Wyss & Co 1891/2-1923 (Uusittu vuonna 1913) Tasoviira 84" (2 134 mm) ? ? n. 1 600 t/a Poistettu käytöstä vuonna 1923. Tehdassalin suunnitteli Valter Thomé.
Paperikone PK III Bell & Co 1891/2-1979 (uusittu vuonna 1934) Tasoviira 84" ( 2134 mm) ? ? n. 1 600 t/a Poistettu. Kuva koneesta 1950–1960-luvuilla
Paperikone PK I Voith 1912–1979 (uusittu 1930, 1935) Tasoviira 92" (2 340 mm) ? ? Kirjoituspaperi, sanomalehtipaperi, pergamiini (vuodesta 1925), kuivattu selluloosa Poistettu. Tehdassalin suunnitteli Valter Thomé.
Paperikone PKIV ? 1914-1972 (uusittu vuonna 1937, romutettu vuonna 1978) Tasoviira ? ? ? selluloosavanu Koottu kahden vanhan koneen PKI ja PK?) osista. Poistettu. Tehdassalin suunnitellut W. G. Palmqvist
Paperikone PK5 J.M. Voith 1930–talvella 2011 (uusittu 1935, purettu kesällä 2012) Tasoviira 120" (3 048 mm) ? ? 7 300 t/a,
tiivispaperi, pergamiinipaperi
Purettu ja romutettu kesällä 2012, purkaja Purkupiha Oy. Tehdassalin suunnitellut W. G. Palmqvist
Paperikone PK6 ? 1940-luvulta vuoteen 1972 Tasoviira ? ? ? ? Poistettu.
Paperikone PK7 J. M. Voith 27.5.1952- ? (4 560 mm) 5 500 mm ? ? 14 000 t/a,
tiivispaperi/pergamiinipaperi
Valmistuessaan maailman suurin pergamiinipaperikone.
Paperikone PK1 (ex. PK8) Beloit Iron Works 1961– (uusittu vuonna 1989) ? 3 556 mm ? 762 m/min 30 000 t/a (alkuper. 12 000 t/a),
pehmeä kreppipaperi
Valmistuessaan Euroopan nopein paperikone ja ensimmäinen nykyaikainen pehmopaperikone Suomessa. Tehdassalin suunnitellut Heimo Kautonen.
Paperikone PK9 Beloit 1965– (uusittu 1996) ? 3 556 mm ? 914 m/min 18 000 t/a,
pehmopaperi
Tehdassalin suunnitellut Heimo Kautonen.
Paperikone PK10 Beloit Walmsley (Vaahto uusi vuonna 2010) 1968– (uusittu vuonna 2000 ja 2010) (vuoden 2010 uusinnan jälkeen Vaahto Crescent-former) ? ? ? 45 000 t/a (aik. 37 000 t/a),
pehmopaperi
Suurin pehmopaperikone Suomessa.

Tuotteet vuoden 1911 jälkeen: kirjoitus-, paino-, ja käärepaperi sekä tapettipaperi. Vuosina 1919–1920 PK1:llä valmistettiin sanomalehtipaperia. Vuonna 1925 PK1:llä aloitettiin pergamiinipaperin valmistus.

Pergamiinin lisäksi Mäntän paperitehtaalla tuotettiin 1950-luvulla kattohuopaa, raakapahvia, käärepaperia, silkkipaperia, konekrepattua paperia, selluloosavanua sekä erilaisia talouspapereita (mm. wc-paperia, lautasliinoja ja nenäliinoja). Kuva vanhasta paperikoneesta Mäntässä.

Tuotteet 1970-luvulla: rasvatiiviit paperit, leivinpaperit ja muut leipomoteollisuuden tarvitsemat paperilaadut sekä niistä tehdyt jalosteet kotitalouksia varten.

Voima-asema[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tehtaan yhteydessä oleva voima-asema koostuu höyry- ja vesivoimalasta sekä muuntoasemasta. Molemmat ovat Mäntän Energia Oy:n omistuksessa

Mäntän vesivoima-aseman teho on 1,5 MW (1 turbiini). Höyryvoima-asemalla on 1 höyryturbiini.

Aikoinaan tehtaiden välillä oli oma verkosto Kuhankosken voimalaitos–Kankaan muuntoasema–Mäntän tehtaat. Linja valmistui 22.2.1925 Kytkettiin 45kV Kuhankoski-Kangas -mäntän linjaa korkeajännite. ( Linja on nykyään purettu) Lisäksi mäntästä jatkettiin 45kV linjaa yhtymän Kolhon sahalle asti.

Kuhankosken teho on 3,4 MW. Laitoksen omistaa nykyisin Koskienergia Oy.

Höyryvoima-aseman kattilat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kattila Valmistaja Tyyppi Toiminnassa vuosina Teho Polttoaineet
Kattila 1 poistettu käytöstä ja purettu
Kattila 2 Steinmüller (ketjuarina-varakattila) poistettu käytöstä ja purettu 33 MW kivihiili
Kattila 3 Steinmüller (porrasarina-varakattila) poistettu käytöstä 124 MW hiilipöly, puu, raskas polttoaine
Kattila 4 Göteverken/Rantotek (kerrosleijupetikattila) 1974- (uusittu 1993) 105 MW turve, puupolttoaine, mekaanisesti kuivattu puhdistamoliete,

kiinteät jätteet, raskas polttoöljy

Kattila 5 Kattila siirretty M-Real Lielahden tehdasalueelta Tampereelta (K4) Mänttään vuonna 2010. Alun perin maakaasua polttanut kattila muutettiin siirtotyön yhteydessä käyttämään maakaasun sijaan raskasta polttoöljyä. 48 MW, 60 t/h. Raskas polttoöljy.

Tehtaan rautatiekalusto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tehtaalla oli aiemmin oma kuljetusosasto ja veturikalusto (GAS Kuljetusosasto), joka hoiti tehtaan sisäisen liikennöinnin. Nykyään tehtaan raideliikennettä hoitaa VR Osakeyhtiö. Tehtaalta lähtee päivässä noin 40 junanvaunun ja 50 rekan verran pehmopaperia.

  • Move51h Valmet 40/1955[2], poistettu
  • Otso2 Saalasti 52/1963[3], myyty 6.5.1988 (käytössä FinnGas GmbH:n varastolla Haminassa)

Tehtaalla oli vuoteen 1955 asti myös oma 600 mm:n kapearaideverkosto.

Rakennettu ympäristö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mänttä tunnetaan korkeatasoisesta teollisuusarkkitehtuuristaan, joka on rakentunut paperitehtaan ja ympäröivän yhdyskunnan kiinteässä suhteessa. Tehdasyhdyskunta alkoi rakentua 1860-luvulla apteekkari G. A. Serlachiuksen perustettua Mäntänkoskeen puuhiomon. Valtaosa tehdasalueen nykyisestä rakennuskannasta on 1920- ja 1930-luvuilta. Tehdasalue käsittää paperitehtaan ja entisen sulfiittisellutehtaan rakennukset, ja kokonaisuuteen liittyvät vanha spriitehdas ja voimalaitos sekä pääkonttori, johtajien asuntoja, Asemankulman asuinalue sekä Mäntän klubin kerhorakennus. Gösta Serlachiuksen kodikseen rakennuttamassa Joenniemen kartanossa toimii nykyisin Taidemuseo Gösta. Paperitehdasyhtiö on rakennuttanut myös Mäntän kirkon. [4][5]

Tehtaan entisessä pääkonttorissa Valkoisessa talossa sijaitseva Gustaf-museo esittelee myös Mäntän arkkitehtuuria ja yhdyskuntasuunnittelua[5]. Mäntän tehtaat ja yhdyskunta kuuluvat valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen luetteloon[4].

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Metsä Tissue Suomessa www.metsatissue.com. Viitattu 6.8.2019.
  2. Move51h Valmet 40/1955
  3. Otso2 Saalasti 52/1963
  4. a b RKY  ι  Museovirasto www.rky.fi. Viitattu 6.8.2019.
  5. a b Kulttuuriympäristömme > Mänttä kasvoi teollisuuden ympärille www.kulttuuriymparistomme.fi. Viitattu 6.8.2019.