Kymijärven voimalaitos

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Kymijärven voimalaitos pakkasilla 4. helmikuuta 2006.

Kymijärven voimalaitos oli Lahden kaupungissa sijaitseva, Lahti Energian omistama 1975 valmistunut öljyvoimalaitos, joka muutettiin 1982 hiilivoimalaitokseksi. 1986 rakennettiin pääprosessin yhteyteen kaasuturbiinilaitos ja pääkattila varustettiin maakaasupolttimilla. 1998 käynnistettiin kaasutinlaitos, joka syöttää pääkattilaan kierrätyspolttoaineista ja biomassasta valmistettua tuotekaasua. Kaasutinlaitos korvaa noin 15–20 % pääkattilan fossiilisesta polttoaineesta sekä vähentää päästöjä saman verran.

Kymijärven voimalaitoksen sähköntuotantoteho on 200 MW ja kaukolämpöteho 250 MW. Sähkön vuosituotanto on 600–1 000 GWh ja kaukolämmön tuotanto noin 1 000 GWh.

Vuosittainen polttoaineen kulutus on nykyään pääkattilassa 1 700 GWh:n verran kivihiiltä, mikä vastaa 250 000 hiilitonnia, 350 GWh:n verran tuotekaasua sekä 150 GWh maakaasua. Kaasuturbiinissa käytetään 300 GWh maakaasua.

Rikkidioksidipäästöjä pidetään vähäisinä vähärikkisellä kivihiilellä sekä tuotekaasulla ja maakaasulla. Kymijärven voimalaitoksen tarvitsema hiili kuljetetaan kuorma-autoilla Valkon satamasta. Paluurahdiksi on suunniteltu German Pellets GmBH:n Hollolaan valmistuvan puupellettitehtaan polttopellettikuljetuksia Loviisasta Keski-Eurooppaan laivattavaksi.

Kymijärvi 1 -voimalaitoksen 154-metrinen savupiippu on Suomen korkein savupiippu.[1]

Sulkeminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Voimalaitos suljettiin keväällä 2019.[2] Voimalaitoksen vieressä sijaitsee korvaava pelkästään kierrätyspolttoainetta käyttävä Kymijärvi 2 -kaasutuslaitos ja Kymijärvi 3 -biolämpölaitoksesta on tehty investointipäätös.[3] Kymijärvi 3 avataan loppuvuodesta 2019 ja se korvaa Kymijärven voimalaitoksen.[4]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]