Simpsiö

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Simpsiö
Simpsiö ja Lapuan radio- ja televisiomasto.
Simpsiö ja Lapuan radio- ja televisiomasto.
Korkeus 132 m
Sijaintitiedot

Simpsiö

Koordinaatit: 62°57′23″N, 22°57′8″E

Sijainti Suomen lippu Lapua

Simpsiö on 132 metriä korkea kohouma Lapualla.

Simpsiö on muutoin tasaiselle Etelä-Pohjanmaalle erikoinen, ympäröivästä lakeusmaisemasta korkeammalle kohoava kvartsiittimuodostuma. Se sijaitsee keskellä Etelä-Pohjanmaan läpi kulkevaa liuskekivijaksoa, joka on syntynyt lähes kaksi miljardia vuotta sitten Svekofennidien vuoripoimutuksessa.

Eteläpohjalainen kallioperä on vanhaa, ja se on joutunut siksi monin tavoin rapautumisen ja eroosion kuluttamaksi. Kvartsiitti on kuitenkin varsin kovaa materiaaliaa, ja sen ansioista lukuisten jääkausienkaan kulutus ei ole pyyhkinyt Simpsiötä olemattomiin. Simpsiö onkin niin sanottu jäännösvuori. Simpsiö kohoaa 132 metriä merenpinnan yläpuolelle ja 100 metriä yli ympäröivän lakeuden.

Vuori-nimitys on Simpsiölle hieman mahtaileva. Paremmin Simpsiön maisemallista merkityksestä kertoo Samuli Paulaharjun kuvaus, jonka mukaan Simpsiön sininen köyry kohoaa kaukana lakeuden takana.

Simpsiöllä on muun muassa näkötorni, josta avautuu näkymä muun muassa Lapuanjoelle, sekä viitoitettu luontopolku, jonka varrelta näkyy Etelä-Pohjanmaan suurin lehto. Lehdossa on monia Etelä-Pohjanmaan alueella epätavallisia kasvilajeja, kuten kalliokieloa, näsiää, lehtokuusamaa ja valkolehdokkia. Luontopolun opasteet ja rakenteet uusittiin täysin vuosien 2009 ja 2011 kesällä. Luonnossa liikkujalle on tarjolla myös maastopyöräreitti, kiintorastiverkosto sekä läntisen Suomen suurin monirinteinen laskettelukeskus. Jukolan viesti on kilpailtu alueella vuosina 1979 ja 2007.

Simpsiöllä sijaitsee myös Lapuan radio- ja televisioasema. Aseman masto on 323 metriä korkea, joten se on Suomen kolmanneksi korkein radio- ja televisiomasto[1].

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Simpsiö on ollut merkittävä paikka lapualaisille jo useita vuosisatoja. Synkempää lukua sen historiassa edustaa rinteessa vielä 1700-luvulla käytössä ollut mestauspaikka, jonka vuoksi Simpsiötä pidettiin menneisyydessä pelottavanakin paikkana.

Simpsiö-nimen alkuperä on jäänyt arvailujen varaan. Joidenkin tarinoiden mukaan Simpsiön huipulla olisi ollut järvi, jonka ruotsinkielisestä nimestä ”Simsjö” (suom. Uimajärvi) olisi johdettu paikan suomenkielinen nimi. On myös arveltu, että vuorella mahdollisesti vieraillut piispa olisi nimennyt paikan Raamatun Simsonin mukaan. Kumpaakaan selitystä ei ole voitu varmentaa oikeaksi. Lapualaiset ovat joka tapauksessa tunteneet paikan aina Simpsiönä.

Simpsiö esiintyy myös kansataruissa, joissa mielikuvitus sekoittuu tosiasioihin. Eräässä tarussa Töysän jättiläismiehen Tohnin kerrotaan kantaneen Simpsiöltä kauniiksi katsomansa suuren kiven Kyrön kirkon rakennustarpeiksi. Tavallisia miehiä tämän kiven kantoon olisi tarinan mukaan tarvittu kymmenen. On kuitenkin totta, että Simpsiön yli on kulkenut Töysästä alkanut ikivanha kirkkotie Kyrön kirkkoon. Polun sanotaan olleen olemassa jo 1300-luvulla.

Eräs Simpsiön tarinoista kertoo vuoressa asuneista vahvoista vuorenpeikoista, jotka vaativat Simpsiön yli kulkevilta veroksi kiviröykkiöön heitettävän lantin; ne jotka lantin jättäisivät heittämättä, saisivat kokea pahoja asioita eikä paluuta olisi. Vuorenpeikkojen häätämiseksi paikalle oli kutsuttu piispa Hemming, joka onkin todellinen historiallinen henkilö. Piispan levähdyspaikaksi tiedetty paikka Simpsiöllä tunnetaan edelleen piispanpenkkinä. Varmaa todistetta piispan vierailusta Simpsiöllä ei ole.

Hiihtokeskus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Simpsiön modernimpi kehitys kohti alkoi 1960-luvun jälkeen. Tuolloin Simpsiön maasto-olosuhteita alettiin käyttää yhä lisääntyvän vapaa-ajan liikunnan ja ulkoilun harrastuspaikkana. Murtomaahiihto, mäkihyppy, luistelu ja kesäiset liikuntamuodot löysivät Simpsiön alueelta omat suorituspaikkansa.

Simpsiönvuori Oy:n nimellä kulkeva rinnehiihtokeskus näki päivänvalonsa vuonna 1984. 1990-luvun taitteessa laskettelijoita oli Simpsiöllä vuosittain parhaimmillaan jopa yli 100 000. Maaliskuussa vuonna 2004 rinnehiihtokeskukseen avattiin K-36-hyppyrimäki. Kesällä vuonna 2010 vanha hyppyrimäki purettiin ja tilalle rakennettiin uusi hyppyrimäki. Uusi HS-55-mäki vihittiin käyttöön helmikuussa vuonna 2011.[2]

Simpsiölle on syntynyt myös mökkikylä, jossa sijaitsee noin 40 pääasiassa vapaa-ajan asuntoa.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Pääasemat (Internet Archivessa, tallennettu 27.9.2011) Digita. Viitattu 14.4.2016.
  2. Lapualla jaetaan historialliset mäkihypyn SM-mitalit 16.2.2011. MTV3. Viitattu 19.2.2011.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]