Mustavuori (Tampere)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Mustavuori

Näkymä Mustavuoren päältä

Tyyppi
Sijainti
Korkeus merenpinnasta
150,7 m [1]
Kartta
Koordinaatit

Mustavuori on harju, joka sijaitsee Tampereen länsiosassa Villilän kaupunginosassa[2].

Mustavuori on osa Tampereen seudun poikki kulkevaa harjumuodostelmaa. Idästä päin harju kulkee Pyynikinharjun ja Pispalanharjun kautta Epilään, jossa se jakautuu kahteen suuntaan. Pohjoinen haara kulkee Epilänharjuna kohti Pohjanmaata. Eteläinen haara, johon Mustavuorikin kuuluu, kulkee Raholan kautta kohti Nokiaa.[3]

Laskettelukeskus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mustavuoren Laskettelukeskus jouluna 2020

Laskettelukeskuksessa on neljä valaistua rinnettä. Original-rinne on Mustavuoreen 1967 avattu laskettelurinne. 2019 muokattiin 1980-luvulla avattu "kakkosrinne" uudelleen Perhe- ja SnowPark-rinteeksi. 2019 rakennettiin Original-rinteen viereen Alkeisrinne ja sen käyttäjille naruhissi. Lisäksi alueella on pieni pulkkamäki huoltorakennuksen ja Mustalammen välissä. Original-rinne on vaikeudeltaan punainen, Perherinne sininen ja Alkeisrinne vihreä. Entinen Freestylerinne eli streetti on uudelleen muokauksen jälkeen ja nimetty SnowPark-rinteeksi. SnowPark-rinteessä on vaikeustasoltaan eritasoisia hyppyreitä, reilejä ja muita suorituspaikkoja lasketelijoita. Hissejä on kolme: kaksi ankkurihissiä ja yksi naruhissi. Mustavuoren pisin rinne on 380 metriä ja korkeuseroa on 69 metriä.[4]

Laskettelukeskus avattiin 19. helmikuuta 1967.[5] Tampereen kaupunki päätti sulkea Mustavuoren laskettelukeskuksen syksyllä 2017.[6] Tampereen kaupunki kuitenkin päätti etsiä vuonna 2018 yrittäjää laskettelurinteen, joko Mustavuoren tai Hervannan, ylläpitäjäksi. Kilpailun voitti Mustavuori Oy, joka halusi jatkaa Mustavuoren kehittämistä. Muotovirheen vuoksi vuonna 2019 pidetyn uuden kilpailutuksen tulos oli sama. Hervannan laskettelukeskuksen toiminta loppui keväällä 2019 ja Mustavuoren toiminta alkoi uudelleen syksyllä 2019.[7]

Alamäkiajo[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kesäisin laskettelukeskuksen rinne on downhill-pyöräilijöiden käytössä. Tampereen alamäkipyöräilijät ovat ne itselleen rakentaneet, ja he myös vastaavat kunnossapidosta.[8]

Kalliokiipeily[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mustavuoressa on lähes 30-metrinen kallioseinämä, jolla kalliokiipeilijät käyvät kiipeilemässä valmiiksi asennettujen porahakojen ja liimapulttien avulla.

Suomen Punainen Ristin logistiikkakeskus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mustavuoren vieressä olevan Kalkunvuoren uumenissa sijaitsee SPR:n logistiikkakeskus. Se ylläpitää Suomen Punaisen Ristin kansainvälistä auttamisvalmiutta. Vuonna 2015 sieltä toimitettiin huopia, pressuja, telttoja, hygieniapakkauksia, saippuaa ja ruokaa 15 maahan yhteensä 1 525 260 kiloa.[9]

Luola on Sako Oy:n rakennuttama. Talvisodan aikana havaittiin, että Sakon Riihimäellä olevan asetehtaan sijaintipaikka oli altis pommituksille. Tehdas haluttiin turvaan pommituksilta. Sijoituspaikaksi valittiin aivan Mustavuoren vieressä oleva Kalkunvuori. Sako osti Ala-Villilän eli Alasen tilan sitä omistaneelta perikunnalta. Uuden tehtaan louhintatyöt päästiin aloittamaan syksyllä 1941. Myös luolan ulkopuolelle rakennettiin tehtaaseen liittyviä rakennuksia. Valmistuneeseen tehtaaseen ehdittiin siirtää vain yksi Riihimäen tehtaan osastoista jatkosodan viimeisenä vuotena. Sodan jälkeen Sako Oy lopetti Kalkunvuoren tehtaan.[10]

Mustavuoren laskettelurinne kuvattuna Punaisen Ristin logistiikkakeskuksen pihalta.

Suomen Punainen Risti osti vuonna 1953 Alasen tilan sekä Sakon vanhan tehdasalueen luolineen ja rakennuksineen. Alueeseen kuului myös Mustavuoren alla oleva Mustalammi. SPR teki rakennuksiin tilamuutoksia vuosina 1987–1988. Vuonna 1999 purettiin tehtaan korkea piippu, ja Kalkunvuoren päälle rakennettiin SPR:n logistiikkatoimintoihin liittyvä tietoliikennemasto.[10]

Ensimmäisen maailmansodan aikaiset linnoitukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mustavuoren asuinalueella sijaitsee tiheä juoksuhautojen verkosto, jonka Venäjän armeija rakensi ensimmäisen maailmansodan aikana vuosina 1915–1917. Ne rakennettiin Tampereen suojaksi vastaanottamaan saksalaisten hyökkäystä Pohjanlahden suunnalta Porin radan kautta. Linnoitusvarusteiden lisäksi alueella on myös niihin kuuluva tykkitie. Linnoituksia ei käytetty ensimmäisen maailmansodan aikana, mutta osaa niistä käytettiin vuoden 1918 sodassa. Maastossa on jäänteitä korsuista, juoksuhaudoista ja ampuma-asemista.[11] Jäänteet on rauhoitettu muinaismuistolain nojalla.[12]

Liikenneyhteydet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mustavuoren ohi kulkevat Tampereen joukkoliikenteen bussilinjat 15a ja 15b ja sekä yöaikaan 70Y. Lisäksi Mustavuori on saavutettavissa läheiseen Kalkun kaupunginosaan liikennöivää bussia 7 käyttäen, mutta tällöin kävelymatkaa on noin kilometri.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Tampere kartat
  2. Tampere alueittain 2013 Tampereen kaupunki.
  3. Tampereen seudun taajamageologinen kartoitus- ja kehittämishanke (TAATA)
  4. Rinteet Mustavuori - Tampere. Viitattu 1.3.2021.
  5. 50 vuotta sitten, Mustavuori täyttää vaatimukset. Aamulehti, 16.2.2017, s. B21.
  6. Laitinen, Vesa: Nyt se varmistui: Tampereella pääsee tänäkin talvena laskettelemaan 21.12.2017. Aamulehti. Arkistoitu 23.3.2018. Viitattu 22.3.2018.
  7. Happonen, Kari: Laskettelu päättyy Hervannassa. Aamulehti, 30.4.2019, s. A6.
  8. Palomaa, Antti: Alamäkipyöräilijät valtaavat Mustavuoren – hissi kuntoon Suomen Cupiin 26.4.2015. Yle uutiset. Viitattu 18.2.2017.
  9. Suomen Punainen Ristin logistiikkakeskus
  10. a b Tampereen asemakaava 8139
  11. Adoptoi monumentti (Arkistoitu – Internet Archive)
  12. Venäläiset rakensivat 1. maailmansodassa juoksuhautoja Tampereen suojaksi – nyt arvokas kohde rapistuu, kun sen historiaa ei tunneta Yle, 2019

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]