Lapin rautatiesuunnitelmat

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Pääartikkeli: Suomen rautatieverkko
Lapin rautatiesuunnitelmat

Tämä artikkeli kertoo suunnitelmista rakentaa rautateitä Suomen Lappiin.

Nykyiset rautatiet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lapin rautatiet käsittävät nykyisin rataosat Oulu–Tornio, Laurila–Kelloselkä sekä Tornio–Kolari. Lisäksi Torniosta on ratayhteys Haaparannalle Ruotsin rataverkkoon. Henkilöjunaliikennettä on näistä muilla paitsi Laurila–Kelloselkä-radalla Kemi­järveltä eteenpäin. Lakkautettuja, joskin purkamattomia rataosia Lapissa ovat Kolari–Äkäsjoki ja Kolari–Rautuvaara sekä Salla–Kelloselkä. Kokonaisuutena nykyinen rataverkko ulottuu ainoastaan Etelä-Lappiin, joskin se yhdistää kaikki Lapin neljä kaupunkia valta­kunnan rataverkkoon.

Kolarin rata on rakennettu alun perin kaivosteollisuuden tarpeisiin, mutta nykyinen käyttö on toistaiseksi ainoastaan puutavaraliikennettä sekä henkilö­liikennettä. Tosin henkilöliikennettäkään radalla ei ole ympärivuotisesti.

Aiemmat rautatiesuunnitelmat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Petsamon rata

Ennen Petsamon menetystä oli suunnitelmissa rakentaa rautatie Lapin halki Jäämerelle asti.

Suunnitelmat 2000-luvulla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

2000-luvulla uusien kaivoshankkeiden myötä sekä matkailun lisäännyttyä on väläytelty monia uusia ratahankkeita. Tärkeimpänä pidetään edelleen ratayhteyttä Jäämerelle. Etenkin Sodankylän ja Kittilän kunnissa on vireillä useita kaivoshankkeita, joiden myötä niiden yhdistämistä rataverkkoon joko suoraan Kolarin kautta tai Keski-Lapin poikittaisradan avulla Rovaniemelle on suunniteltu.

Myös Sallan radan kunnostamista ja tavaraliikenteen aloittamista Venäjälle on Lapin liitto ajanut voimakkaasti. Sallan rata ulottuu kunnostamattomana valtakunnan­rajalle asti, mutta Venäjän puoleinen osa on purettu. Aiemmin rataosalta on ollut yhteys Muurmannin radalle.

Myös Koillismaan kautta Kuusamosta Lappiin tulevaa rataa on ideoitu. Yhteistä kaikille Lapin ratahankkeille on myös naapurimaista tuleva paine tavaraliikenteen kuljetusväylille, eikä niinkään kotimaan henkilöliikenteen tarpeet. Etenkin Norja on ollut aktiivinen halussaan yhdistää Jäämeren satamansa Euroopan ja Venäjän rataverkkoon. Tämä on seurausta muun muassa Koillisväylän lisääntyvästä rahtiliikenteestä.

Jäämeren rata[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jäämeren radan linjaukseksi on useita vaihtoehtoja, joista suoraan Kemijärveltä Sodankylän kautta Norjan Kirkkoniemeen kulkeva linjaus on muun muassa kaivosteollisuuden kannalta tärkein. Toinen linjausvaihtoehto on jatkaa Kolarin rataa Kilpisjärven kautta Norjan Skibotniin.[1] Rataa on suunniteltu myös Sallasta Kantalahdelle, joka avaisi yhteydet Venäjän rataverkkoon ja sitä kautta eteenpäin.[1]

Keski-Lapin poikittaisrata[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lapin poikittaisrataa on ideoitu yhdistämään Kolari Ylläksen, Kittilän (Levin), Sodankylän ja Luoston ja Pyhän kautta Kemijärvelle. Rata palvelisi matkailua ja alueella lisääntyvää kaivosteollisuutta. Pitkään on ollut vireillä myös Soklin radaksi kutsuttu hanke, jossa rakennettaisiin Sallan radalta yhteys Savu­kosken kunnan alueelle avattavalle Soklin kaivokselle.

Kolarin radan jatkeet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kolarin ja Ruotsin puolen Pajalan uusien kaivoshankkeiden myötä suunniteltiin radan jatkamista rajan yli Pajalaan. Tämä ei toteutune kaivos­yhtiön päätettyä kuljettaa malmi Narvikin satamaan. Sitä vastoin lakkautettujen Rautuvaaran ja Äkäsjokisuun lyhyiden pistoratojen kunnostamista ja jatkamista Suomen puolen uudelleen avattavien kaivosten tarpeisiin pidetään todennäköisenä.

Suomen Liikenne- ja viestintäministeriö on esittänyt Kolarin radan jatkamista Ylläkselle. Lapin poikittaisrata jatkaisi rataa samalla myös Leville. Etenkin norjalaiset ovat ehdottaneet Tromssan tai Skibotnin yhdistämistä Suomen rataverkkoon jatkamalla Kolarin rataa Kilpis­järven kautta Norjan puolelle.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]