Kolarin lukio

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Kolarin lukio on vuonna 1973 perustettu Kolarin kunnassa sijaitseva lukio.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valtioneuvosto antoi 17. toukokuuta 1973 luvan Kolarin lukion perustamiseen. Syksyllä 1973 lukion aloitti 47 opiskelijaa. Uudella oppilaitoksella oli pitkään tilaongelmia. Opetusta annettiin ensin vuosi yläasteen tiloissa, sitten pari vuotta lastenkodilla, taas pari vuotta yläasteella ja sen jälkeen oppilasasuntolan tiloissa. Asuntolan saneerauksen aikana lukio toimi lastenkodilla ja ammattikoulun tiloissa. Uusiin toimiviin tiloihin päästiin vasta syksyllä 1990.

Kolarin lukio oli luokattoman lukion kokeilukouluna 1990-luvun vaihteessa ja sai tuolloin toiminnastaan opetushallituksen vuoden 1993 menestyjä- laatupalkinnon.

Kolarin lukio oli myös yksi niistä Suomen 29 lukiosta, jotka osallistuivat ylioppilastutkinnon ns. rakennekokeiluun ensimmäisten joukossa vuodesta 1995 aina vuoteen 2006 asti, jolloin kokeilu vakinaistettiin. Kokeiluun osallistuvissa lukioissa kokelas suoritti yo-tutkinnossa pakollisena ainoastaan äidinkielessä ja kirjallisuudessa järjestettävän kokeen. Kolme muuta pakollista koetta hän voi valita toisen kotimaisen kielen kokeen, vieraan kielen kokeen, matematiikan ja reaalikokeen joukosta.

Kolarin kunta/Kolarin lukio oli vetäjänä Lapin lääninhallituksen ja Opetusministeriön rahoittamassa ESR-hankkeessa, Tunturi-Lapin alueen koulutuksen verkostoitumishanke, ’Tunturi-Lapin Instituutti’ vuosina 2000–2003.

Nykytilanne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nykyisellään Kolarin lukio lukeutuu pieniin, alle 50 oppilaan kouluihin. Keväällä 2012 lukiosta valmistui 16 ylioppilasta. Ylioppilaskirjoitusten tulosten perusteella lukio sijoittui aivan Lapin läänin lukioiden kärkipäähän. Lukion oppilasmäärän arvioidaan lisääntyvän lähitulevaisuudessa kaivostoiminnan vaikutuksesta vilkastuvan elinkeinoelämän ja sitä seuraavan asukasluvun myönteisen kehityksen ansiosta. Lukion houkuttavuutta nuorten keskuudessa on pyritty lisäämään myös tarjoamalla uusille oppilaille käyttöönsä kannettavat tietokoneet, ilmaiset oppikirjat pakollisiin aineisiin ja kausikortteja Ylläkselle. Alueen muiden lukioiden esimerkin mukaisesti on siis Kolarissakin oppilasmäärän saamiseksi kasvuun lähdetty voimakkaasti hyödyntämään Tunturi-Lapin talvimatkailuvaltteja. Tehtyä linjanvalintaa pyritään noudattamaan myös lukion uuden opetushenkilökunnan rekrytoinnissa. Oppilaiden käytössä olevien kannettavien tietokoneiden ja opetushenkilökunnalle tarjolla olevan lisäkoulutuksen avulla ulkoiset puitteet nykyaikaisen tietotekniikan entistäkin tehokkaampaan hyödyntämiseen opetuksessa on saatu kuntoon. Tavoitteena on päästä huipputeknologian avulla eroon opiskelijoille jaettavista paksuista monistenipuista. Opettajille tarjottavan lisäkoulutuksen avulla kehitettävällä erikoisasiantuntemuksella pyritään vastaamaan siihen haasteeseen, jonka mm. symbolisen laskennan salliminen pitkän matematiikan ylioppilaskirjoituksissa keväästä 2012 lähtien oppilaitoksille, erityisesti pienille lukioille, asettaa. Toisaalta kuitenkin Kolarin lukion luonnontieteiden opetuksessa vallinnutta teknistä painottuneisuutta on lähdetty vähentämään, jotta saataisiin peruskoulunsa päättäviä oppilaita ohjattua tulevaisuuden työpaikkoja alueella tarjoavalle kaivosalan ammatilliselle opintielle. Kaivosalan koulutukseen olikin paikallisen sanomalehti Luoteis-Lapin (LL, 31.5.2012) mukaan keväällä 2012 hakijaryntäys: "Kolarissa syksyllä alkavaan kaivosalan koulutukseen tuli lähes 50 hakemusta. Paikkoja kaivosalan perustutkintoon tähtäävään koulutukseen oli 12, mutta suuren hakijamäärän vuoksi määrää lisättiin kahteenkymmeneen. Ensisijaisia hakemuksia kolmivuotiseen kaivoskoulutukseen tuli 26." Kolarin lukion uusien oppilaiden lukumäärä oli alimmillaan vuonna 2011. Uusille opiskelijoille tarjottujen etuuksien ansiosta on oppilaitoksesta kiinnostuneiden peruskoulunsa päättävien nuorten lukumäärä kuitenkin saatu uudelleen nousemaan. Lukion oppilasmäärää voivat edelleen kasvattaa ammatilliseen koulutukseen ensisijaisesti hakeneet, mutta hylätyksi tulleet oppilaat. Näiden hyväksymiseen lukiokoulutukseen on alueen niukan koulutustarjonnan vuoksi tiettyä painetta, jotta vältyttäisiin nuorten syrjäytymiseltä. Myös oppilaiden siirtymistä ammatillisen ja yleissivistävän koulutuksen välillä tulee todennäköisesti opintojen alkuvaiheessa tapahtumaan.

Kolarin lukio on kesän 2012 aikana muuttanut uusiin alakoululta yhtenäiseen peruskouluun siirtymisen myötä vapautuneisiin tiloihin. Samaan pihapiiriin lukion kanssa on siirretty myös Ammattiopisto Lappian Kolarin toimintoja, edellä mainittu kaivosalan koulutus mukaan lukien. Osa kaivosalan koulutuksesta tullaan kuitenkin järjestämään uuden yhtenäisen peruskoulun teknillisten aineiden opetustiloissa ja peruskoulun pihapiiriin tuoduissa siirrettävissä tiloissa.

Kolarin lukion vastaavana rehtorina toimii kunnan sivistystoimenjohtaja Ulla Vesala. Lukion apulaisrehtorina on lukuvuonna 2011-12 toiminut kansanedustaja Simo Rundgrenin puoliso Marja Rundgren.

Alueellinen yhteistyö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kolarin lukio on pyrkinyt jossain määrin harjoittamaan yhteistyötä alueen muiden lukioiden kanssa. Oppilaitoksen lähimpiä naapurilukioita Suomen puolella ovat Muonion, Kittilän, Pellon ja Ylitornion lukiot. Osa opetuksesta on järjestetty yhteistyölukioiden opettajien erityisasiantuntemuksen hyödyntämiseksi etäopetuksena nykyaikaista tietotekniikkaa hyväksi käyttäen. Toisaalta lukioiden välillä on myös esiintynyt pientä kilpailua samoista oppilaista.

Kansainvälisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kolarin lukiossa on mahdollista suorittaa kaksi kansainvälisyystoimintaan liittyvää kurssia. Kurssien toteustapoihin ovat kuuluneet oppilasvaihtomatkat sekä niiden valmistelu. Lukion yhteistyökouluina ovat toimineet Veronassa Italiassa sijaitseva Liceo Ginnasio di Stato "Scipione Maffei" ja Leverkusenissa Saksassa sijaitseva Landrat-Lucas-Gymnasium.

Kolarin lukion oppilaille on tarjottu aikaisemmin myös mahdollisuus osallistua Euroopan hiukkastutkimuskeskuksen CERNin tiedeleirikouluun.

Lukion kansainvälisyystoimintaan kuuluvaksi voitaneen lukea myös Kolarin kunnan välittömässä läheisyydessä rajan toisella puolella Ruotsissa sijaitsevan Pajalan kunnan oppilaitosten kanssa harjoitettu yhteistyö. Länsirajan läheisyyden ja harjoitetun yhteistyön ansiosta myös ns. pakkoruotsin vastustaminen on ollut Kolarin lukiossa vähäisempää kuin esim. itäisessä Suomessa.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]