Ahvenselkä

Ahvenselkä on kylä Sallan kunnassa, Lapin maakunnassa. Kylä sijaitsee kunnan keskustasta noin 35 kilometriä luoteeseen. Vuonna 2017 postinumeroalueella 98630 Ahvenselkä asui 72 henkilöä (92 henkilöä vuonna 2002, 76 henkilöä vuonna 2016). Ahvenselkä on Keminniemen keskuskylä. Keminniemi on laajan kyläalueen nimitys, jossa sijaitsevat seuraavat kylät: Ahvenselkä, Pahkakumpu, Vittikko, Varvikko ja Koutelo sekä Vallovaara. Alueen väkiluku on voimakkaasti pienentynyt viime vuosina. Kesäisin väkiluku lisääntyy huomattavasti, sillä alueella on kesäasuntoja.

Yhteydet ja etäisyydet

Ahvenselästä on Sallan kirkonkylälle noin 35 kilometrin matka. Kemijärvelle matkaa kertyy noin 56 kilometriä. Pelkosenniemelle matkaa tulee metsätietä pitkin noin 40 kilometriä ja Savukoskelle noin 50 kilometriä.

Kouluvuoden aikana Ahvenselästä pääsee kirkonkylälle ja takaisin joka arkipäivä. Kesäisin julkinen liikenne lakkaa niin, että kutsutaksijärjestelmä on voimassa.

Kemijärvi–Ahvenselkä-linja-autovuoro on lakkautettu 1980-luvun lopussa.

Historia

Ahvenselkä on asutettu jo 1800-luvun puolella, jolloin eräs lappalaispariskunta on rakentanut Ahvenselän harjun päälle talon. Asuminen ei kuitenkaan ollut pysyvää ennen 1910-lukua; ensimmäinen vakituinen asukas saapui vuonna 1909 ja tästä eteenpäin alueella on ollut asutusta. Ahvenselkä ei ollut alun perin oma kylänsä, vaan se kuului Käsmän ja Kursun kyliin sodan jälkeiseen aikaan asti. Asutus koostuikin muutamasta talosta, eikä alueella ollut vielä edes kunnollista maantieverkostoa.

Sodassa Sallan kunta menetti yli 48 prosenttia pinta-alastaan ja puolet Sallan kunnan väestöstä jäi ilman kotia. Kunta jälleenasutti ihmiset uusille alueille ja Ahvenselkä oli yksi uusista asutusalueista. Kylä perustettiin yhdessä muiden Keminniemen kylien kanssa vuonna 1946. Kylään asutettiin luovutetun Tuutijärven kylän asukkaat. Samaan aikaan aloitettiin tieverkoston rakentaminen alueelle. Kylän alue asutettiin harvaan ja siksi Ahvenselkä onkin laaja; esimerkiksi koulun ja kaupan välinen etäisyys on runsas kolme kilometriä. Kylä rajautuu Pelkosenniemen kuntaan ja yltää osittain jopa sen puolelle.

Sodan jälkeen rakentaminen oli vilkasta ja kylään syntyi palveluja. Korkeimmillaan väkiluku oli 1960-luvun alussa, jolloin se oli lähes 300 asukasta. 1960–70-luvuilla tapahtunut rakennemuutos kuitenkin verotti ihmisten elantoa ja maatilojen määrä putosi rajusti. Suuri osa kylän taloista autioitui ja ihmiset muuttivat pääasiassa Ruotsiin. Alueen väestörakenne vääristyi huomattavasti nuorten ihmisten muuttaessa pois. Ilmiö on tuttu koko Lapille ja muulle Suomen maaseudulle.

Jäljelle jäänyt väestö yritti löytää toimentulonsa muualta – osa jatkoi myös maataloudessa. Vähä vähältä väkimäärä kuitenkin laski vuosien mittaan ja on laskenut edelleen. Osa Ahvenselän tiloista sijaitsee Vuotoksen suunnitellulla allasalueella ja siksi ne on myyty Kemijoki Oy:lle. Tämä on osaltaan vauhdittanut autioitumista ja maatalouden heikkenemistä. Vuonna 2013 kylässä oli yksi aktiivinen maatila.

Kylässä on toiminut urheiluseura nimeltään Ahvenselän Ahjo.

Luonto ja harrastusmahdollisuudet

Kylässä virtaa kaksi jokea, Koutelo ja Vuotosjoki. Alueella on mainiot mahdollisuudet kalastukseen. Lisäksi kylän alueella sijaitsee muutama lampi. Ennen sotia Ahvenselässä oli kaksi suurempaa järveä, Ahvenjärvi ja Pitkäjärvi, mutta ne kuivattiin jälleenasuttamisen tieltä ja nykyään järvien entisillä pohjilla on peltoaukeita – suuri osa jo käytöstä poistuneita, metsittyviä ja pusikoituvia alueita.

Kylän alue on muuten suhteellisen tavanomaista lappilaista metsämaisemaa. Osa asutuksesta on sijoittunut harjujen päälle (Ahvenselän harju, Isoselän harju) ja osa taas on alavammilla entisillä järvenrantamailla ja entisillä suoalueilla (Ahvenvittikko). Alueella on hyvät mahdollisuudet marjastamiseen, sienestämiseen ja metsästykseen.

Palvelut

Kylän ensimmäinen kauppa perustettiin sotien jälkeen. Parhaimmillaan kylässä toimi osuusliike, osuuskauppa ja yksityinen kaupanpitäjä. Kylään perustettiin myös postitoimisto (98630 Ahvenselkä). Lisäksi Ahvenselässä sai mm. autokorjaajan palveluja. Kylän koulu ja sivukirjasto avattiin 1949 ja koulurakennus valmistui seuraavana vuonna. Kylään rakennettiin myös oma tanssilava, jossa järjestettiin paljonkin iltamia ja jossa mm. näytettiin elokuvia.

Kylän kolmesta kaupasta kaksi lopettivat toimintansa 1970-luvun loppuun mennessä, mutta yksi toimi 2000-luvulle saakka. Kylän keskustaan rakennettiin uusi kauppaliike vuonna 1993, mutta toiminta loppui vuonna 2001. Kauppa-auto kulki kylällä muutaman vuoden tämän jälkeen, mutta nyt lähin kauppa sijaitsee Sallassa.

Ahvenselän postikonttori lakkautettiin vuonna 1991 ja posti toimi asiamiespitoisena vuoteen 2000 saakka. Nykyisin lähin posti sijaitsee Rovaniemellä. Lähin asiamiesposti sijaitsee kirkonkylällä.

Ahvenselän ala-asteen nimi muutettiin vuonna 1992 Keminniemen kouluksi, jolloin kaikkien Keminniemen kylien oppilaat alettiin kuljettaa Ahvenselän kouluun. Samana vuonna lakkasi sivukirjasto kylältä ja kirjastopalvelut siirtyivät kirjastoautolle. Keminniemen koulun toiminta lakkasi 1.8.2002 ja koulun oppilaat siirtyivät Kursun ja Sallan kirkonkylän kouluihin. Kursuun on matkaa kylältä noin 30 kilometriä. Koulussa oli viimeisenä toimintavuonna 17 oppilasta. Enimmillään oppilaita oli koulussa lähes 100. Keminniemen koulu oli viimeinen ns. siirtoväen kylien koulu. Kursun koulu lakkautettiin vuonna 2014 ja nykyisin kaikki lapset käyvät koulua kirkonkylällä.

Kirjastoauto kulkee edelleen usealla pysäkillä Ahvenselässä.