Fortum Waste Solutions
| Fortum Waste Solutions Oy | |
|---|---|
| Yritysmuoto | osakeyhtiö |
| Perustettu | 1979[1] |
| Kotipaikka | Riihimäki |
| Toimiala | ympäristöhuolto |
| Tuotteet | vaarallisten jätteiden käsittely |
| Liikevaihto | 105,5 miljoonaa euroa (2016)[1] |
| Nettotulos | 5,4 miljoonaa euroa (2016)[1] |
| Henkilöstö | 261[1] |
| Omistaja | Fortum |
| Kotisivu |
wastesolutions |
Fortum Waste Solutions Oy, aiemmin Ekokem, on Fortumin omistama Pohjoismaissa toimiva suomalainen ympäristöhuoltoalan yritys, jonka päätoimialoja ovat vaarallisten jätteiden käsittely, kierrätys ja loppusijoitus sekä maaperän kunnostus ja ympäristörakentaminen.lähde?
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Suomen Ongelmajäte ja Ekokem 1979–2016[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Oy Suomen Ongelmajäte – Finlands Problemavfall Ab perustettiin vuonna 1979 Riihimäellä. Yrityksen nimi oli vuosina 1985–2014 Ekokem Oy Ab ja vuosina 2014–2017 Ekokem Oyj.lähde?
Ekokem osallistui 2014 Syyrian kemiallisten aseiden tuhoamisoperaatioon. Ensimmäinen jäte-erä Syyriasta saapui Suomeen juhannuksena 2014, toinen erä heinäkuussa ja kolmas lasti elokuussa. Fortum Waste Solutions hävitti Syyriasta evakuoituja teollisuuskemikaaleja yhteensä noin 300 tonnia. Syyriasta saapuvat jätteet poltettiin korkealämpötilauunissa 1 050–1 200 asteen lämpötilassa, jolloin poltettavan jätteen pitkä viipymä uunissa varmisti jätteiden täydellisen palamisen. Kemikaalien vastaanottaminen Suomeen hävitettäväksi oli erittäin merkittävä panos Syyrian kemiallisen aseen hävittämisprosessissa. Ekokem osallistui laajempaan operaatioon kuuluvaan tehtävään OPCW:n ja Yhdistyneiden kansakuntien yhteisessä valvonnassa. Tuhottavaa materiaalia oli teollisuuskemikaaleina 500 tonnia ja lisäksi miljoonia litroja myrkyllistä jätettä.[2][3]
Fortum Waste Solutions 2017–[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Elokuussa 2016 suomalainen energiayhtiö Fortum osti Ekokem Oyj:n[4] ja keväästä 2017 yhtiö on käyttänyt nimeä Fortum Waste Solutions Oy.[5]
Vuonna 2017 jalostamossa käsiteltiin noin 6 000 tonnia kuluttajien muovipakkausjätettä, vuonna 2018 määrä oli noin 10 000 tonnia.[6] Syksyllä 2018 jalostamolle avattiin uusi käsittelylinja, minkä ansiosta sen tuotantokapasiteetti kolminkertaistui noin 30 000 tonniin vuodessa.[6]
Alkuvuonna 2019 Fortum kertoi aloittavansa sähköautojen akkujen kierrätyksen. Fortumin mukaan sähköauton litiumioniakusta pystytään uudella hydrometallurgisella kierrätysprosessilla kierrättämään jopa 80 prosenttia aiemman 50 prosentin sijaan. Suomalaisen Crisolteq-yrityksen kehittämässä teknologiassa akut tehdään ensin turvallisiksi mekaanista käsittelyä varten, minkä jälkeen muovit, alumiini ja kupari erotetaan toisistaan ja ohjataan kukin omaan kierrätysprosessiinsa. Talteenotetut koboltti, mangaani ja nikkeli toimitetaan akkuvalmistajille uusien akkujen tuotantoa varten. Fortumin tavoite on kierrättää Suomessa koko Euroopasta kerättyjä akkuja.[7]
Toiminta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vaarallisten jätteiden käsittelyn lisäksi Fortum Waste Solutionsin toimialueeseen kuuluu muiden jätteiden hyödyntäminen ja energiantuotanto, niihin liittyvät palvelut, pilaantuneen maaperän ja pohjaveden puhdistus sekä ympäristörakentamisen palvelut.lähde?
Fortum Waste Solutions toimii Suomessa, Ruotsissa ja Tanskassa. Kesäkuussa 2016 Fortum Waste Solutions avasi Riihimäelle ainutlaatuisen jalostamokokonaisuuden eli Kiertotalouskylän, jossa yhdyskuntajätteestä erotellaan raaka-aineita kierrätykseen ja uusiokäyttöön.lähde?
Fortumin muovijalostamolla Riihimäellä käsitellään kaikki eri puolilta Suomea tulleet kotitalouksien keräämät muovipakkaukset. Myös teollisuus toimittaa pakkausmuovijätteensä Fortumille.[6] Materiaalista valmistetaan muovipellettejä.[8]
Vastaanotettu muovi punnitaan ja syötetään lajittelulaitokseen, jossa eri muovilaadut erotellaan toisistaan koneellisesti. Välivarastoinnin jälkeen eri muovilaadut pestään ja niistä valmistetaan muovipellettejä eli granulaatteja. Fortumin granulaatteja käyttävät esimerkiksi Amerplast (muun muassa kaupoissa myytäviin kierrätysmuovikasseihin), Orthex (muun muassa kukkaruukkuihin) ja Sinituote (tiskiharjan varsia). Kierrätysmuovista tehdään myös putkia ja muita teollisuuden tarvitsemia muoviosia, kuten muovilankkuja.[6]
Tunnustuksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Energiateollisuus ry:n kestävän kehityksen foorumi valitsi vuoden 2017 ilmastoteoksi Ekokemin kehittämän jalostamokokonaisuuden Kiertotalouskylä-hankkeen.[9][10]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d Fortum Waste Solutions Oy finder.fi. Viitattu 16.9.2017.
- ↑ Ekokem jatkaa työtään Syyrian jätteiden hävittämiseksi ekokem.fi. 1.9.2014. Arkistoitu 13.12.2014. Viitattu 12.12.2014.
- ↑ Kokkonen, Yrjö: Ekokem osallistuu Syyria-operaatioon Yle Uutiset. 14.2.2014.
- ↑ Fortum saattoi päätökseen Ekokem-yritysoston 31.8.2016. Fortum. Viitattu 22.9.2022.
- ↑ Ekokem on nyt Fortum 3.4.2017. Fortum. Viitattu 22.9.2022.
- ↑ a b c d Elina Hakola: Fortum kolminkertaistaa uusiomuovin käsittelykapasiteettinsa (maksullinen artikkeli) Talouselämä. Viitattu 14.6.2019.
- ↑ Fortum aloittaa sähköautojen akkujen laajamittaisen kierrätyksen (digilehden tilaajille) Helsingin Sanomat. 25.3.2019. Viitattu 14.6.2019.
- ↑ Kiinasta tilattujen pakettien muovin kierrättäminen on usein mahdotonta Yle Uutiset. Viitattu 14.6.2019.
- ↑ Vuoden ilmastoteko 2017 on Fortumin Kiertotalouskylä (Archive.org) Ekokem.com. Arkistoitu 26.6.2017. Viitattu 22.5.2020.
- ↑ Kiertotalouskylä Riihimäellä, Fortum.fi, viitattu 22.5.2020
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Fortum Waste Solutions Oy:n kotisivu (Arkistoitu – Internet Archive)
- Susanna Perko, Touko Perko: Mustasta valkoiseksi. Ekokem, ongelmajätteet ja yhteiskunta 1979–2004. Ekokem 2004.