Sinituote

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Sinituote Oy
Tunnuslause Sinillä siivous sujuu!
Yritysmuoto osakeyhtiö
Perustettu 1945lähde?
Toimitusjohtaja Johanna Hamro-Drotz
Puheenjohtaja Ilkka Brotherus
Kotipaikka Hausjärvi
Liikevaihto 22 milj. € (2014)[1]
Henkilöstö 98 (2013)[2]
Omistaja Brotheruksen perhe
Kotisivu Sini

Sinituote Oy on siivousvälineitä, vaatehuollon tuotteita ja autonhoitotarvikkeita valmistava ja markkinoiva suomalainen perheyritys.

Sinituote Oy muodostaa yhdessä tytäryhtiöidensä kanssa monialaisen SINI-konsernin. Konsernin tärkeimmät rekisteröidyt tavaramerkit ovat SINI,[3] Sinipiika,[3] Kungs,[2][3] Savu[3] ja Lundia[3].

Sinituote Oy:n omistaa Ilkka Brotherus ja hänen perheensä.[1] Syksyllä 2018 Ilkka Brotherus luovutti yrityksen toimitusjohtajuuden tyttärelleen Johanna Hamro-Drotzille, mutta jatkaa itse hallituksen puheenjohtajana[4][5].

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sini-Tuote Oy:n perusti alun perin Einnon perhe Vantaan Tikkurilaan.[6] Yritys kasvoi pienestä sähköalan korjausliikkeestä keskisuureksi teollisuuslaitokseksi. Aluksi yritys valmisti pieniä metallitarvikkeita teollisuuden ja kotitalouksien käyttöön. Myöhemmin painopiste siirtyi siivousvälineisiin, jolloin kehitettiin varrellinen lattiapesin Sinipiika. Muita siivousvälineitä olivat myös Matto-Mikko ja Sini-Moppi. Muutamaa vuotta myöhemmin yritys ryhtyi valmistamaan Lusifer-grillejä. Vientitoiminta käynnistyi 1960-luvun puolivälissä, ja 1970-luvun lopulla yritys olikin grillien valmistaja. Sini-Tuote Oy:n toiminta keskittyi siivousvälineiden ja grillien lisäksi myös pesutilojen kalusteisiin, verhonripustinjärjestelmiin ja putkihuonekaluihin. Näiden ohella tehtiin alihankintatöitä teollisuuslaitoksille ja markkinointiyhtiöille.

Yrityksen toimitilat laajentuivat kasvun myötä. Kasvumahdollisuuksien turvaamiseksi tuotanto siirrettiin Tikkurilasta Kokemäelle. Siellä sijaitsevan Sinituotteen teollisuushallin pinta-ala on 14 000 m2.lähde?

Yritys alkoi kehittää 1980-luvulla sarjaa, jossa samaan varteen oli mahdollista vaihtaa useita eri siivousvälineitä. Tämän sarjan nimeksi tuli Sinipoika. Nykyään sarjan nimi on nimeltään SINI.[6]

Vuonna 1988 Sini-Tuotteen siivousvälinetuotanto ja nimi siirtyivät yrityskaupassa Brotheruksen perheelle.[7] Yritys nimettiin uudelleen Sinituote-nimiseksi ja se keskittyi valmistamaan siivousvälineitä.[6] Tuolloin yrityksen liikevaihto oli noin kolme miljoonaa euroa, vuonna 2004 kymmenen kertaa enemmän.[8]

Sinituotteen toiminta on laajentunut vuosien myötä. Kokemäen tehtaalle on siirretty yrityskauppojen mukana tulleet ruotsalaisen Kungs-harjatehtaan ja Kaavilla toimineen Hope Smoke -savustuspussitehtaan tuotannot. 2000-luvulla tuotevalikoimaan tulivat vaatehuollon tuotteet Sinituotteen ostettua ruotsalaisen silityslautoja valmistavan Rörets Industrier Ab:n vuonna 2003.[8] Sinituote Oy osti 2004 Paloheimolta kalusteita valmistavan Lundia Oy:n[9], ja Oy Scan Dust Ab -pölypussitehdas siirtyi Sinituotteelle vuonna 2005.

Myöhemmin Sini-konserniin on liitetty Junttan Oy[10] ja VS-Harja Oy[11].

Tuotteita, jotka liittyvät autojen puhdistamiseen lumesta on viety Keski-Eurooppaan vuodesta 2010. Sinituotteen Kungs-merkki nousi tämän alan markkinajohtajaksi Saksassa vuonna 2013.[12]

Työnantajana[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2012 Sinituote oli Kokemäen neljänneksi suurin yksityinen työnantaja.[13] 80 prosenttia Sini-tuotteista valmistetaan yrityksen omalla tehtaalla Kokemäellä, osa tytäryhtiöissä Ruotsissa ja Puolassa.

Tuotantolaitokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ympäristövastuullisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sinituote kertoo tekevänsä mahdollisimman paljon tuotteita kierrätysmuovista. Yhtiön tavoitteena on vuoteen 2021 mennessä korvata 30 prosenttia käyttämästään muoviraaka-aineesta kierrätysmuovilla.[14]

Palkinnot ja tunnustukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Talouselämä-lehti nimesi vuonna 2012 Sinituotteen Ilkka Brotheruksen yhdeksi Suomen historian sadasta merkittävimmästä yritysjohtajasta.[15] Vuonna 2002 hänet nimettiin Vuoden liikemieheksi.[16]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Kauppalehti: Sinituote Oy Kauppalehti. 2015. Helsinki: Kauppalehti Oy. Viitattu 3.11.2015.
  2. a b Sinituote; Fonecta Finder
  3. a b c d e Tavaramerkkitietokanta, PRH
  4. Laakso, Antti: Siivousvälinevalmistaja Sinituotteen toimitusjohtaja vaihtuu Yle Uutiset. 18.9.2018. Viitattu 1.2.2019.
  5. Varpula, Salla: Sinituote tekee vessaharjoja muovisista jauheliha­pakkauksista – Suomalaisten kierrätys­into ei tahdo pysyä perässä, kun yritykset lisäävät jätemuovin käyttöä raaka-aineena Helsingin Sanomat. 1.2.2019. Viitattu 1.2.2019. (Tilaajille.)
  6. a b c Sinituotteen historia Sinituote Oy. Viitattu 27.3.2015.
  7. Yrittäjä ja ylpeä siitä Taloussanomat. 9.9.2002. Taloussanomat Oy. Viitattu 14.3.2015.
  8. a b Hirvikorpi, Helinä: Siisti bisnes Taloussanomat. 10.2.2004. Helsinki: Taloussanomat Oy. Viitattu 27.3.2015.
  9. Lundia siirtyy Sinille Markkinointi & Mainonta. 11.11.2004. Viitattu 1.2.2019.
  10. Yrityskaupat: Brotherusten perhe Junttanin pääomistajaksi Tekniikka&Talous. 25.3.2010. Viitattu 29.12.2019.
  11. SINI-puuharjat tulevat Akaasta Sinituote Oy. Viitattu 29.12.2019.
  12. Saksassa ikkunat putsataan Sinituotteen raapalla Satakunnan Kansa. 2013. Alma Media Oyj. Viitattu 14.3.2015.
  13. Kokemäen kaupunki, keskustaajaman osayleiskaava, kaavaselostus, FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy. 26.10.2012. Viitattu 16.3.2015.
  14. Vastuullisuus Sinituote.fi. Viitattu 8.12.2019.
  15. Mikkonen, Antti: Tässä ovat Suomen historian 100 merkittävintä yritysjohtajaa Talouselämä. 30.11.2012. Helsinki: Talentum Oyj. Viitattu 16.3.2015.
  16. Ilkka Brot­he­ruk­ses­ta vuoden liikemies Kaleva. 6.9.2002. Oulu: Kaleva Oy. Viitattu 16.3.2015.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]