Viialan vaneritehdas
Viialan vaneritehdas oli Akaan Viialassa vuoteen 2004 saakka toiminut koivuvaneria tuottanut vaneritehdas.
Viialan vaneritehtaan historia alkoi vuonna 1873 perustetusta Akaan höyrysahasta (Akkas Ångsågs Ab). Sahan yhteyteen perustettiin 1890 Viialan lasitehdas joka käytti polttoaineena sahalta syntynyttä puujätettä. Akkas Ångsåg Ab:n nimeksi muuttui Viiala Oy vuonna 1937. Yhtiön omistaja ja toimitusjohtaja 1940-luvun alusta vuoteen 1957 oli kauppaneuvoksen arvonimen saanut Arvi Kilpinen.[1] Hänen luovuttuaan omistuksestaan ja tehtävästään yrityksestä tuli Oy Wilh. Schauman Ab:n tytäryhtiö. Sahaustoiminta jatkui Viialassa vuoteen 1957 saakka, mutta lasitehtaan toiminta oli päättynyt jo 1937. Vuonna 1942 oli aloitettu vanerin valmistus, puutaloja yritys valmisti 1947–1956. Viiala Oy:n 1956 perustama Suomen ensimmäisen lastulevytehdas toimi aina vuoteen 1978 saakka.
Viimeksi Viialan vaneritehdas oli UPM:n omistuksessa. Tehtaalla oli noin 200 työntekijää ja se valmisti vuodessa 35 000 m3 pinnoitettua koivuvaneria eurooppalaiselle kuljetusvälineteollisuudelle. UPM ilmoitti syyskuussa 2004 lopettavansa tehtaan toiminnan vuoden loppuun mennessä ja joulukuussa 2004 tehtaan 171 työntekijää irtisanottiin. [2]
Tehtaan sulkemisen jälkeen UPM vuokrasi tehdasalueen 10 vuodeksi monitoimiyrittäjä Mauno Huhtalalle joka on jälleenvuokrannut tehtaan tiloja useille yrityksille.[3] UPM ilmoitti kesällä 2014 purkavansa tehtaan voimalaitoksen ja savupiipun vuonna 2015. [4] Viialan rautatieasemalta tehtaalle johtanut sivuraide poistettiin syksyllä 2010 samassa yhteydessä kun Viialan aseman sivuraiteet purettiin. [5]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Arvi Kilpinen Biografiasampo. Viitattu 6.9.2022.
- ↑ Ylen Elävä arkisto : Työn loppu, Ajankohtainen Kakkonen 27.6.2006
- ↑ Viialan vaneritehdas uusiokäytössä, Vaskooli - Vasken vuosijulkaisu 2011 (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Viialasta tulee kahden piipun kylä, Akaan Seutu 2.7.2014 (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Viialan aseman sivuraiteet puretaan