Kytäjä

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Kytäjä
Kytäjän alakoulu golfkentän ja järven välissä.
Kytäjän alakoulu golfkentän ja järven välissä.
Kaupunki Hyvinkää
Suuralue Maaseutu
Kaupunginosa nro 45
Postinumerot 05720

Kytäjä on Hyvinkäällä sijaitseva kylä ja kaupunginosa. Kytäjä on yhdystie 1361:n varrella noin 15 kilometriä Hyvinkään keskustasta länteen.

Kytäjän kartano oli 1800-luvun lopulla Pohjoismaiden suurin yksityinen maatila.[1] Kytäjän ja Hyvinkään keskustan välillä kulkee linja-autolinja. Kytäjän kautta on kulkenut vuosina 1918–1967 Hyvinkään–Karkkilan rautatie. Kytäjän kirkko valmistui 1939 ja sen on suunnitellut Kytäjän kartanon silloinen isäntä, Väinö Vähäkallio.[1] Kirkon läheisyydessä on seurantalo, nimeltään Kytäjän Maapirtti, jonka omistaa Kytäjän maamiesseura.

Rytkön eli Näsin koulu Kytäjällä perustettiin vuonna 1874. Kivisenojan vuonna 1903 perustettu koulu lakkautettiin vuonna 1993. Kytäjän golfkenttä on Suomen suurimpia golfkenttiä.[1]

Kytäjän maisemaa hallitseva Kytäjärvi laskee Kytäjokea myöten Vantaanjokeen. Kytäjärveen laskevat pohjoisesta Suolijärvi ja Hirvijärvi, joka on osittain Riihimäen ja Lopen puolella, sekä lännestä Mustajoki. Järven alapuolella Kytäjokeen yhtyy etelästä Koirajoki, joka saa alkunsa Lopen kunnan eteläisimmistä osista. Kytäjän pohjois- ja eteläpuoli ovat laajoja metsäalueita. Pohjoispuolella on useita pikkujärviä ja siellä maaston korkeuserot ovat varsin suuria. Kytäjältä muutama kilometri etelään sijaitsee usean neliökilometrin laajuinen Kurkisuo, jonka eteläpuolella puolestaan tulee vastaan Salpausselkään liittyvä harjualue.

Kytäjän kolmoissurma tapahtui Kytäjän kartanon mailla 12. toukokuuta 1972. Kartanon silloinen omistaja Kai Kustaa Vähäkallio ampui kolme nuorta, jotka olivat telttailemassa Kytäjällä.

Uudenmaan liiton maakuntahallitus valitsi Kytäjän vuoden uusmaalaiseksi kyläksi 2001.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Mustonen

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Lehto, Katri: Maria Heikintytär Kytäjältä – Ihmisiä ja kohtaloita 1700-luvun Suomessa. Otava, 1989. ISBN 951-1-10358-X.
  • Pesonen, Aake: Kytäjä, kohtalon kartano. Kirjayhtymä, 1983. ISBN 951-26-2497-4.
  • Talvio, Väinö: Minun Kytäjäni. Omakustanne, 1971.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä kylään liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.