Kaarle-herttua herjaa Klaus Flemingin ruumista

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Kaarle-herttua herjaa Klaus Flemingin ruumista
Hertig Karl skymfande Klaus Flemings lik, målning av Albert Edelfelt från 1878.jpg
Nimi Kaarle-herttua herjaa Klaus Flemingin ruumista
Tekijä Albert Edelfelt[1]
Valmistumisvuosi 1878[1]
Taiteenlaji öljymaalaus kankaalle
Korkeus 157 cm
Leveys 202 cm
Sijainti Turun linna
(kuuluu Ateneumin taidemuseon kokoelmiin)
Paikkakunta Turku

Kaarle-herttua herjaa Klaus Flemingin ruumista on Albert Edelfeltin öljymaalaus vuodelta 1878. Sitä pidetään suomalaisen realistisen historiamaalauksen merkkiteoksena ja huipentumana.[2][3]

Maalaus kuvaa Kaarle-herttuaa tarttumassa Klaus Flemingin ruumiin partaan. Tapahtumapaikkana on Turun linnan Sturen kirkko.[2] Arkku on avattu ja paikalla on myös vainajan leski Ebba Stenbock. Valo nostaa kuvan keskiosan tapahtumat esille samalla kun reunat jäävät varjoon.[4] Aihe perustuu Zachris Topeliuksen vuonna 1875 julkaistuun Maamme kirjaan sisältyvään tarinaan. Sen mukaan Kaarle-herttua olisi vallattuaan Turun linnan syyskuussa 1597 avauttanut Flemingin arkun linnan kappelissa varmistaakseen tämän kuolleen, vetänyt vainajaa parrasta ja sanonut ”Jos nyt eläisit, ei pääsi olisi kovin lujassa”, mihin leski Ebba Stenbock oli vastannut ”Jos minun autuas herravainajani eläisi, ei Teidän armonne olisi koskaan päässyt tänne asti”.[5]

Edelfeltin opiskeluaikana historiamaalaus oli auktoriteettien suosiossa, ja hänestä toivottiin merkittäviä isänmaallisia aiheita maalaavaa historiamaalaria. Edelfelt sai stipendin opiskellakseen historiamaalauksen keskuksessa Antwerpenin taideakatemiassa 1873. Hän siirtyi kuitenkin jo seuraavana vuonna Pariisiin taideakatemiaan, mutta jatkoi historiamaalauksen parissa Jean-Léon Gérômen johdolla.[3][6]

Kaarle-herttua herjaa Klaus Flemingin ruumista sai alkunsa Pariisissa.[3] Edelfelt sai Pariisissa oppia myös Jules Bastien-Lepagelta, johon tutustuttuaan hän alkoi kuvata arkielämää ulkoilmamaalauksen hengessä. Bastien-Lepage kommentoi myös tätä maalausta, ja kehui keskeisten hahmojen kuvausta.[4][6]

Kaarle-herttua herjaa Klaus Flemingin ruumista otettiin hyvin vastaan Pariisin salongissa, vaikka historiamaalauksen aika oli varsinaisesti Pariisissa jo ohi. Tuolloin kuitenkin erilaiset kuolemaan liittyvät aiheet olivat muodissa[7]. Kiinnostavimpana pidettyä ulkoilmarealismia Edelfelt pian sovelsikin Lapsen ruumissaatossa.[3] Edelfelt ehti maalaamaan uransa alussa silti muitakin historiamaalauksia, kuten Kuningatar Blanka (1877), Poltettu kylä (1879).[6] ja Porilaisten marssi (1892).[8]

Maalaus hankittiin Ateneumin kokoelmiin pian sen valmistuttua,[1] ja se sijoitettiin Turun linnaan 1960. Vuonna 2010 se sijoitettiin turvallisuussyistä lasivitriiniin linnan aulan ylätasanteelle. Taulu on vakuutettu usean miljoonan euron summasta.[2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Ateneumin taidemuseo: Edelfelt, Albert. Kaarle-herttua herjaa Klaus Flemingin ruumista
  2. a b c Yle: Edelfeltin arvomaalaus palasi Turun linnaan. 21.12.2010
  3. a b c d C. Magnusson: Taiteilija Albert Edelfelt. Albert Edelfeltin ateljee.
  4. a b Ateneum-opas selkokielellä
  5. Anneli Mäkilä-Alitalo: Stenbock, Ebba (K 1614) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 4.5.2001 (päivitetty 7.8.2009). Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
  6. a b c Kulta-aika Albert Edelfelt
  7. Frank Claustrat, 2000, Albert Edelfeltin teokset ja niiden vastaanotto Ranskassa vuosina 1877-1889, Ateneumin taidemuseon näyttelyteoksessa Tuntematon horisontti - Suomen taidetta 1870-1920, Helsinki: Ateneumin taidemuseo
  8. Kultakausi, Porilaisten marssi 1808-09

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]