Porilaisten marssi (maalaus)
| Porilaisten marssi | |
|---|---|
 |
|
| Nimi | Porilaisten marssi |
| Tekijä | Albert Edelfelt |
| Valmistumisvuosi | 1892 |
| Taiteenlaji | guassimaalaus |
| Korkeus | 126,5 cm |
| Leveys | 96,5 cm |
| Sijainti | Serlachius-museo Gösta |
| Paikkakunta | Mänttä |
| Porilaisten marssi (yksityiskohta) | |
|---|---|
 |
|
| Nimi | Porilaisten marssi (yksityiskohta) |
| Tekijä | Albert Edelfelt |
| Valmistumisvuosi | 1897–1900 |
| Taiteenlaji | hiili, vesiväri- ja guassimaalaus |
| Korkeus | 54 cm |
| Leveys | 41 cm |
| Sijainti | Ateneumin taidemuseo, Antellin kokoelmat |
| Paikkakunta | Helsinki[1] |
Porilaisten marssi on Albert Edelfeltin guassimaalaus vuodelta 1892.[2] Se on yksi tunnetuimmista suomalaisista historiamaalauksista.[3] Maalauksen aiheena on J. L. Runebergin Vänrikki Stoolin tarinoiden toiseen osaan sisältyvä samanniminen runo, jonka innoittajana taas on Porilaisten marssina tunnettu musiikkikappale.[2]
Maalaus kuvaa marssivia Porin rykmentin rumpalipoikia. Edelfelt maalasi Porilaisten marssin nopeasti parin päivän aikana 1892 voimakkaita kokemuksia herättäneen isänmaallisen konsertin jälkeen.[2]
Vastaanotto ja tulkintoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Porilaisten marssi syntyi spontaanisti, ja se oli yksi syy, miksi Jac. Ahrenberg ehdotti Edelfeltille Runebergin Vänrikki Stoolin tarinoiden kuvittamista. Ahrenberg esitti loistopainoksen kustantamista Söderström & Co:n yhtiökokouksessa syksyllä 1894, jossa ideaa kannatettiin.[4] Runebergin Suomen sodasta 1808–1809 kertovat isänmaalliset runot olivat innoittaneet Edelfeltiä piirtämään aiheesta jo lapsena, joten tehtävä oli mieluisa.[2]
Historiamaalauksessa nuorta Edelfeltiä oli haluttu aiemmin ohjata nimenomaan Runebergin aiheisiin - [4] Taideyhdistyksen puheenjohtajan Estlanderin sanoin hänen tuli kuvata ”se sankarimaailma, jonka Runeberg oli tehnyt runoissaan kuolemattomaksi”.[5] Toive toteutui kuitenkin laajemmin vasta kuvitustyön myötä. Kirjankuvitusta ei tosin pidetty yhtä huomionarvoisena kuin suuria öljymaalauksia, mutta 1890-luvulla suhtautuminen kuvittamiseen muuttui arvostavammaksi.[4]
Porilaisten marssissa on läsnä aikansa ajatusmaailmaa. Kuvitusten tulkintaan vaikutti tuolloin sortokausi.[4] Aihe oli ajankohtainen ja Edefeltin kuusivuotisen kuvitustyön aikana se muuttui päivänpolttavammaksi. Helmikuun manifesti vuonna 1899 toi lisäpontta. Sortokauden herättämä vastarinta yleensäkin tukeutui juuri Runebergin runoihin.[3]
Maalauksessa näkyy myös ajan rotu- ja kieliajattelu. Edelfelt ei ollut yhtä jyrkkä svekomaani kuin Gobineaun ajatuksista kiinnostunut Jac. Ahrenberg, vaikka ajatteli samansuuntaisesti. Sivistyskansana ruotsalaisten katsottiin siirtävän perinnettä ja kulttuuria. Suomalaisten ja suomenruotsalaisten välille oletettu ero näkyy taidehistorioitsija Ville Lukkarisen mukaan Porilaisten marssissa, jossa ruotsalainen nuorukainen johtaa päättäväisenä suomalaista poikaa, joka on passiivinen ja tunteileva.[4] Vaikka tämä ei teoksesta suoraan ilmene, etualan tiukkailmeinen nuorukainen on tulkittu Suomen ruotsinkielisen väestön ja hänen vierellään marssiva rauhallinen poika suomenkielisen väestön vertauskuvaksi.[6]
Versiot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vuonna 1892 valmistunut maalaus on Serlachius-museo Göstan kokoelmissa.[2] Ateneumin kokoelmissa on teoksesta pienempi kopio vuodelta 1897–1900.[1]
Muuta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Porin Itäpuistoon pystytettiin vuonna 1961 Kauko Räikkeen veistämä patsas Porilaisten muistomerkki (tunnetaan myös Rumpalipatsaana), joka jäljittelee Edelfeltin maalauksen hahmoja.[7]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Edelfelt, Albert. Porilaisten marssi, originaalipiirustus Vänrikki Stoolin tarinain kuvitukseen, 1897 - 1900. Ateneum
- ↑ a b c d e Kultakausi, Porilaisten marssi 1808-09 (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ a b Albert Edelfeltin Porilaisten marssi osana merkkivuoden 1809 visuaalista ilmettä. Serlachius-museot 13.12.2007.
- ↑ a b c d e Riitta Konttinen: Tuore tutkimus tulkitsee Edelfeltin kuvitusta Runebergin tekstin 1890-lukulaisena historiankirjoituksena Kahden kansanosan Vänrikki Stool. Helsingin Sanomat 26.10.1997 Viitattu 15.4.2012
- ↑ Tervahauta, S.: Poikien leikit aikuisten maailman kuvana: Albert Edelfelt yhteiskuntaluokkien kuvaajana Porvoo: Albert Edefeltin ateljee. Viitattu 11.5.2012.
- ↑ Ville Lukkarinen: Albert Edelfelt ja Suomen sodan sotilasunivormut, s. 200–201 teoksessa Pinx – maalaustaide Suomessa: Suuria kertomuksia. Weilin+Göös 2001.
- ↑ Kauko Räike. Muistokirjoitus, Helsingin Sanomat. Viitattu 15.4.2012.
Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Björneborgarnas marsch Albert Edelfelts brev. Elektronisk brev- och konstutgåva (Albert Edelfeltin kirjeet. Elektroninen julkaisu). 2014−2020. Maria Vainio-Kurtakko & Henrika Tandefelt & Elisabeth Stubb, Svenska litteratursällskapet i Finland. (ruotsiksi)
| |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
