Kauko Räike

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Kauko Räike (vuoteen 1936 Rydberg[1], 30. kesäkuuta 1923 Pori11. marraskuuta 2005 Pori) oli suomalainen kuvanveistäjä ja kulttuurivaikuttaja. Hänet tunnetaan Kankaanpään taidekoulun perustajana ja sen rehtorina sekä nonfiguratiivisen taiteen varhaisena edustajana Suomen kuvanveistäjien joukossa.

Laivapuusepän perheeseen Porin Reposaaressa syntynyt Räike muutti perheensä mukana Helsinkiiin 1930-luvulla ja opiskeli Taideteollisuusopistossa vuosina 1947–1950. Vuonna 1952 Räike muutti Kankaanpäähän ja aloitti työskentelemään kuvaamataidonopettajana.[2] Ensimmäisen näyttelynsä hän piti Imatralla vuonna 1953. Räike korosti toiminnassaan usein maakunnallisuuden merkitystä suhteessa Helsinki-keskeisyyteen. Hän kuului satakuntalaisista taiteilijoista koostuneeseen taiteilijaryhmään "100".[3]

Kauko Räike on tehnyt useita sankaripatsaita, muotokuvia, muistomerkkejä ja mitaleja. Vuonna 1965 hän oli perustamassa Kankaanpään taidekoulua ja toimi sen rehtorina vuoteen 1973 saakka. Professorin arvonimi Räikkeelle myönnettiin 1983. Hänen puolisonsa oli kuvanveistäjä ja taidemaalari Sinikka Räike. Taiteilijapariskunta lahjoitti vuonna 1995 Kankaanpään kaupungille lähes koko hallussaan olleen tuotantonsa, joka sijoitettiin Kankaanpään kaupunginmuseoon. Kokoelmaan kuuluu lähes 400 teosta. Vuonna 2009 pariskunnan poika Lauri Räike lahjoitti museolle lehtileikekokoelman, joka on miltei täydellinen taiteilijapariskuntaa koskeva aineisto vuosilta 1950–2009. Materiaali valaisee Kankaanpään taidekoulun historiaa ja liittyy koko suomalaisen modernismin kehitykseen.

Teoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sankaripatsaat

Kuvia teoksista[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]