Tämä on lupaava artikkeli.

Tikkurilan vanha kirkko

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Tikkurilan vanha kirkko
Pääsisäänkäynti Asematien puolella.
Pääsisäänkäynti Asematien puolella.
Sijainti Asematie 12, Tikkurila, Vantaa
Koordinaatit 60°17′34.6″N, 025°02′22.1″E
Seurakunta Tikkurilan seurakunta
Rakentamisvuosi 1956, kellotorni 1969
Suunnittelija Arkkitehdit Leena ja Kalle Niukkanen. Kellotorni Kalle Niukkanen.
Materiaali betonirunko, julkisivut tiiltä.
Istumapaikkoja 282
Poistui käytöstä 2013, purettiin 2018
Haus LennartHell.svg
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla

Tikkurilan vanha kirkko oli Vantaan Tikkurilassa vuosina 1956–2018 sijainnut Tikkurilan seurakunnan kirkkorakennus. Tiilikirkon suunnittelivat arkkitehdit Leena ja Kalle Niukkanen,[1] jotka myöhemmin suunnittelivat Vantaalle myös Vaaralan kirkon.[2]

Työsuojeluviranomaiset asettivat kirkon käyttökieltoon vuoden 2013 kesällä sisäilman laadun vuoksi. Lopulta kirkko purettiin, vaikka se oli suojeltu asemakaavassa.[3] Sen paikalle rakennettiin vuonna 2021 valmistunut nykyinen Tikkurilan kirkko.

Tikkurilan vanha kirkko ja sitä vastapäätä Asematien toisella puolella oleva kaupungintalo olivat ainoat 1950-luvulta 2010-luvulle säilyneet säilyneet julkiset rakennukset Tikkurilan keskustassa.[4]

Suunnittelu ja rakentaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kellotorni.

Tikkurilan kirkko rakennettiin alun perin Helsingin pitäjän seurakuntalaisten, erityisesti nuorison kokoontumistiloiksi.[4] Se oli arkkitehti Leena Niukkasen mukaan Suomen ensimmäisiä seurakunnallisia monitoimitiloja.[5] Rakennusta kutsuttiin aluksi työkeskukseksi, sen jälkeen seurakuntakeskukseksi ja lopulta kirkoksi.[4] Rakentamistahti oli nopea: suunnittelutoimikunta asetettiin maaliskuussa 1954 ja tontti ostettiin kesäkuussa. Arkkitehti esitteli ensimmäiset luonnokset lokakuussa 1954, lopullinen rakentamispäätös tehtiin tammikuussa 1955.[6] Kirkon peruskivi muurattiin 19. marraskuuta 1955 ja harjakaisia vietettiin huhtikuun 1956 lopussa. Yleislakko talvella 1956 viivästytti rakentamista. Rakennus valmistui marraskuun 1956 alkupuolella, ja työkeskuksen tupaantuliaiset pidettiin joulukuun alussa. Työkeskuksen kahdet vihkiäiset pidettiin 30. joulukuuta 1956. Suomenkielinen Helsingin pitäjän seurakunta ja ruotsinkielinen Helsinge församlingen pitivät erikseen omat juhlat. Vihkimisen toimittivat Tampereen piispa Eelis Gulin ja Porvoon piispa G. O. Rosenqvist.[7]

Kirkkorakennus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sisäpihan puoli.
Rakennuksen kappelipääty.

Pohjaltaan suorakaiteen muotoinen kirkko oli harjakattoinen, siinä oli kaksi kerrosta ja kellarikerros. Rakennuksen runko oli betonia ja julkisivut punatiiltä. Erillinen kellotorni valmistui vuonna 1969, ja sen suunnitteli arkkitehti Kalle Niukkanen. Tornissa oli kolme kelloa.[1]

Tontin muut rakennukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirkon tontille rakennettiin myös asuin- ja toimistosiipi, joka purettiin vuonna 1987. Vuonna 1976 samalle tontille, mutta Unikkotien varteen rakennettiin virastorakennus Vantaan seurakunnille. Kirkon rakennuksessa tehtiin korjaus- ja muutostöitä vuosina 1974–1975 ja peruskorjaus vuosina 1979–1980 arkkitehti Pauli Halosen suunnitelmien pohjalta. Korjaustöiden jälkeen seurakuntasali vihittiin uudelleen kirkoksi 7. syyskuuta 1980.[7]

Tilat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirkkosalin lisäksi kaksikerroksisessa kellarillisessa Tikkurilan kirkkorakennuksessa oli seurakuntasali sekä muun muassa lasten päiväkerhotiloja ja muita kerhotiloja, neuvotteluhuone, sakaristo. Rakennuksessa oli myös Vantaan ruotsinkielisen seurakunnan toimitilat[8] ja kappeli.[9] Kirkkosalissa oli 282 istumapaikkaa.

Hissin puute vaikeutti liikuntarajoitteisten kulkemista rakennuksessa.[8] Vantaan seurakunnilla oli aina vuoden 2012 loppupuolelle saakka suunnitelmana korjata ja mahdollisesti laajentaa kirkkoa.[10] Kirkon laajennuksesta käydyn arkkitehtikilpailun voitti Verstas-arkkitehtien ehdotus Liitto.[11]

Sisustus ja taideteokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirkon sisustus oli arkkitehti Tauno Toiviaisen käsialaa. Vakiokalusteet kirkkoon hankittiin Vakiopuu Oy:lta ja Stockmannilta, eteisen naulakot Helsingin Teräshuonekalutehdas Oy:ltä ja erikoiskalusteet puusepänliike S. Tullalta.[7]

Kirkkosalin seinät olivat valkoiseksi rapatut. Sisustuksen puulajina oli tammi. Saarnastuolin ja kastepöydän jalustoissa oli pakotettua kuparia. Alttaritaulua ei ollut, sen korvasi pakotetusta kuparista tehty neonvaloin valaistu risti. Kirkkosalin kadunpuoleiset ikkunat oli tehty lasitiilestä.[12]

Tikkurilan kirkon urut olivat 12-äänikertaiset mekaaniset urut vuodelta 1961 ja Kangasalan urkutehtaan valmistamat.[13] Kirkon kahdet ehtoollisvälinesarjat olivat Eero Rislakin suunnittelemat.[14]

Kirkkosalin takaseinällä oli patinoitua poltettua savea ollut vantaalaisen kuvataiteilija Raimo Jaatisen valmistama ylösnoussutta Kristusta esittävä keramiikkapatsas vuodelta 1997. Lisäksi salissa oli keraamikko Ammi (Ann-Mari) Sundelinin keramiikkateos Noas ark. Suomalaisilla eläimillä lastattu keraaminen arkki oli sijoitettu lasten silmien korkeudelle. Taideteosten eteen olisi ollut rakennettavissa matala sivualttari.[13]

Seurakuntasali-kahviossa oli tekstiilitaiteilija Maija Lavosen Suuri stoola -tekstiilitaideteos ja hänen poikansa taidemaalari ja -graafikko, professori Kuutti Lavosen maalaama Rafael-taideteos.[13]

Kirkon pääsisäänkäynnin lasijulkisivuun oli mahdollista ripustaa taidetta ulkoapäin katseltavaksi.[13]

Purkaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Joulukuussa 2012 kokoontunut Vantaan seurakuntien yhteinen kirkkovaltuusto päätti äänin 37–7, että Tikkurilan kirkon suunniteltua laajennusta ei toteuteta, vaan kirkko puretaan ja sen tilalle rakennetaan uusi kirkkorakennus.[15] Vantaan apulaiskaupunginjohtaja muistutti, että suojellun kirkon purkaminen edellytti vuonna 2010 hyväksytyn asemakaavan muutosta. Vantaan kaupunginmuseo edellytti, että kirkkoa ei purettaisi maan tasalle. Kaupunginmuseon rakennustutkijan mukaan seurakunnan toimittamissa kuntotutkimuksissa ei esitetty rakennuksessa olevan sellaisia ongelmia, joita ei pystyttäisi korjaamaan.[16] Purkupäätös edellytti myös Ely-keskuksen hyväksyntää.[17]

Tikkurilan kirkon purkamista perusteltiin rakennuksen epäkäytännöllisyydellä ja huonolla kunnolla. Tarvittavat korjaukset osoittautuivat arvioitua kalliimmiksi.[15] Taloustilannetta ei helpottanut se, että Vantaan seurakunnat harkitsivat myös samoihin aikoihin rakennetun Vaaralan kirkon purkamista ja korvaamista uudella rakennuksella.[17] Myös syksyllä 2006 palanut Kaivokselan kirkko odotti purkua.[18]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Vanhat punatiilikirkot esikuvina Vantaan seurakunnat. Viitattu 24.8.2012.
  2. Vaaralan kirkko Vantaan seurakunnat. Viitattu 24.8.2012.
  3. http://www.hs.fi/kaupunki/a1397361877122
  4. a b c Tikkurilan kirkko Vantaan seurakunnat. Viitattu 24.8.2012.
  5. Seurakunnallinen monitoimikeskus Vantaan seurakunnat. Viitattu 24.8.2012.
  6. Ripeää suunnittelutyötä Vantaan seurakunnat. Viitattu 24.8.2012.
  7. a b c Yleislakko hidasti rakentamista Vantaan seurakunnat. Viitattu 24.8.2012.
  8. a b Monitasoiset tilat Vantaan seurakunnat. Viitattu 24.8.2012.
  9. Tilat Vantaan seurakunnat. Viitattu 24.8.2012.
  10. Vantaan seurakunnat teki yllättäen ylijäämäisen tilinpäätöksen. Vantaan Sanomat, 29.3.2012. Suomen Lehtiyhtymä. Artikkelin verkkoversio Viitattu 24.8.2012.
  11. Korkea punatiilinen ehdotus voitti Tikkurilan kirkkokilpailun Vantaan seurakunnat. Viitattu 24.8.2012.
  12. Dramaattinen neonristi Vantaan seurakunnat. Viitattu 24.8.2012.
  13. a b c d Tasokasta taidetta Vantaan seurakunnat. Viitattu 24.8.2012.
  14. Kuortaneen savukvartsi koristaa ehtoollisvälineitä Vantaan seurakunnat. Viitattu 24.8.2012.
  15. a b Tikkurilan kirkko puretaan 4.12.2012. Yle. Viitattu 17.1.2013.
  16. Örn, Tiina: "Tikkurilan kirkkoa ei noin vain pureta". Vantaan Sanomat, 6.12.2012. Suomen Lehtiyhtymä. Verkkoversio Viitattu 17.1.2013.
  17. a b Marttinen, Vesa: Kirkkoneuvosto laittaisi Tikkurilan ja Vaaralan kirkot jyrän alle. Vantaan Sanomat, 15.11.2012. Suomen Lehtiyhtymä. Verkkoversio Viitattu 17.1.2013.
  18. Marttinen, Vesa: Palossa tuhoutunut Kaivokselan kirkko menossa viimein purkuun. Vantaan Sanomat, 31.1.2012. Suomen Lehtiyhtymä. Verkkoversio Viitattu 17.1.2013.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]