Valkoisenlähteentie

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Valkoisenlähteentie
Vitbäcksvägen
Vuonna 2010 valmistunut Valkoisenlähteentien keskimmäinen osa Tikkurilan lukion edustalla Jokiniemessä.
Vuonna 2010 valmistunut Valkoisenlähteentien keskimmäinen osa Tikkurilan lukion edustalla Jokiniemessä.
Kaupunki Vantaa
Tieluokka katu
Alkupiste Koivuhaka, kantatie 45:n liittymä
Päätepiste Kuninkaanmäki, seututie 140:n risteys
Päällyste asfaltti
Kaistaluku pääosin kaksikaistainen, nelikaistaisia osuuksia
Muodostettu 1971[1]
Huomautuksia Katu on keskeneräinen ja sitä on rakennettu vaiheittain. Rakennettua osaa siitä on noin viisi kilometriä, mutta yleiskaavan mukaiset laajennukset toisivat sille yli kilometrin verran lisää pituutta.

Valkoisenlähteentie (ruots. Vitbäcksvägen) on itä–länsi-suuntainen katu Vantaalla ja yksi Vantaan tärkeimpiä poikittaisia katuyhteyksiä.[2] Se muodostuu kolmesta osasta: Valkoisenlähteentiestä sekä Läntisestä ja Itäisestä Valkoisenlähteentiestä. Läntinen ja keskimmäinen osuus muodostavat hieman yli neljän kilometrin yhtenäisen osuuden, kun taas itäinen osa on toistaiseksi erillinen. Kuuteen eri kaupunginosaan jakaantuva kokonaisuus on rakentunut vähitellen, eikä katu ole vielä valmis. Valmistuessaan yhteys ulottuu Tuusulanväylältä Lahdenväylälle ja edelleen Lahdentielle.

Katua on kutsuttu ”Tikkurilan sisääntulotieksi, jonka keskelle jää selkeä keskustajakso”.[2] Läntinen osuus eli Läntinen Valkoisenlähteentie alkaa kiertoliittymästä lentokentän ja Tuusulanväylän kupeesta Koivuhaasta[3] ja kulkee Viertolan läpi Tikkurilaan Talvikkitien risteykseen, jonka maamerkkinä on Tikkurilan ortodoksinen kirkko. Tikkurilassa Valkoisenlähteentie alittaa pääradan betonikaukalossa Hiekkaharjun ja Tikkurilan aseman välissä ja jatkuu Jokiniemeen Tikkurilan lukion ohitse. Jokiniemessä katu päättyy kaupunginosan itärajalla olevaan Keravanjokilaaksoon.[4] Itäisin osa katua eli Itäinen Valkoisenlähteentie alkaa noin kilometrin päässä Hakkilassa, jonka teollisuusalueella se haarautuu Vanhasta Porvoontiestä.[5] Itäinen osa katua kuitenkin jakaantuu edelleen kahteen osaan: sen halkaisee keskeltä Lahdenväylä,[6] eikä osuudelle ole vielä rakennettu suunniteltua alikulkua,[1] siltaa tai liittymää.[7] Lahdenväylän itäisellä puolella katu kuuluu Kuninkaanmäkeen.[8]

Valkoisenlähteentietä Tikkurilassa. Kevyen liikenteen ylikulkusilta on osa Orvokkitietä, joka yhdistää Tikkurilan Hiekkaharjuun.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nimen etymologia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valkoisenlähteentie-nimi luotiin vuonna 1966.[1] Nykyisen kadun sijaan nimeä kuitenkin käytti viiden vuoden ajan toinen katu, Hakkilassa sijaitseva pohjois–eteläsuuntainen nykyinen Kunnaantie.[1] Valkoisenlähteentie sai nimensä hakkilalaisella pellolla sijainneen lähteen mukaan. Lähteen Keravanjokeen laskeneen veden sanottiin olevan niin puhdasta, että se näytti valkoiselta.[1] Vuonna 1957 lähteestä tehtiin kunnan vesijohtoverkon vedenottamo[2][1], joka suljettiin vuonna 2008.[9]

Vuonna 1971 nimi annettiin nykyiselle itä–länsisuuntaiselle tielle.[1] Erilliset nimet Läntinen ja Itäinen Valkoisenlähteentie luotiin vuonna 2004, jotta neljään osaan jakaantunut katu ei aiheuttaisi epäselvyyksiä.[1]

Neliosaisesta kolmiosaiseksi kaduksi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääradan alittava betonikaukalo avattiin syksyllä 2010.
Alikulussa sijaitsee Virtapaikka-taideteos, joka viittaa sekä joen että liikenteen virtoihin Tikkurilassa.[10]

Katu oli vielä 2000-luvun alussa neljässä osassa: Läntinen Valkoisenlähteentie päättyi Talvikkitiehen ja Valkoisenlähteentie alkoi vasta Jokiniemessä pääradan toisella puolella.[2] Välissä oli Kielotietä lukuun ottamatta umpeenkasvanutta lehtimetsikköä[2][11], ja profiililtaan alue oli vanhaa pientaloaluetta.[12] Syyskuussa 2010 valmistui sekä pääradan alittava alikulku että Valkoisenlähteentien jatke Kielotielle ja edelleen Talvikkitielle, mikä yhdisti Jokiniemen Viertolaan.[10] Pientalovaltaisuuden vuoksi osuudelle rakennettiin korkeita meluaitoja.[12] Kokonaisuuteen kuului myös kaksi uutta Valkoisenlähteentien ylittävää kevyen liikenteen siltaa sekä Hiekkaharjuun johtava Ratatien tieliikennesilta.[12] Alikulku ja katuyhteys ylikulkusiltoineen maksoivat 30 miljoonaa euroa.[10] Aikaisemmin suunniteltiin myös melua ja ympäristövaikutuksia vähentävää tunnelivaihtoehtoa, jossa osuus radan kohdalta Kielotielle tai jopa Talvikkitielle olisi rakennettu tunnelissa.[2]

Itäisen Valkoisenlähteentien lyhentyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lahdenväylän halkaisema, kahteen osaan jaettu Itäinen Valkoisenlähteentie koostui alun perin noin 400 metrin Hakkilan osuudesta ja noin 740 metrin Kuninkaanmäen osuudesta. Vuoden 2018 lopulla Kuninkaanmäen osuutta kuitenkin lyhennettiin noin 600 metrillä. Nimenvaihdoksen myötä osuus liitettiin Pohjolantiehen, Sotungin rajalta alkavaan Kuninkaanmäen katuyhteyteen. Muutoksen myötä Itäinen Valkoisenlähteentie päättyy seututiehen 140.[8] Viittauksia vanhaan nimeen on kuitenkin säilytetty esimerkiksi Pohjolantien varrella sijaitsevien ruokakaupan ja nuorisotilan osoitteissa.[13][14][15]

Tulevaisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kadun jatkeet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vantaan yleiskaavoissa 1992 ja 2020 Valkoisenlähteentie ja Itäinen Valkoisenlähteentie on yhdistetty toisiinsa uudella katuyhteydellä Keravanjoen yli ja Hakkilan sorakuopan pohjoispuolisen Rusokallion metsäalueen läpi.[2][16] Yhteys kulkisi rauhallisen Keravanjokilaakson viljelysalueen läpi ja halkoisi virkistysalueen.[2] Hakkilan teollisuusalueen kohdalla Valkoisenlähteentiestä haarautuisi etelään uusi katuyhteys, joka noudattaisi purettavan Tikkurila–Hakkila-radan reittiä kohti Kuninkaalaa ja Kehä III:a.[17][18] Puoli kilometriä pohjoisempana muodostuisi risteys pohjois–eteläsuuntaisen Vanhan Porvoontien kanssa.[19] Kahteen osaan Hakkilan ja Kuninkaanmäen välillä jakaantunut Itäinen Valkoisenlähteentie on tarkoitus yhdistää toisiinsa sillalla[9] ja mahdollisesti myös liittymällä Lahdenväylään.[18][20][21] Molempien laajennushankkeiden, sekä Keravanjoen ylittävän osuuden että Lahdenväylän ylityksen rakentaminen alkavat aikaisintaan vuonna 2023.[22] Valkoisenlähteentien jatketta on kutsuttu Vantaan kaupungin lähivuosien suurimmaksi katuhankkeeksi, ja sen hinta-arvio noin 15–20 miljoonaa euroa.[23]

Jatke itään Vanhalle Porvoontielle toimisi korvaavana reittinä Jokiniemen ja Havukosken väliselle Hanabölen rantatielle, joka aiotaan sulkea autoliikenteeltä.[24]

Rooli läpiajoliikenteessä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valkoisenlähteentie on yksi niistä neljästä kehämäisestä kadusta, joille on yhä enemmän tarkoitus ohjata ohikulkevaa liikennettä Tikkurilan alueella. Autoliikennettä halutaan vähentää keskustassa eli pääasiassa Kielotien ympäristössä,[22] johon on suunnitteilla muun muassa joukkoliikennebulevardi.[25] Muita keskustan kiertäviä katuja ovat Jokiniemenkatu, Talvikkitie ja Tikkurilantie.[22]

Rakennuksia kadun varrella[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valkoisenlähteentien ja Talvikkitien risteyksessä sijaitsee vuonna 1997 valmistunut ortodoksinen kirkko.

Kadun varrella on myös puistoja. Koivuhaan kohdalla Läntinen Valkoisenlähteentie ohittaa Koivuhaan arboretumin, puulajipuiston, ja Viertolan kohdalla kadun varrella on Tikkurilan urheilupuisto. Valkoisenlähteentien ja Urheilutien risteyksessä on Hiekkaharjun urheilupuisto.

Poikkikadut lännestä itään[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Läntinen Valkoisenlähteentie[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Tuusulantie (Ruskeasanta, pohjoiseen)
  • Tulppaanitie (Ruskeasanta, pohjoiseen)
  • Meiramitie (Koivuhaka, etelään)
  • Risteys: Osmankäämintie (Koivuhaka, etelään) ja Koivukyläntie (Simonkylä, pohjoiseen)
  • Risteys: Talvikkitie (Hiekkaharju pohjoiseen, Tikkurila etelään)

Valkoisenlähteentie[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Kielotie (Hiekkaharju pohjoiseen, Tikkurila etelään)
  • Esikkotie (Tikkurila, etelään)
  • Rataramppi (Tikkurila, etelään)
  • Jokiniemenkatu (Jokiniemi, etelään)
  • Vilho Sohkasen katu (Jokiniemi, etelään)
  • Risteys: Urheilutie (Jokiniemi)
  • Risteys: Oraskuja (Jokiniemi, etelään) ja Vehnätie (Jokiniemi, pohjoiseen)
  • Satopolku (Jokiniemi, etelään)
  • Tähkäkuja (Jokiniemi, etelään)
  • Hanabölen rantatie (Jokiniemi, pohjoiseen)
  • Satomäentie (Jokiniemi, etelään)

Itäinen Valkoisenlähteentie[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f g h Hovi-Horkan, Jonna: Valkoisena hohtava lähde oli janoisten vantaalaisten luontoaarre – nähtävyys katosi vedenottamon alle, sitten se ilmestyi nimistöön Helsingin Sanomat. 20.12.2019. Viitattu 3.4.2021.
  2. a b c d e f g h Vantaan kaupunki: Esipuhe (pdf) Vantaa.fi. syyskuu 2004. Viitattu 3.4.2021.
  3. Aluejaot: Kaupunginosat Vantaan karttapalvelu. Viitattu 2.4.2021.
  4. Kaupunkikartta Vantaan karttapalvelu. Viitattu 2.4.2021.
  5. Hakkila (pdf) 24.8.2009. Vantaan kaupunki. Viitattu 3.4.2021.
  6. Kaupunkikartta Vantaan karttapalvelu. Viitattu 2.4.2021.
  7. Mielipiteiden kuuleminen Vantaan kaupunki. Viitattu 2.4.2021.
  8. a b Aluejaot: Kaupunginosat Vantaan karttapalvelu. Viitattu 2.4.2021.
  9. a b 002095 Metso (pdf) Vantaan kaupunki. Viitattu 3.4.2021.
  10. a b c Uusi Valkoisenlähteentie avattiin tiistaina Yle. 28.9.2010. Viitattu 3.4.2021.
  11. Ortokuva 2007 (Näkymä rakentamattomasta metsikköalueesta vuoden 2007 ilmakuvassa, violetti viiva havainnollistaa sittemmin rakennettua katuosuutta) Vantaan karttapalvelu. Viitattu 14.4.2021.
  12. a b c Junttila, Ulla-Kirsti & Meronen, Niina: Valkoisenlähteentie yhdistää pääradan itä- ja länsipuolen Tikkurilassa Betoni. huhtikuu 2010. Viitattu 3.4.2021.
  13. K‑Market Honkatori K-Ruoka. Viitattu 3.4.2021.
  14. Kolohongan nuorisotila sivistysvantaa.fi. Vantaan kaupunki. Viitattu 8.6.2021.
  15. Lisää luontomatkailuyrityksiä Kuusijärvelle? – Kaupunki esittelee suunnitelmiaan suositun ulkoilualueen kehittämiseksi (Nimenmuutos mainitaan nuorisotilaa koskevassa kappaleessa) Vantaan Sanomat. 23.1.2019. Viitattu 3.4.2021.
  16. Yleiskaava 2020 (Näkymä yleiskaavasta Jokiniemen ja Hakkilan alueella) Vantaan karttapalvelu. Viitattu 2.4.2021.
  17. Yleiskaava 2020 (Näkymä yleiskaavasta Hakkilassa) Vantaan karttapalvelu. Viitattu 2.4.2021.
  18. a b Vantaan akselin kaupunkikuvallinen viitesuunnitelma ja selvitystyö (pdf) (Kappale 3.1: Vantaan yleiskaava 2007) Vantaa.fi. 11.12.2009. Viitattu 3.4.2021.
  19. Yleiskaava 2020 (Näkymä yleiskaavasta Hakkilassa) Vantaan karttapalvelu. Viitattu 2.4.2021.
  20. Yleiskaava 2020 | luonnos (pdf) 17.12.2018. Vantaan kaupunki. Viitattu 3.4.2021.
  21. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus: Lausunto, Vantaan yleiskaavaehdotus (s.3, Liikennejärjestelmä) Ymparisto.fi. 5.6.2020. Viitattu 3.4.2021.
  22. a b c Örn, Tiina: Läpiajoliikenne halutaan siirtää pois Tikkurilan keskustasta "kehälle" – Suunnitelmissa myös muita muutoksia liikenteeseen Vantaan Sanomat. 11.8.2021. Viitattu 13.8.2021.
  23. Massinen, Tuomas: Selvitys: Vantaan pitää investoida kymmeniin teihin – Tässä on lähivuosien ykköskohde Vantaan Sanomat. 25.2.2018. Viitattu 13.8.2021.
  24. Hovi-Horkan, Jonna: Bussit suistuvat alati ojaan kapealla vantaalaistiellä, jolla ajaminen vaatii äärimmäistä tarkkuutta – ”Se on sellainen murheenkryyni” Helsingin Sanomat. 25.1.2021. Viitattu 13.8.2021.
  25. Vantaan ratikan yleissuunnitelma (pdf) (s. 36 Kielotie) 18.9.2019. Vantaan kaupunki. Viitattu 13.8.2021.