Tikkurilan Silkki

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tikkurilan Silkki
Staircase to Silkkitehtaantie 5 by Silkkipolku alley in Tikkurila, Vantaa, Finland, 2021 May.jpg
Osoite Silkkitehtaantie 5
01300 Vantaa
Sijainti Tikkurila
Valmistumisvuosi 1934–1964[1]
Suunnittelija Herman Kues ja Matti Finell[1]
Haus LennartHell.svg
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla

Tikkurilan Silkki on Vantaan Tikkurilassa sijaitseva historiallinen tehdasrakennuskokonaisuus. Keravanjoen mutkaan vuonna 1934 perustetussa punatiilisessä korttelissa on toiminut muun muassa kutomo, värjäämö, painamo, tarkkaamo ja pakkaamo.[1] Kortteli on suojeltu asemakaavalla.[2][3]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Saksalaissyntyisen insinööri Kurt Wrede perusti silkkitehtaan alun perin Helsinkiin vuonna 1933 nimellä Suomen Silkkiteollisuus Oy.[1] Siitä tuli Suomen ensimmäisiä silkkitehtaita.[4] Seuraavana vuonna toiminta siirrettiin Tikkurilaan.[1] Kokonaisuus rakentui vuosina 1934–1964: ensimmäiset osat suunnitteli Herman Kues ja uudemmat Matti Finell.[1] Tehdastiloja rakennettiin ja laajennettiin pala kerrallaan sitä mukaa kun uusille koneille ja toiminnoille tarvittiin tilaa.[3] Vuosikymmenten aikana korttelissa on ollut arviolta noin 20 rakennusvaihetta.[3]

Tehdasalue oli laaja: se työllisti 1950-luvulla jopa 550 henkilöä.[1] Tehtaassa valmistettiin esimerkiksi Finn-Marin-valmisvaatteita, muotikankaita, lippuja ja pöytäliinoja.[1]

Vuonna 1958 toiminta siirtyi Wreden yritykseltä Suomen Puuvillateollisuudelle ja sittemmin Finlaysonille.[4] Silkkikutomon ja -värjäämön toiminta lopetettiin vuonna 1977.[1] Tehtaan tiloissa jatkettiin vielä lippujen valmistusta, kunnes toiminta päättyi kokonaan vuonna 1990.[1]

Syyskuussa 2005 alueen omistaja Renor Oy ilmoitti aloittavansa suunnittelemaan uusia asuntoja entisten tehtaiden tiloihin. Sitä ennen aikomus oli kunnostaa rakennuksia enimmäkseen toimistoiksi.[5] Vuonna 2019 silkkitehdas muutettiin peruskorjauksen myötä toimistotiloiksi ja asuinkäyttöön.[1][3] Tehtaan eteläisin osa purettiin, ja sen paikalle rakennettiin asuinkerrostalo, joka valmistui tammikuussa 2020.[6] Tehtaan teknisen johtajan Moritz Kranckin kodiksi vuonna 1952 valmistunut Åvikin puinen huvila Tikkurilantien varressa purettiin vuonna 2013.[7]

Silkkitehtaalla on teollisuustoiminnan päätyttyä toiminut muun muassa Teatteri Vantaa.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Hako, Jukka ym.: Helsingin pitäjä 2007 Helsinge. Porvoo: Helsingin pitäjän kotiseutuyhdistys–Helsinge hembygdsförening ry, 2006. ISBN 951-95795-3-2.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f g h i j k Tikkurilan jokivarsi ja vanha asema – Suurkaupungin juuret Visit Vantaa. Viitattu 18.7.2021.
  2. Asemaakavalla suojellut rakennukset Vantaan karttapalvelu. Viitattu 18.7.2021.
  3. a b c d Murtomäki, Irene: Tikkurilan Silkin tehdasrakennuksesta moderni Konttori Projektiuutiset. 17.6.2019. Viitattu 18.7.2021.
  4. a b Salomaa, Marja: Keskellä Tikkurilaa on piilossa historiallinen alue, joka on juuri nousemassa uuteen kukoistukseen Helsingin Sanomat. 20.8.2019. Viitattu 18.7.2021.
  5. Hako 2006, s. 208.
  6. 002435 Silkkitehtaantie (pdf) (s. 8) Vantaan kaupunki. 17.8.2021. Arkistoitu 7.10.2021. Viitattu 8.10.2021.
  7. Mönkkönen, Anu: Åvikin huvila rakennettiin Tikkurilan Silkkitehtaan johtajan kodiksi Vantaan Sanomat. 7.8.2022. Viitattu 9.8.2022.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]