Kallion kirjasto

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Kallion kirjasto

Kallion kirjasto on Helsingin kaupunginkirjaston sivukirjasto, joka toimii Kallion kaupunginosassa osoitteessa Viides linja 11. Se on lainausmääriltään kaupunginkirjaston kolmanneksi suurin toimipiste Itäkeskuksen ja Töölön kirjastojen jälkeen.[1] Kallion kirjasto toimii Suomen neljänneksi vanhimmassa kirjastorakennuksessa, jonka suunnitteli arkkitehti Karl Hård af Segerstad vuonna 1912.[2] Talo on Suomen ensimmäinen kunnan varoilla rakennettu kirjasto.[3] Kirjasto on korttelinsa ainoa rakennus. Muun osan korttelista käsittää Matti Heleniuksen puisto.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kallion kirjasto perustettiin vuonna 1889 yksityisenä Sörnäisten Kansankirjastona. Se toimi vuodet 1890–1912 osana Alli Tryggin perustamaa Sörnäisten Kansankotia, jonka tarkoituksena oli sivistää työläiskaupunginosan asukkaita ja kannustaa heitä hyvien harrastusten pariin. Lainakirjaston ja lukusalin lisäksi Kansankodissa oli lastentarha, työnvälitystoimisto ja eri työväenyhdistysten tiloja. Se toimi Hämeentien varrella suuressa puutalossa, jonka paikalla on nykyisin Alli Tryggin puisto eli Ässänrinne.[4].

Sörnäisten Kansankirjasto otettiin 1899 kaupungin haltuun ja se muuttui Helsingin kaupunginkirjaston Sörnäisten sivukirjastoksi. Vuonna 1904 kaupunginvaltuusto päätti rakennuttaa uuden talon, jossa olisi tilat sekä Sörnäisten sivukirjastolle että työväenopistolle. Suunnittelijaksi valittiin aluksi arkkitehti Waldemar Aspelin, joka kuitenkin vaihdettiin 1909 kaupunginarkkitehti Karl Hård af Segerstadiin. Samalla työväenopisto pudotettiin pois suunnitelmista ja talo varattiin pelkälle kirjastolle. Hård af Segerstadin suunnittelema kirjastotalo valmistui 1912 kaupunkikuvallisesti näyttävälle paikalle Porthaninkadun päähän. Rakennus sai viralliseksi nimekseen Kallion kirjasto 1913, kun uudessa kaupunginosajaossa syntyi Kallion kaupunginosa.[4] Oskari Paatela teki kirjastoon lasimaalauksen vuonna 1923. [5]

Punatiilinen kirjastorakennus edustaa hillittyä myöhäisjugendia jossa on runsaasti klassistisia vaikutteita. Hård af Segerstad käytti mallina yhdysvaltalaisia kirjastoja ja suunnitteli pohjakaavan niin sanotun butterfly-periaatteen mukaisesti. Kaksikerroksinen, kupolikattoinen lainaussali muodostaa rakennuksen toiminnallisen keskipisteen, ja muut toiminnot levittäytyvät sen ympärille kuin perhosen siivet.[2] Suomalaisen kirjastoperinteen mukaisesti rakennuksessa korostettiin lukusalien asemaa, ja siinä olikin alun perin neljä suurta lukusalia: pohjakerroksessa sanomalehtisali ja lasten lukusali, toisessa kerroksessa nuorten lukusali ja aikuisten lukusali.[4]

Kallion kirjastossa noudatettiin aluksi suljettua hyllyjärjestelmää. Kirjat olivat lainaussalissa tiskien takana asiakkaiden ulottumattomissa ja ne piti pyytää kirjastovirkailijalta. Kirjasto vaurioitui pommituksissa sotavuonna 1944, ja näiden vahinkojen korjaamisen yhteydessä siirryttiin avohyllyjärjestelmän käyttöön. Samalla sisäseiniin avattiin kaariaukot, jolloin aiemmin suljetut lukusalit yhdistettiin lainaustiloihin ja muutettiin kirjastosaleiksi. Kallion kirjasto peruskorjattiin 1991 ja aiemmin käyttämätön ullakko saneerattiin kirjastokäyttöön.[2]

Kokoelma ja palvelut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kallion kirjaston vieressä sijaitseva Karhupuisto

Kirjaston kokoelmassa on yli satatuhatta nidettä, joista 80 000 on kirjoja. Lisäksi kokoelmaan kuuluu monipuolinen valikoima sanoma- ja aikakauslehtiä, musiikkiäänitteitä, nuotteja, sarjakuvia sekä DVD- ja BluRay-levyjä. Koko rakennuksessa on saatavilla langaton verkkoyhteys Stadinetti, ja asiakkaiden käyttöön on tietokoneita, kannettavia tietokoneita, tabletteja, skannereita ja kopiokone. Musiikkiosastolta voi lainata erilaisia soittimia, kuten ukuleleja, kanteleita, cajoneita tai lasten kitaran. Lastenosastolla on lisäksi PlayStation 2 -pelikonsoli. Kirjastoon luotiin vuonna 2015, ensimmäisenä Suomessa[6], Sateenkaarihylly[7]. Sateenkaarihylly on pienoiskokoelma, johon on koottu seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin liittyvää kauno- ja tietokirjallisuutta, sarjakuvia ja elokuvia. Vuonna 2016 kirjastoon luotiin yhdessä alueen asukkaiden kanssa Straight Outta Kallio -niminen kokoelma[8], jossa on kalliolaisten bändien kirjastolle lahjoittamia, pääosin omakustanteisia kasetteja, vinyylejä, cd-levyjä ja zinejä. Asiakkailla on mahdollisuus varata kirjastosta näyttelytilaa kahdesta kerroksesta[9].

Kerrokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

3. kerros[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • kokoelmat: lasten ja nuorten aineisto, musiikkiaineisto, Straight Outta Kallio -kokoelma, lainattavat soittimet
  • palvelut: tapahtumatila Satulinna, pelitabletit, musiikinkuuntelumahdollisuus, tietokoneita, näyttelytilaa

2. kerros[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • kokoelmat: tietokirjallisuus, sarjakuvat, vieraskielinen kirjallisuus, Sateenkaarihylly
  • palvelut: hiljainen työskentelytila[10], yli 20 sähköpistokkeilla varustettua työskentelypistettä, tietopalvelu

Lehtiparvi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • sanomalehdet, aikakauslehtiä

1. kerros[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • kokoelmat: suomen- ja ruotsinkielinen kaunokirjallisuus, elokuvat, aikakauslehtiä
  • palvelut: palautusautomaatti, tapahtumatila Kupolisali, ryhmätyötilat Otso ja Kontio[11], tietokoneet, kannettavat tietokoneet, tabletit, kopiokone, tulostusmahdollisuus, kirjojen kierrätyspiste

Pohjakerros[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Vuokrattava kokoustila Dekkarikirjasto[12]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1.  : Helsingin kaupunginkirjaston toimintatilastot 2006  . Viitattu 25. elokuuta 2007.
  2. a b c Kallion kirjasto syntyi osana työväestön sivistämishanketta. Kallio-lehti, 2007, nro 8, s. 3, 13.
  3. Kallion kaupunginosa 20.4.2011. Helsingin kaupunginkirjasto.
  4. a b c Jyri Vilja: Kallion kirjasto ja kaupunginarkkitehti Karl Hård af Segerstad.. Helsingin kaupunginkirjasto, 2007. ISBN 952-473-791-4.
  5. Oskari Paatela Kuvataiteilijamatrikkeli.
  6. Kallion kirjasto sai Suomen ensimmäisen homohyllyn Helsingin Sanomat. 28.1.2015. Viitattu 10.12.2016.
  7. Sateenkaarikirjasto | Helmet www.helmet.fi. Viitattu 12.12.2016.
  8. riikka.jokinen@media.fi: Sähkökantele-metallia ja hc-punkia – Kallion kirjastolle huikea kokoelma asukkailta Helsingin Uutiset. Viitattu 12.12.2016.
  9. Kallion kirjaston näyttelytilat | Helmet www.helmet.fi. Viitattu 12.12.2016.
  10. Uutta Kalliossa: Hiljainen työskentelytila ja lehtitabletit | Helmet www.helmet.fi. Viitattu 12.12.2016.
  11. Varaa käyttöösi ryhmätyötila | Helmet www.helmet.fi. Viitattu 12.12.2016.
  12. Vuokraa käyttöösi kokoustila Dekkarikirjasto | Helmet www.helmet.fi. Viitattu 12.12.2016.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Kallion kirjaston internetsivut
  • Jyri Vilja: Kallion kirjasto ja kaupunginarkkitehti Karl Hård af Segerstad. Helsingin kaupunginmuseon tutkimuksia ja raportteja 2/2007. ISBN 952-473-791-4.
  • Sven Hirn: Kansankirjastosta kaupunginkirjastoksi. Helsingin kaupunginkirjasto 1860–1940. Helsingin kaupunginkirjasto 1998. ISBN 951-718-177-9.
  • Mikko Laakso; Kansanvalistajasta kansalaisten olohuoneeksi : Helsingin kaupunginkirjasto 1940-2005. Helsingin kaupunki, kaupunginkirjasto, 2010. 978-952-223-530-5.