Kallion kirjasto

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kallion kirjasto
Kallion kirjasto 2008.jpg
Sijainti Torkkelinmäki, Helsinki, Suomi
Koordinaatit 60°11′01″N 24°57′13″E / 60.18361°N 24.95364°E / 60.18361; 24.95364
Rakennustyyppi Rakennus ja yleinen kirjasto (en)
Käyttö Kirjastorakennus (d)
Suunnittelija Karl Hård af Segerstad
Valmistumisvuosi
Kallion kirjasto

Kallion kirjasto on Helsingin kaupunginkirjaston sivukirjasto, joka toimii Kallion kaupunginosassa osoitteessa Viides linja 11. Sen toinen osoite on Porthaninkatu 12. Se oli vuonna 2021 kävijämäärältään kaupunginkirjaston toiseksi suurin toimipiste Keskuskirjasto Oodin jälkeen.[1] Kirjastorakennuksen on suunnitellut arkkitehti Karl Hård af Segerstad ja se on valmistunut vuonna 1912.[2] Talo on Suomen ensimmäinen kunnan varoilla rakennettu kirjasto.[3] Kirjasto on korttelinsa ainoa rakennus.[4] Muun osan korttelista käsittää Matti Heleniuksen puisto.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kallion kirjasto perustettiin vuonna 1889 yksityisenä Sörnäisten Kansankirjastona. Se toimi vuodet 1890–1912 osana Alli Tryggin perustamaa Sörnäisten Kansankotia, jonka tarkoituksena oli sivistää työläiskaupunginosan asukkaita ja kannustaa heitä hyvien harrastusten pariin. Lainakirjaston ja lukusalin lisäksi Kansankodissa oli lastentarha, työnvälitystoimisto ja eri työväenyhdistysten tiloja. Se toimi Hämeentien varrella suuressa puutalossa, jonka paikalla on nykyisin Alli Tryggin puisto eli Ässärinne.[5].

Sörnäisten Kansankirjasto otettiin 1899 kaupungin haltuun ja se muuttui Helsingin kaupunginkirjaston Sörnäisten sivukirjastoksi. Vuonna 1904 kaupunginvaltuusto päätti rakennuttaa uuden talon, jossa olisi tilat sekä Sörnäisten sivukirjastolle että työväenopistolle. Suunnittelijaksi valittiin aluksi arkkitehti Waldemar Aspelin, joka kuitenkin vaihdettiin 1909 kaupunginarkkitehti Karl Hård af Segerstadiin.[6] Samalla työväenopisto pudotettiin pois suunnitelmista ja talo varattiin pelkälle kirjastolle. Hård af Segerstadin suunnittelema kirjastotalo valmistui 1912 Porthaninkadun päähän. Rakennus sai viralliseksi nimekseen Kallion kirjasto 1913, kun uudessa kaupunginosajaossa syntyi Kallion kaupunginosa.[5]

Punatiilinen kirjastorakennus edustaa hillittyä myöhäisjugendia jossa on runsaasti klassistisia vaikutteita. Hård af Segerstad käytti mallina yhdysvaltalaisia kirjastoja ja suunnitteli pohjakaavan niin sanotun butterfly-periaatteen mukaisesti.[7] Kaksikerroksinen, kupolikattoinen lainaussali muodostaa rakennuksen toiminnallisen keskipisteen, ja muut toiminnot levittäytyvät sen ympärille kuin perhosen siivet.[2] Suomalaisen kirjastoperinteen mukaisesti rakennuksessa korostettiin lukusalien asemaa, ja siinä olikin alun perin neljä suurta lukusalia: pohjakerroksessa sanomalehtisali ja lasten lukusali, toisessa kerroksessa nuorten lukusali ja aikuisten lukusali.[5] Oskari Paatela teki kirjastoon lasimaalauksen vuonna 1923. [8]

1920-luvulla juoksija Paavo Nurmi asui kirjaston pohjakerroksessa vahtimestari Amanda Miettisen alivuokralaisena.[9]

Kallion kirjastossa noudatettiin aluksi suljettua hyllyjärjestelmää. Kirjat olivat lainaussalissa tiskien takana asiakkaiden ulottumattomissa ja ne piti pyytää kirjastovirkailijalta. Kirjasto vaurioitui pommituksissa sotavuonna 1944 ja näiden vahinkojen korjaamisen yhteydessä siirryttiin avohyllyjärjestelmän käyttöön. [10] Samalla sisäseiniin avattiin kaariaukot, jolloin aiemmin suljetut lukusalit yhdistettiin lainaustiloihin ja muutettiin kirjastosaleiksi. [11] Kallion kirjasto peruskorjattiin 1991 ja silloin aiemmin käyttämätön ullakko saneerattiin kirjastokäyttöön.[2]

Erikoiskokoelmat ja palvelut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kallion kirjaston portaikko
Kallion kirjaston vieressä sijaitseva Karhupuisto

Suomen Dekkariseura lahjoitti Helsingin kaupunginkirjastolle vuonna 1996 jännityskirjakokoelman, joka sijoitettiin Kallion kirjaston pohjakerrokseen. Tila sai nimekseen Dekkarikirjasto. Kokoelma on karttunut vuosien aikana ja vuonna 2022 kokoelmaan kuului noin 3000 kirjaa.[12] Kirjastoon luotiin vuonna 2015, ensimmäisenä Suomessa, Sateenkaarihylly.[13] Sateenkaarihylly on pienoiskokoelma, johon on koottu seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin liittyvää kauno- ja tietokirjallisuutta, sarjakuvia ja elokuvia.[14] Vuonna 2016 kirjastoon luotiin yhdessä alueen asukkaiden kanssa Straight Outta Kallio -niminen kokoelma, jossa on kalliolaisten bändien kirjastolle lahjoittamia, pääosin omakustanteisia kasetteja, vinyylejä, cd-levyjä ja zinejä.[15]

Koko rakennuksessa on saatavilla langaton verkkoyhteys Stadinetti, ja asiakkaiden käyttöön on tietokoneita, kannettavia tietokoneita, tabletteja, skanneri ja kopiokone.[16] Musiikkiosastolta voi lainata erilaisia soittimia, kuten ukuleleja, kanteleita, cajoneita tai lasten kitaran.[17] Asiakkailla on mahdollisuus varata kirjastosta näyttelytilaa.[18]

Kerrokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1. kerros[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • asiakaspalvelu
  • aikuisten tietokirjallisuus, elokuvat, Kallio-kokoelma, Sateenkaarihylly
  • palautusautomaatti, tapahtumatila Kupolisali, ryhmätyötilat Otso ja Kontio, tietokoneet, kannettavat tietokoneet, tabletit, kopiokone, tulostusmahdollisuus[16]

2. kerros[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • aikuisten kaunokirjallisuus, nuortenkirjallisuus, sarjakuvat[19]
  • hiljainen työskentelytila, työskentelypisteitä[16]

3. kerros[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • asiakaspalvelu
  • lasten aineisto, musiikkiaineisto, Straight Outta Kallio -kokoelma, lainattavat soittimet
  • tapahtumatila Satulinna, näyttelytilaa

Lehtiparvi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • sanomalehdet, aikakauslehdet, kirjojen kierrätyspiste[20]

Pohjakerros[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • vuokrattava kokoustila Dekkarikirjasto[21]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Helsingin kaupunginkirjaston käynnit toimipisteittäin - Helsinki Region Infoshare hri.fi. Viitattu 20.10.2022.
  2. a b c Kallion kirjasto syntyi osana työväestön sivistämishanketta. Kallio-lehti, 2007, nro 8, s. 3, 13.
  3. Kallion kaupunginosa 20.4.2011. Helsingin kaupunginkirjasto. Arkistoitu 11.3.2008. Viitattu 19.4.2011.
  4. Helsingin karttapalvelu kartta.hel.fi. Viitattu 21.10.2022.
  5. a b c Jyri Vilja: Kallion kirjasto ja kaupunginarkkitehti Karl Hård af Segerstad., s. 20. Helsingin kaupunginkirjasto, 2007. ISBN 952-473-791-4.
  6. Vilja, Jyri: Kallion kirjasto ja kaupunginarkkitehti karl Hård af Segerstad, s. 20. Helsingin kaupunginmuseo, 2007.
  7. Aaltonen, Hanna: Kirjavarastosta olohuoneeksi: Yleisten kirjastojen tilojen historiaa. Teoksessa Suomen yleisten kirjastojen historia. Toimittanut Ilkka Mäkinen, s. 467. BTJ, 2009.
  8. Paatela, Oskari Kuvataiteilijamatrikkeli – Suomen Taiteilijaseura. Viitattu 17.10.2022.
  9. Kallion kirjastossa asui yllättävä alivuokralainen, josta tuli koko kansan tuntema kuuluisuus Ilta-Sanomat. 15.11.2020. Viitattu 15.12.2022.
  10. Laakso, Mikko: Kansanvalistajasta kansalaisten olohuoneeksi, s. 60. Helsingin kaupunginkirjasto, 2010.
  11. Kallion kirjaston historia pähkinänkuoressa | Helmet www.helmet.fi. Viitattu 21.10.2022.
  12. Dekkarikirjaston kokoelma | Helmet www.helmet.fi. Viitattu 27.10.2022.
  13. Jokinen, Juho: Kallion kirjasto sai Suomen ensimmäisen homohyllyn Helsingin Sanomat. 28.1.2015. Viitattu 10.12.2016.
  14. Sateenkaarihylly | Helmet www.helmet.fi. Viitattu 21.10.2022.
  15. Jokinen, Riikka: Sähkökantele-metallia ja hc-punkia – Kallion kirjastolle huikea kokoelma asukkailta Helsingin Uutiset. 25.4.2016. Viitattu 12.12.2016.
  16. a b c Palvelut helmet.fi. Viitattu 20.3.2019.
  17. Kallion lainattavat soittimet | Helmet www.helmet.fi. Viitattu 17.10.2022.
  18. Kallion kirjaston näyttelytilat | Helmet www.helmet.fi. Viitattu 12.12.2016.
  19. Kallion kirjaston toinen kerros uudistuu vuoden 2022 aikana | Helmet www.helmet.fi. Viitattu 17.10.2022.
  20. Palvelut | Helmet www.helmet.fi. Viitattu 17.10.2022.
  21. Vuokraa käyttöösi kokoustila Dekkarikirjasto | Helmet www.helmet.fi. Viitattu 17.10.2022.

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Sven Hirn: Kansankirjastosta kaupunginkirjastoksi. Helsingin kaupunginkirjasto 1860–1940. Helsingin kaupunginkirjasto 1998. ISBN 951-718-177-9.
  • Mikko Laakso: Kansanvalistajasta kansalaisten olohuoneeksi : Helsingin kaupunginkirjasto 1940-2005. Helsingin kaupunki, kaupunginkirjasto, 2010. 978-952-223-530-5.
  • Jyri Vilja: Kallion kirjasto ja kaupunginarkkitehti Karl Hård af Segerstad. Helsingin kaupunginmuseon tutkimuksia ja raportteja 2/2007. ISBN 952-473-791-4.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]