Helsingin kuvataidelukio

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Helsingin kuvataidelukio
Kuvataidelukio Pengerkadulta
Kuvataidelukio Pengerkadulta
Sijainti Torkkelinkatu 6, Helsinki
Koordinaatit 60°11′9″N, 24°57′30″E
Tyyppi lukio
Rehtori Tarja Aro[1]
Oppilaita 580
Verkkosivut

Helsingin kuvataidelukio on perustettu vuonna 1925, ja se on Helsingissä, Kallion kaupunginosassa Torkkelinmäellä sijaitseva kuvataiteen erityistehtävälukio. Lukion entiset nimet ovat olleet Helsingin toinen suomalainen lyseo vuosina 1925–49, Helsingin toinen lyseo vuosina 1950–77, Torkkelinkadun lukio vuosina 1977–79, Torkkelin lukio vuosina 1979–91, ja vuodesta 1991 alkaen nimenä on ollut Helsingin kuvataidelukio. Lukion englanninkielinen nimi on Helsinki Upper Secondary School of Visual Arts. [2] Lukion lempinimi on Torkkeli tai Tossu ja sen opiskelijoita kutsutaan torkkelilaisiksi tai tossuiksi. Helsingin kuvataidelukio on Helsingin kaupungin ylläpitämä lukio.[3]

Kuvataiteen erityistehtävä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kesäkuussa 1985 lukiossa alkoi valtioneuvoston päätöksellä kuvataidepainotteiseen opetussuunnitelmaan perustuva erityinen tehtävä. Ennen tätä vuonna 1981 Helsingin kaupunginhallitus oli hyväksynyt lukiolle kuvataidepainotuksen. Opetusministeriö jatkoi lukion kuvataiteen erityistehtävää vuonna 1994 helmikuun 11. päivä.[4]

Lokakuussa 2017 opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen myönsi valtakunnallisessa erityisen koulutustehtävän lupahaussa Helsingin kuvataidelukiolle kuvataiteen erityistehtävän. Päätös tehtiin Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen arvioinnin ja opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmän esityksen pohjalta. [5] Arvioinnissa todetaan, että Helsingin kuvataidelukiolla on erinomaiset edellytykset toteuttaa erityistehtäväänsä, sillä on vuosikymmenien vahva kokemus ja erinomainen näyttö aikaisemmastaan toiminnastaan. [6]

Päärakennus ja taidetalo[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lukio sai oman rakennuksen 1.7.1944 osoitteeseen Torkkelinkatu 6.[4] Päärakennuksessa on lukio-oppiaineiden luokkatilojen lisäksi viisi kuvataideluokkaa, multimedialuokka, eKoelabra-luokka, opiskelijoiden työtiloja, aulagalleria, juhlasali sekä opiskeluhuollon ja hallinnon tiloja. Lukuvuonna 2015–2016 päärakennuksessa tehtiin laaja perusparannus, jolloin päärakennuksen toiminta oli evakossa Mäkipellontien koulurakennuksessa. [7]

Päärakennuksen lisäksi lukiolla on Kalliossa osoitteessa Pengerkatu 5 taidetalo. Taidetalossa on valokuvauksen ja elokuvauksen erityistilat, grafiikan työpaja ja vedostustila, tekstiilitaiteen kuiva- ja märkätilat, keramiikan työpajat, kuvanveiston ja maalauksen ateljeetilan, kuntosali ja muun opetuksen tilat. Lisäksi taidetalon takapihan rakennuksessa on lukion oma galleriatila. Taidetalo remontointiin vuonna 1997 lukiolle Pengerkadun poliisitalon jugend-kiinteistöstä. Taidetalossa on myös omassa kerroksessaan Kallion lukion erityistehtävän opetustiloja. [4]

Pääsykokeet ja taideopetus[13][muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääsykokeet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaikki lukion opiskelijat hakevat lukioon pääsykokeilla, ja lukiossa ei ole erillistä yleislinjaa. Pääsykokeisiin kuuluu ennakkotehtävä ja pääsykoepäivän tehtävät. Sisäänpääsypisteet muodostuvat pääsykokeiden taidepisteistä ja peruskoulun päättötodistuksen lukuaineiden keskiarvosta. Peruskoulun lukuaineiden keskiarvo voi olla välillä 7–10. [14] Valituksi tulleiden opiskelijoiden peruskoulun lukuaineiden keskiarvo on yleensä 8–9,5, mutta sisään voi päästä myös yli 7 keskiarvolla ja erinomaisilla taidepisteillä.[13]

Lukio on ottanut pääsykokeet käyttöön vuonna 1992.[4] Vuosina 1995–2015 lukiossa oli erillinen pääsykoe multimedialinjalle, mutta vuoden 2016 opetussuunnitelmauudistuksen yhteydessä siitä luovuttiin. Nykyään lukion kaikki opiskelijat hakevat lukioon opiskelemaan samoilla pääsykokeilla. [13]

Taideopetus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Taidekursseja on lukiossa yli 60 erilaista, ja opiskelijan on opiskeltava lukion aikana vähintään 12 seuraavien kuvataideaineiden kursseja:[15]

  • kuvataide
  • grafiikka
  • keramiikka
  • kuvanveisto
  • piirustus ja maalaus
  • tekstiilitaide
  • valokuvaus
  • elokuva
  • multimedia
  • muotoilu ja arkkitehtuuri
  • digitaalinen ilmaisu

Opiskelija voi halutessaan suuntautua taideopinnoissaan yhteen polkuun neljästä eri vaihtoehdosta:[15]

  • Kuvataidepolku (piirustus, maalaus, taidegrafiikka ja kuvanveisto)
  • Visuaalisen median polku (elokuva, valokuva, kuvankäsittely, taitto)
  • Muotoilu- ja arkkitehtuuripolku (muotoilu, arkkitehtuuri, tekstiilitaide, keramiikka)
  • Multimediapolku (interaktiiviset sovellukset, peli- ja web-suunnittelu)

Lukiodiplomit[16][muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lukiossa voi suorittaa seuraavat lukiodiplomit: [17]

  • kuvataiteen lukiodiplomin,
  • median lukiodiplomin,
  • käsityön lukiodiplomin ja
  • liikunnan lukiodiplomin

Lukion muu toiminta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden tossu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lukio jakaa vuosittain entiselle opiskelijalleen Vuoden tossu -kunnianimen. Vuoden tossu pitää lukiossa juhlaluennon.

Kestävä kehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

2007 lukio aloitti vihreä lippu -ympäristökasvatuksen. Suomen Ympäristökasvatuksen Seura ry on myöntänyt lukiolle pysyvän vihreän lipun 2011 ja kestävän tason vihreän lipun 2013. Vuonna 2010 lukiolle myönnettiin opetus-, kasvatus- ja koulutusalojen OKKA-säätiön kestävän kehityksen sertifikaatti.[24]

Unesco-koulu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lukio on ollut Unesco-koulu vuodesta 1990 alkaen ja kuuluu ASP-kouluverkostoon (entinen nimi Unesco). Ensimmäisenä lukiona Suomessa lukio julistautui syrjinnästä vapaaksi alueeksi.[25]

Kampusyhteistyö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Helsingin kuvataidelukio kuuluu samaan kampukseen Kallion lukion, Alppilan lukion ja Helsingin kielilukion kanssa. Helsingin kaupungin lukioiden kampusyhteistyö alkoi 2013, jolloin perustettiin kampusten yhteinen kurssitarjotin.[26] Kuvataidelukiolla oli jo ennen tätä tiivistä yhteistyötä Kallion lukion kanssa. Kampuksen kurssitarjottimen lisäksi opiskelijat voivat valita kursseja Helsingin kaupungin lukioiden yhteiseltä kurssitarjottimelta.[26]

Kielitarjonta[27][muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • A: englanti, ruotsi, ranska, saksa, venäjä
  • B1: ruotsi
  • B2: ranska, saksa
  • B3: ranska, saksa, venäjä, espanja, italia

Lisäksi kampustarjottimella ja kaupunkitarjottimella on tarjolla myös muita kieliä, joita lukion opiskelijat voivat opiskella.

Lehtori Olga Leikolan muistosäätiö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lukion entinen opettaja lehtori Olga Leikola testamenttasi omaisuuttaan tukemaan Helsingin kuvataidelukion matemaattisesti suuntautuneita opiskelijoita. Säätiö jakaa vuosittain stipendejä lukion opiskelijoille.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Yhteystiedot, Helsingin kuvataidelukio
  2. Vuosikertomus 2016–2017 Helsingin kuvataidelukio.
  3. Lukiot Helsingissä Helsingin kaupunki. Viitattu 3.1.2018.
  4. a b c d 80-vuotisjuhlajulkaisu. Helsingin kuvataidelukio.
  5. Lukioiden erityisen koulutustehtävän luvat myönnetty – lukiot tasa-arvoiseen asemaan ja osaaminen koko lukiokentän käyttöön Opetus- ja kulttuuriministeriö. Viitattu 3.1.2018.
  6. Lukioiden erityisen koulutustehtävän järjestämislupahakemusten arviointI Kansallisen koulutuksen arviointikeskus. 2017.
  7. Koulun esittely Helsingin kaupunki. Viitattu 3.1.2018.
  8. a b c d e f g h i j k l m n o p q r s t u v w x y z aa ab Helsingin lukioiden sisäänpääsyrajat 2000-2012 (XLS) Helsingin kaupunki. Viitattu 26.10.2014.
  9. a b Helsingin lukioiden yhteishaun tulokset 2012-2014 (PDF) (Sivu 4) Vantaan kaupunki. Viitattu 26.10.2014.
  10. Lukioiden keskiarvot ja pisteet vuosina 2010-2013 (PDF) (Sivu 4) Vantaan kaupunki. Viitattu 26.10.2014.
  11. a b Helsingissä jäi täyttämättä satoja opiskelupaikkoja – katso pääkaupunki­seudun keskiarvot 12.6.2014. Helsingin sanomat. Viitattu 26.10.2014.
  12. a b c d Helsingin lukioiden sisäänpääsyrajat (Excel) avoindata.fi. Viitattu 3.1.2018.
  13. a b c Hae meille Helsingin kaupunki. Viitattu 3.1.2018.
  14. Syksyn 2017 tulopisteet lajiteltuina hel.fi.
  15. a b Taideaineet Helsingin kaupunki. Viitattu 3.1.2018.
  16. Edu.fi – Lukiodiplomit www.edu.fi. Viitattu 3.1.2018.
  17. Opiskelu Helsingin kaupunki. Viitattu 3.1.2018.
  18. Seppo Koho, Torkkeli-romantikosta tuotesuunnittelijaksi – Hetkiä ja kuvakulmia kuvislukio.koulublogit.fi. Viitattu 3.1.2018.
  19. Vuoden 2013 Tossu on elokuvaohjaaja Zaida Bergroth – Hetkiä ja kuvakulmia kuvislukio.koulublogit.fi. Viitattu 3.1.2018.
  20. Vuoden 2014 Tossu Anna Tuori kertoi elämästään taiteilijana – Hetkiä ja kuvakulmia kuvislukio.koulublogit.fi. Viitattu 3.1.2018.
  21. Vuoden 2015 Tossu Jyri Engeström nauratti, kosketti ja innoitti – Hetkiä ja kuvakulmia kuvislukio.koulublogit.fi. Viitattu 3.1.2018.
  22. Vuoden Tossu, voimauttava valokuvaaja Miina Savolainen innosti nykyisiäkin torkkeleita etsimään omanlaista reittiä – Hetkiä ja kuvakulmia kuvislukio.koulublogit.fi. Viitattu 3.1.2018.
  23. Vuoden 2017 Tossut Juho Grönholm ja Samuli Woolston kertoivat tiestään Keskustakirjaston suunnittelijoiksi – Hetkiä ja kuvakulmia kuvislukio.koulublogit.fi. Viitattu 3.1.2018.
  24. Kestävä kehitys Helsingin kaupunki. Viitattu 3.1.2018.
  25. Yhteistyökumppanit Helsingin kaupunki. Viitattu 3.1.2018.
  26. a b Lukiot Helsingissä Helsingin kaupunki. Viitattu 3.1.2018.
  27. Kielitarjonta Helsingin kaupunki. Viitattu 3.1.2018.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]