Elannon kortteli

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Senaatti-kiinteistöjen pääkonttori vanhassa juuresvarastossa Lintulahdenkadun ja Lintulahdenkujan kulmassa.

Elannon kortteliksi kutsutaan Helsingin Sörnäisissä sijaitsevaa korttelia, jonka alueella on 1900-luvulta alkaen sijainnut entisen Osuusliike Elannon tuotanto-, varasto- ja hallintorakennuksia. Korttelia rajaavat kadut ovat Hämeentie, Kaiku­katu, Lintulahdenkatu ja kaareva Lintulahdenkuja. Korttelin Lintulahdenkujan puoleisessa osassa on nykyään valtion virastoja, Hämeentien puolella suosittuja ravintoloita.

Korttelin historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vanha tulitikkutehdas[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Korttelin vanhin rakennus on vuonna 1874 Helsingfors Tändsticksfabriks Ab:n rakennuttama vanha tulitikkutehdas, joka toimi alkuperäisessä käyttötarkoituksessaan vuoteen 1882 asti, kunnes yritys meni vararikkoon. Vuonna 1889 rakennusmestari K. G. Järvinen muutti rakennuksen työväen asuntokasarmiksi ja laati samalla suunnitelmat koillispäätyyn sijoittuneesta pajasta. Seuraavalla vuosikymmenellä vuonna 1896 K. F. Andersson sijoitti rakennukseen leipomon, minkä jälkeen rakennus vaihtoi käyttäjäänsä useasti vuosisadan vaihteessa ollen muun muassa Leonard Lindelöfin konetehtaan ja Helsingin Uuden rautasänkytehtaan käytössä.[1]

Elannon tulo kortteliin[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Entinen Elannon pääkonttori Hämeentien ja Kaikukadun kulmassa.

Vuonna 1906 hankki Elanto tontin omistukseensa ja jo seuraavana vuonna syntyi kortteliin Elannon ensimmäinen leipätehdas. Vanhaan tulitikkutehtaaseen sijoitettiin vuonna 1917 silloinen keskusvarasto, makkaratehdas, korjauspaja, puusepän verstas sekä maalaamo. Korttelia alettiin kokonaisuutena suunnitella vuonna 1919,[2] kun Elannon arkkitehti Väinö Vähäkallio palkattiin suunnittelemaan korttelille kokonaissuunnitelma. Tämän jälkeen syntyivät Vähäkallion suunnittelemat keskusvarasto vuonna 1921, suurleipomo vuonna 1924 (laajentanut Jouko Ylihannus ja Paavo Lehtinen vuonna 1955)[3] ja neljä vuotta myöhemmin Hämeentien ja Kaiku­kadun kulmassa oleva maamerkkimäinen Elannon pääkonttori 1928. Lintulahdenkujan puoleiset vihannesvarastot ja viljasiilot syntyivät 1930- ja 1940-luvuilla.[4] Korttelin arkkitehtuuri on vielä nykypäivänäkin pitkälti yhtenevää 1920-luvun pohjoismaista klassismia ja monelta osin Museoviraston suojelemaa. Siitä onkin puhuttu ”punatiilisenä osuusliikearkkitehtuurina”.[5]

Korttelin alueella on tiettävästi toiminut myös saippuatehdas[4].

Nykyiset toimitilat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Korttelin sisäpihaa, oikealla leipätehdas, taustalla vanha Elannon pääkonttori.

Hämeentie 11–13

  • Kaikukadun kulmatalo on vuonna 1928 valmistunut entinen Elannon pääkonttori, jossa on nykyään toimistoja, ravintoloita ja tapahtumatila. Rakennuksen on omistanut vuodesta 2005 yhdysvaltalainen sijoitusyhtiö Genesta Property.[6] Rakennuksessa ovat toimineet vuodesta 2018 ravintolat Tanner ja Väinö Kallio.[7]
  • Hämeentien puoleisissa rakennuksissa toimivat Kaiku-klubi, ravintola Kuudes Linja sekä ravintola Siltanen. Kaikki nämä samoin kuin Tanner ovat Tim Uskalin ja Toni Rantasen perustamia.[8] Kuudes Linja on Kallion ainoa ravintola, joka on viikonloppuisin auki aamuneljään asti.lähde? Siltasessa järjestetään DJ- ja live-keikkoja.lähde?

Kaikukatu 3–4 (sisäpiha):

Lintulahdenkatu 3–5

  • Entisen Elannon Lintulahdenkadun puoleisen keskusvaraston tilojen ylimmässä kerroksessa toimii Teatterikorkeakoulun valo- ja äänisuunnittelun laitos.
  • Lintulahdenkadun ja Lintulahdenkujan kulmauksessa on Senaatti-kiinteistöjen pääkonttori, joka on saneerattu vanhan vilja- ja juuresvaraston tiloihin ja joka muodostaa yhteisen kokonaisuuden muiden Lintulahdenkujan puoleisten rakennusten kanssa. Talon saneerauksen yhteydessä kiinnitettiin erityisesti huomiota ympäristöystävällisyyteen, turvallisuuteen ja helppohoitoisuuteen, ja tilat tehtiin esteettömäksi liikunta- ja aistivammaisille.

Lintulahdenkuja 4–6

Lintulahdenkuja 2

Elokuussa 2006 järjestettiin Elannon korttelissa musiikkitapahtuma Flow Festival ja vuonna 2012 ensimmäisen kerran alakulttuurifestivaali Kuudes Aisti.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]