Elannon kortteli

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Senaatti-kiinteistöjen pääkonttori vanhassa juuresvarastossa.

Elannon kortteliksi kutsutaan Helsingin Sörnäisissä sijaitsevaa korttelia, jonka alueella on 1900-luvulta alkaen sijainnut entisen Osuusliike Elannon tuotanto-, varasto- ja hallintorakennuksia. Korttelia rajaavat kadut ovat Hämeentie, Kaiku­katu, Lintulahdenkatu ja kaareva Lintulahdenkuja.

Korttelin historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vanha tulitikkutehdas[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Korttelin vanhin rakennus on vuonna 1874 Helsingfors Tändsticksfabriks Ab:n rakennuttama vanha tulitikkutehdas, joka toimi alkuperäisessä käyttötarkoituksessaan vuoteen 1882 asti, kunnes yritys meni vararikkoon. Vuonna 1889 rakennusmestari K. G. Järvinen muutti rakennuksen työväen asuntokasarmiksi ja laati samalla suunnitelmat koillispäätyyn sijoittuneesta pajasta. Seuraavalla vuosikymmenellä vuonna 1896 K. F. Andersson sijoitti rakennukseen leipomon, minkä jälkeen rakennus vaihtoi käyttäjäänsä useasti vuosisadan vaihteessa ollen muun muassa Leonard Lindelöfin konetehtaan ja Helsingin Uuden rautasänkytehtaan käytössä[1].

Elannon tulo kortteliin[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1906 hankki Elanto tontin omistukseensa ja jo seuraavana vuonna syntyi kortteliin Elannon ensimmäinen leipätehdas. Vanhaan tulitikkutehtaaseen sijoitettiin vuonna 1917 silloinen keskusvarasto, makkaratehdas, korjauspaja, puusepän verstas sekä maalaamo. Korttelia alettiin kokonaisuutena suunnitella vuonna 1919[2], kun Elannon arkkitehti Väinö Vähäkallio palkattiin suunnittelemaan korttelille kokonaissuunnitelma. Tämän jälkeen syntyivät Vähäkallion suunnittelemat keskusvarasto vuonna 1921, suurleipomo vuonna 1924 (laajentanut Jouko Ylihannus ja Paavo Lehtinen vuonna 1955[3]) ja neljä vuotta myöhemmin Hämeentien ja Kaiku­kadun kulmassa oleva maamerkkimäinen Elannon pääkonttori 1928. Lintulahdenkujan puoleiset vihannesvarastot ja viljasiilot syntyivät 1930- ja 1940-luvuilla[4]. Korttelin arkkitehtuuri on vielä nykypäivänäkin pitkälti yhtenevää 1920- luvun pohjoismaista klassismia ja monelta osin Museoviraston suojelemaa. Siitä onkin puhuttu ”punatiilisenä osuusliikearkkitehtuurina”[5].

Korttelin alueella on tiettävästi toiminut myös saippuatehdas[4].

Nykyiset toimitilat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hämeentie 11–13

  • Elannon entisen pääkonttorin tiloissa toimii nykyään Opetusvirasto. Rakennus myytiin vuonna 2005 amerikkalaisyrityisille J. P. Morgan Real Estate ja Genesta Property arviolta noin 16 miljoonalla eurolla. Päävuokralaisena toimii kuitenkin yhä Helsingin kaupunki[6].
  • Klubi Kuudes Linja Elannon entisen pääkonttorin vieressä järjestää pitkin viikkoa erilaisia keikkoja ja se on Kallion ainoa ravintola, joka on viikonloppuisin auki aamuneljään asti. Käynti sisäpihalta Kaikukadun puolelta
  • Ravintola ja Baari Siltasessa korttelin kulmassa on mahdollista nauttia päivisin syötävää, iltaisin DJ- ja live-keikkoja sekä lauantaisin ja sunnuntaisin aamiaisbrunssi.

Kaikukatu 3–4 (sisäpiha):

  • Entisen Elannon keskusvaraston Kaikukadun puolella toimivat Taideyliopiston Teatterikorkeakoulun valosuunnittelun ja äänen koulutusohjelmat, mainostoimisto Bob Helsinki, digitaalisen markkinoinnin suunnittelu- ja tuotantotoimisto Kuubi, Markkinointitoimisto Toinen Helsinki ja sen tytäryhtiö Ainoa.
  • Vanhoissa tehdastiloissa toimii tapahtumakäyttöön suunnattu kultturi- ja klubitila Nokia Factory, jonka tilan tapahtumat ovat osa Nokian desingpääkaupunkivuoden 2012 virallista ohjelmaa.
  • Vanha tulitikkutehdas eli nykyinen Stidilä on kunnostettu rakennuksen henkeä kunnioittaen kokous- ja cocktailtilaisuuksia varten. Se on Museoviraston suojeluksessa ja tiloissa toimii myös sauna.
  • Leipätehdas on vuonna 2001 toimintansa lopettaneen Suurleipomon entisissä tiloissa toimiva taiderakennus. Tilaan kaavailtiin ensin asuintiloja, mutta kerrosten korkeuden ja rungon syvyyden vuoksi se ei sopinut asuinkäyttöön[7]. Tila avattiin uudistuneena vuonna 2004, ja sen alkuperäisiksi käyttäjiksi tulivat Kuvataideakatemia, Suomen Kansallisoopperan balettilaitos ja Helsingin kaupungin opetusvirasto. Myöhemmin mukaan on tullut myös esimerkiksi yksityisiä tanssioppilaitoksia, kuten Helsingin Tanssiopisto, Stepup Oy, Method Putkisto Pilates Studio Oy ja Musiikkiteatteri-Ilmaisun koulu Musti[8]. Rakennuksessa sijaitsee myös kirjasto ja opiskelijoiden tiloja. Katutasossa sijaitsevat Kuvataideakatemian Kaiku-galleria ja kahvila-ravintola Kasvisbaari. Vuonna 2002 myönsi Teollisuusperinteen Seura ry leipätehtaan kunnostajalle Senaatti-kiinteistölle kunniamaininnan rakennuksen uusiokäytöstä.[8]. Rakennuksen kaava on suojeltu[9].

Lintulahdenkatu 3–5

Lintulahdenkuja 4–6

Elokuussa 2006 järjestettiin Elannon korttelissa musiikkitapahtuma Flow Festival ja vuonna 2012 ensimmäisen kerran alakulttuurifestivaali Kuudes Aisti.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]