Kimmo Kuismanen

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kimmo Kuismasen suunnittelema Viikin ympäristötalo valmistui vuonna 2011.

Kimmo Kuismanen (s. 4. maaliskuuta 1950 Lahti) valmistui arkkitehdiksi Oulun yliopiston arkkitehtiosastolta vuonna 1976. Hänet tunnetaan varsinkin ympäristötietoisen, ekologisen ja puuarkkitehtuurin tutkijana ja soveltajana.

Opiskelu ja tutkimus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kimmo Kuismasen ohjaajana hänen diplomityössään oli Reima Pietilä. Kuismanen pitää puuarkkitehtuurin nousua Oulun yliopistossa 1970-luvulla syntyneen regionalistisen arkkitehtuurisuuntauksen, kadonneen Oulun koulun jatkumona. Keskustelut, jotka 1970-luvulla haastoivat modernismin, johtivat puukaupungin nousuun.[1]

Opiskeluaikanaan Kimmo Kuismanen perusti arkkitehtitoimiston ja voitti ensimmäisen suunnittelukilpailun Sodankylän kunnantalosta yhdessä Jouni Koiso-Kanttilan kanssa vuonna 1973. Norjalais-suomalais-saksalaisessa Case Consulting arkkitehtitoimistossa hän on ollut toimitusjohtajana vuodesta 1992.[1]

Vuonna 2000 Kimmo Kuismanen julkaisi lisensiaattityönsä aiheesta Ilmastotietoinen suunnittelu ja pienoismallien tuulitestauslaitteisto. Hänen tohtorin väitöskirjansa Climate-Conscious Architecture – Design and Wind Testing Method for Climates in Change julkaistiin vuonna 2008 Oulussa. Näissä Kuismanen on tutkinut varsinkin ilmaston, ilmastonmuutoksen ja erityisesti tuulen vaikutusta rakennetun ympäristön suunnitteluun.[2]

Palkinnot suunnittelukilpailuissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kimmo Kuismanen on voittanut suunnittelukilpailut Sodankylän hallinto- ja kulttuurikeskuksesta, Keminmaan kunnantalosta, Sodankylän puisesta päiväkodista, Tervolan monitoimitalosta (ei toteutunut), kylpylä ja hotellisuunnitelmasta Lappeenrannassa (ei toteutunut) sekä Bo i Nord, arktisten asuntomessujen puukorttelin suunnittelusta pohjoismaiseen kilpailuun Tromssaan, Norjaan.

Muita palkintoja ovat olleet Kaunis Betonijulkisivu –asuinkerrostalokilpailun kunniamaininta Helsinkiin, puisen lomakylän huoneistohotelli Merivillat, I palkinto, Oulu, Viikin ekologinen asuntokortteli, Helsinki, Tuusulan asuntomessujen puurakentaminen (II palkinto), Kemijoen Isohaaran silta-alueen melukaiteen ja ympäristöteoksen ideakilpailu (II palkinto).

Hän on voittanut myös Puisen teollisen energiatalon Motivoittajan pientalokilpailun palkinnon, Puisen asuntoalueen kaavan, Östra Kronanissa, Luulajassa, Ruotsissa (I palkinto), Uusi merellinen tytärkaupunki -kilpailun Shanghaissa, Kiinassa (III palkinto) sekä Lasaretinväylän kaava ja rakennukset, Oulussa (I palkinto).[3]

Muut palkinnot ja kunnianosoitukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kimmo Kuismaselle myönnettiin Suomen Leijonan ansioristi vuonna 2009 ekologisesta arkkitehtuurista.[4] Hänelle myönnettiin Suomen Arkkitehtiliiton tunnustus Paanu ilmastotietoisesta suunnittelusta vuonna 2017.[5]

Julkaisut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kimmo Kuismasen töitä on esitelty muun muassa seuraavissa lehdissä. Arkitektur, Arkkitehti, Bofast, Bo i Nord, Byggekunst, Building North, Le Carre Bleu, Puu-lehti, Rakennustekniikka, Suomen kunnat, Tiili, Winter Cities News, sekä lukuisissa päivälehdissä.[6]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Alasuutari, Päivi: Kolarin kunnantalosta se alkoi. Kaleva, 12.10.2020. Artikkelin verkkoversio Viitattu 22.2.2021.
  2. Tunnustus­paanu TkT Kimmo Kuismaselle TEK Verkkolehti. Viitattu 22.2.2021.
  3. Voitot arkkitehtikilpailuissa Arkkitehtitoimisto Kimmo Kuismanen. Viitattu 22.2.2021.
  4. Nämä suomalaiset presidentti Niinistö palkitsi kunniamerkillä – katso, onko listalla tuttuja Ilta-Sanomat. 3.12.2020. Viitattu 28.2.2021.
  5. Kestävän kehityksen Tunnustuspaanu TkT Kimmo Kuismaselle Suomen Arkkitehtiliitto SAFA. 14.2.2018. Viitattu 28.2.2021.
  6. Arkkitehtitoimisto Kimmo Kuismanen www.kuismanen.fi. Viitattu 28.2.2021.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]