Luettelo Suomen siirtolohkareista

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Siirtolohkare Nurmeksen Pyssyvaaralla.

Tämä on luettelo Suomen siirtolohkareista ja muista nimetyistä kivistä.

Koon ja ominaisuuksien mukaan[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suuret[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suurimmat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Turun Kukkarokivi, kuva jo Maamme-kirjassa.[1]
  2. Tervolankirkko, Savonlinna[1][2]
  3. Kärsämäen pirunpesä, Turun lentoasema[3][4]
  4. Ilveskivi, Pedersöre, 27 m korkea[1][5]
  5. Linnakivi. Pieksämäki[1]

Muut suuret[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Näkyvät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kiikkuvat lohkareet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kiikkukivi Alavieskan Jukulaisen kylällä.

Ihmisvoimin liikutettavia siirtolohkareita, jotka palaavat takaisin alkuperäiseen asentoonsa.

[21][22][23]

Erikoiset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Luolat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Historiallisesti merkittävät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rajakivet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Taistelut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Muu perinne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alueittain[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kanta-Häme[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hattula[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Hämeskivi, Tyrväntö, Ruotsin ja Novgorodin raja, myöhemmin Hämeen ja Savon raja?[54]
  • Illaankivi eli Näkkäkivi, kuusitoistakoloinen uhrikivi Mälkiäisissä, Tyrväntö[54]
  • Lahdentaan tuomarikivet, Jänismäki, Tyrväntö, kiinteä muinaisjäännös[54][32]
  • Lapinämmänkivi, Tyrväntö[54]
  • Pirunlinkokivi, historiallisen ajan tarinapaikka[32]
  • Tonttukivi, Tyrväntö[54]

Hämeenlinna[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Palsankallion rajakivi Hämeenlinnassa.
  • Kirkonkivet, historiallisen ajan tarinapaikka[55]
  • Kruununkivi, Vahovuori, historiallisen ajan rajakivi[55]
  • Kärsänkivi, rajakivi[55]
  • Palsankallio, rajakivi[32]
  • Sopenkivi, rajakivi[55]
  • Sylkkyvaha, rajakivi[55]
  • Vahankivi, rajakivi[55]

Keski-Suomi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Venäläiskivi Äänekoskellla.

Pirkanmaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pohjanmaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Satakunta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Uusimaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Helsinki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Siirtolohkare Helsingin Koivusaaren eteläkärjessä.

Espoo[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Porvoo[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Näsin kivi on haljennut siirtolohkare Porvoossa ja tunnettu näköalapaikka.
  • Näsin kivi, haljennut siirtolohkare Näsinmäellä. Tunnettu näköalapaikkana.[70]

Varsinais-Suomi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Turku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d Lounema, Risto: Suurimmat tiedossa olevat siirtolohkareet, Lohkareet ja kuvat 1. Hymy-lehti, 18.9.2007, nro 10. Otavamedia. Artikkelin verkkoversio Viitattu 4.3.2014.
  2. Mäkelä, Jorma: Tervolankirkko Suomen suurin siirtolohkare
  3. a b c d Lounema, Risto: Suurimmat tiedossa olevat siirtolohkareet. Hymy-lehti, 18.9.2007, nro 10. Otavamedia. Artikkelin verkkoversio Viitattu 4.3.2014.
  4. a b c Varsinais-Suomi kunnostautuu - Turun Sanomat 4.11.2001
  5. Nähtävyyksiä Pedersöressä
  6. a b Lounema, Risto: Suurimmat tiedossa olevat siirtolohkareet, Lohkareet ja kuvat 2. Hymy-lehti, 18.9.2007, nro 10. Otavamedia. Artikkelin verkkoversio Viitattu 4.3.2014.
  7. Liite 9. Luonto Nousiaisten rakenneyleiskaava. AirIx. Viitattu 22.8.2015.
  8. Taattisten tila > Luontopolku > Siirtolohkare
  9. Taattisten luontopolku 3 - Siirtolohkare
  10. Suurin siirtolohkare on Navettavuorella - Tilavuus lähes 150 kuutiota!
  11. Julunkiven luonnonsuojelualue
  12. a b Kaipolan koulu - Jääkausiprojekti - Siirtolohkare
  13. a b Pirunpesän luola oli jännittävä paikka Toejoen koulun lapsille
  14. a b Pitkänen, Ritva-Liisa: Pallivaha, s. 317. Teoksessa: Suomalainen paikannimikirja. Helsinki: Karttakeskus, 2007. ISBN 978-951-593-976-0.
  15. a b Paula Hätönen: Kivenlohkareesta nimi koko alueelle. Turun Sanomat, 12.5.2007. Artikkelin verkkoversio.
  16. 38. Koukun siirtolohkare - Itsenäisyyden polku Lemillä
  17. Onkiniemen liikkuva kivi
  18. Mäkrän vaaran huipun siirtolohkare
  19. Kolin kansallispuisto - Valokuvia - Siirtolohkare
  20. Kaipolan lahden siirtolohkareita
  21. Aimo Kejonen: Lisiä Suomen kiikkuvien lohkareiden luetteloon
  22. Alavieskan luonnonnähtävyydet
  23. Lemin Kiikkuva kivi
  24. Luolamiehen blogi 13.1.2011: Hirvi-Simunan luola, Lempäälä
  25. Tampereen seudun taajamageologinen kartoitus- ja kehittämishanke (TAATA) : Esimerkkejä Tampereen kaupunkiseudun maaperän erityispiirteistä
  26. Kummia koloja, Suomen Luonto elokuu 2001
  27. Luolamiehen blogi 2.12.2010 : Karhunpesäkivi, Inari
  28. http://www.sarkola.info/index.php/sarkola
  29. Satakunnan Kansa 15. toukokuuta 2012.
  30. Porin kaupunki/Pirunpesä
  31. Kuhmon muinaismuistokohteet
  32. a b c d Hattulan aluevaraukset
  33. Museovirasto, Kulttuuriympäristön rekisteriportaali
  34. Unto Salo : Häme ja Satakunta, teoksessa Satakunta - kotiseutututkimuksia XVIII. Otava 1967
  35. Museovirasto, Kulttuuriympäristön rekisteriportaali
  36. Unto Salo: Häme ja Satakunta – Näkökohtia maamme varhaisimman maakuntalaitoksen synnystä (s.81)
  37. Kurjenrahkan kansallispuiston kävijätutkimus 2007 22.1.2010. Metsähallitus. Viitattu 2.8.2010.
  38. Kurjenrahkan nähtävyydet ja historia 27.11.2009. Luontoon.fi: Metsähallitus. Viitattu 4.8.2010.
  39. Jorma Pihlava: Kunnat muuttuvat, Kuhankuono säilyy. Turun Sanomat, 28.12.2008. Artikkelin verkkoversio.
  40. Suoranta, Antero: Kolmen kunnan rajakivi, Vahankivi, saanut esittelytaulun. Lounais-Hämeen luonto, 2007, nro 94, s. 44-46. lehden verkkoversio (pdf) Viitattu 8.9.2013.
  41. Mellilän nähtävyydet Mellilä - Maailman makein. Mellilän kyläyhdistys. Viitattu 22.1.2017.
  42. Kulttuurikasvatussuunnitelma (pdf) (s. 41) 2016. Loimaan kaupunki. Viitattu 23.1.2017.
  43. Hannu Tarmio, Pentti Papunen ja Kalevi Korpela (toim.): Suomenmaa 6: maantieteellis-yhteiskunnallinen tieto- ja hakuteos, s. 318. Porvoo-Helsinki: WSOY, 1976.
  44. Perhon kirkon ympäristö
  45. Suomen sota n. 200 v.
  46. Katariinanlaakso, Turku
  47. a b Saarnakivi Tammelan kunta. Viitattu 16.4.2011.
  48. a b Karhuseutu/Hiirijärven kylä Karhuseudun suistoissa
  49. a b Raumakuvasto
  50. a b Tapio Salminen: Joki ja sen väki – Kokemäen ja Harjavallan historia jääkaudesta 1860-luvulle, Kokemäen ja Harjavallan kaupungit ja seurakunnat, 2007.
  51. a b Helteinen varaslähtö Pyhän Henrikin pyhiinvaellukseen 18.6.2005. Turun Sanomat. Viitattu 14.1.2013.
  52. a b Oripään nähtävyyksiä
  53. Turun kansallinen kaupunkipuisto (PDF) (Lainaus kirjasta Z. Topelius: Finland framstäldt i teckningar, 1845) 12.2.2010. Turun kaupunki. Viitattu 17.4.2010. Suomennos: Vanha kaunis Suomi. Suom. Aarne Valpola. Hämeenlinna: Karisto, 1978 (7. painos 2000). ISBN 951-23-1230-1.
  54. a b c d e Tarinoiden kohteita - Tyrväntö-verkko
  55. a b c d e f Hämeenlinnan aluevaraukset
  56. Muinaisjäännösrekisteri: Venäläiskivi Kulttuuriympäristön palveluikkuna kyppi.fi. 29.3.2007. Museovirasto. Viitattu 20.9.2015.
  57. [1]
  58. https://27crags.com/crags/apinakivi
  59. [2]
  60. Kotakivi II Groundspeak, Inc.. Viitattu 4.3.2014.
  61. Oravaisten taistelutanner ja Minnestodsin tie Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. 22.12.2009. Museovirasto. Viitattu 21.9.2015.
  62. Mikko Korhonen: Kuva: Hanhikivi - Hanhikivi Hanhinokka siirtolohkare Pyhäjoki luonnonsuojelu 2011. Kuvatoimisto - Photostock. Viitattu 17.8.2018.
  63. Luolamiehen blogi Viitattu 17.8.2013.
  64. http://www.hel.fi/wps/wcm/connect/1312dc004a172081b554fd3d8d1d4668/julkaisu06_04.pdf?MOD=AJPERES
  65. Virtuaalinen luontopolku
  66. a b c d Liidia Petrell: Espoon arvokkaat geologiset kohteet 2006
  67. LIITE 1
  68. a b c Espoon metsien jääkautiset nähtävyydet odottavat löytäjiään, Helsingin Sanomat, 26.7.2008, sivu A13
  69. 9.21 Veinin siirtolohkareikko
  70. Näsin kivi Porvoon kaupunki. Viitattu 5.6.2015.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]