Luettelo Suomen siirtolohkareista
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
Tämä on luettelo Suomen siirtolohkareista ja muista nimetyistä kivistä.
Koon ja ominaisuuksien mukaan[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Suuret[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Suurimmat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Turun Kukkarokivi, kuva jo Maamme-kirjassa.[1]
- Tervolankirkko, Savonlinna[1][2]
- Kärsämäen pirunpesä, Turun lentoasema[3][4]
- Ilveskivi, Pedersöre, 16 m korkea [5][1][6]
- Linnakivi. Pieksämäki[1]
Muut suuret[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Santamalan Emovaha (äitikivi), Nousiainen - paino 3000 tonnia[7][4][8]
- Lattomeren lohkare, Ulvila[3]
- Karhuviiankivi, Ruukki[7]
- Taattisten siirtolohkare, Jättiläisen kivi, Merimasku[9][10]
- Siirtolohkare Navettavuorella, Jalasjärvi[11]
- Julunkivi, Julunkiven luonnonsuojelualue, Sulkava[12][13]
- Vilkaharjun siirtolohkare[13]
- Lyttylän pirunpesä, Pori[14]
- Pallivahankivi, Turku[15][16]
Näkyvät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Koukun siirtolohkare - Lemi[17]
- Onkiniemen liikkuva kivi, Sysmä[18]
- Mäkrävaaran huipun siirtolohkare, Kolin kansallispuisto[19][20]
- Kaipolan lahden siirtolohkareet[21]
Kiikkuvat lohkareet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ihmisvoimin liikutettavia siirtolohkareita, jotka palaavat takaisin alkuperäiseen asentoonsa.
- Heiluvakivi, Valkeala
- Heiluvakivi, Pihlajavesi, Keuruu
- Jyskynkivi, Pielavesi
- Kalkatuskivi, Heinävesi
- Kiikkukivi, Alavieska
- Kiikkukivi, Lieksa
- Kiikkuva kivi, Lemi
- Liikkuvakivi, Saarijärvi
Erikoiset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Kummakivi, Ruokolahti
- Tapion alttari, Muuratsalo
Luolat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Hirvi-Simunan luola, luola siirtolohkareröykkiön alla Lempäälässä[25][26]
- Karhunpesäkivi, ontoksi rapautunut siirtolohkare Inarissa[27][28]
- Pirunpesä, sisältä ontto siirtolohkare Nokian Sarkolassa[29]
- Pirunpesä, hajonneen siirtolohkareen muodostama louhikkoluola Porin Lyttylässä[30][31]
Historiallisesti merkittävät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Rajakivet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Hermolanvaha – Kiikalan ja Suomusjärven entinen rajakivi, nykyään vain kylien rajana
- Jonkerin kivi, Stolbovan rauhan 1617 rajakivi Kuhmossa Jonkerinjärven pohjoisrannalla[32]
- Miinoan kivi, Kuhmossa Suomen ja Venäjän välisellä rajaviivalla
- Sarvikivi, Suomusalmella Suomen ja Venäjän välisellä rajaviivalla
- Palsankallio, rajakivi Hämeenlinnassa[33]
- Halkivahankivi, Huittisten, Kokemäen ja Köyliön pitäjien rajakivi Satakunnassa[34]
- Hämeenväänteenkivi, vanha Hämeen ja Satakunnan maakuntien rajakivi Viialassa (Jumusselkä). [35]
- Iiroonkivi (myös Koppelokivi), Satakunnan, Hämeen ja Pohjanmaan historiallisten maakuntien vanha rajakivi Etelä-Pohjanmaalla Soinin kunnassa Iiroonjärven länsirannalla.[36][37]
- Kuhankuono, seitsemän kunnan rajapyykki Varsinais-Suomessa[38][39][40]
- Satulinkivi eli Vahankivi, kolmen kunnan rajakivi Jokioisten, Tammelan ja Someron rajalla[41]
- Parranvaha eli Parravaha, kolmen, aiemmin neljän kunnan rajakivi Varsinais-Suomessa.[42] [43]
- Rillankivi, Pielaveden, Pihtiputaan ja Pyhäjärven kuntien sekä Keski-Suomen, Pohjois-Savon ja Pohjois-Pohjanmaan maakuntien, aiemmin Keski-Suomen, Kuopion ja Oulun läänien rajakivi, sitä pidetään myös Pähkinäsaaren rauhan (1323) rajamerkkinä[44]
- Götankivi Kuninkaantiellä Sipoon ja Porvoon rajalla. Mainittu rajakivenä jo vuonna 1548.[45]
Taistelut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Kustaa III:n kivi, Valkeala - Suuri siirtolohkare, jonka takaa Kustaa III:n kerrotaan seuranneen Valkealan kirkolla käytyä taistelua 30. huhtikuuta 1790.
- Fieandtin kivi Kokkonevalla - Everstiluutnantti Otto von Fieandtin seurasi kiveltä Kokkonevan taistelua.[46]
- Fieandtin kivet Höylänsalmen sillan pielessä Karstulassa. Otto von Fieandt taisteli tässä kohtalokkaan Karstulan taistelun 21.8.1808.[47]
- Kasakkakivi, Tienhaara, Viipurin maalaiskunta
- Katariina Jagellonican kivi, Kuninkaankivi (Kaarle-herttuan mukaan), Rukouskivi, Katariinanlaakso, Turku[48]
Muu perinne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Saarnakivi, siirtolohkare Tammelan Lautaportaassa Torajärven rannalla[49]
- Lallin itkukivi, siirtolohkare Harjavallan Hiirijärven kylässä, tarinan mukaan Piispa Henrikin surmanneen talonpoika Lallin pakopaikka[50][51][52]
- Saarnakivi, Mietoistenlahden rannalla Mietoisten Pyhärannan kylässä[53]
- Teinien kivi, siirtolohkare Oripäässä Oripäänkankaalla vanhan Tampereentien varrella. Tarinan mukaan vaeltavat teinit viettivät aikaa lohkareella [54]
- Kukkarokivi, suuri lohkare Ruissalon luona Turussa. Tarinan mukaan kivi on jättiläisten Killin ja Nallin nykyiselle paikalleen viskaama.[55]
Alueittain[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kanta-Häme[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Saarnakivi, siirtolohkare Tammelan Lautaportaassa Torajärven rannalla[49]
Hattula[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Hämeskivi, Tyrväntö, Ruotsin ja Novgorodin raja, myöhemmin Hämeen ja Savon raja?[56]
- Lahdentaan tuomarikivet, Jänismäki, Tyrväntö, kiinteä muinaisjäännös[56][33]
- Lapinämmänkivi, Tyrväntö[56]
- Pirunlinkokivi, historiallisen ajan tarinapaikka[33]
- Tonttukivi, Tyrväntö[56]
Hämeenlinna[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Kirkonkivet, historiallisen ajan tarinapaikka[57]
- Kruununkivi, Vahovuori, historiallisen ajan rajakivi[57]
- Kärsänkivi, rajakivi[57]
- Palsankallio, rajakivi[33]
- Sopenkivi, rajakivi[57]
- Sylkkyvaha, rajakivi[57]
- Vahankivi, rajakivi[57]
Keski-Suomi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pirkanmaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Apinakivi, Pirkkala[59][60]
- Eevertinkivi, Lempäälä[61]
- Illaankivi eli Näkkäkivi, kuusitoistakoloinen uhrikivi Mälkiäisissä, Tyrväntö[56]
- Ollinkivi, Ruovesi
Pohjanmaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Aumakivi, toori Lauhanvuoren kansallispuiston vieressä
- Ilveskivi Purmossa on antanut aiheen Purmon vaakunan.
- Kotakivi Seinäjoen Katajalaaksossa[62]
- Lotta Svärdin muistokivi Taistelutantereentien varrella Vöyrillä[63]
- Hanhikivi, siirtolohkare Hanhikiven voimalaitoksen alueella Pyhäjoella.[64]
Satakunta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Halkeimakivi, siirtolohkare, Halkeimakivenkorpi, Pori (aiemmin: Lavia)
- Kanninkivi, louhikoksi hajonnut siirtolohkare Kokemäen Sääkskoskella Sääksjärven rannalla.[65]
- Lallin itkukivi, siirtolohkare Harjavallan Hiirijärven kylässä, tarinan mukaan Piispa Henrikin surmanneen talonpoika Lallin pakopaikka.[50][51][52]
- Lyttylän pirunpesä, hajonneen siirtolohkareen muodostama louhikkoluola Porin Lyttylässä[14]
Uusimaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Helsinki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Pyykivi (ruots. Järpstenen), rapakivigraniittinen siirtolohkare Helsingin Laajasalossa, lähellä Pyyluotoa ja Pyysaarta[66]
- Vartiosaaren siirtolohkare, Vartiosaari[67]
Espoo[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Isokivi, Nöykkiö[68][69]
- Siirtolohkare, Hanikka, rauhoitettu 24.11.1986[68][70]
- Suomenojan (Kaitaan) siirtolohkare, rauhoitettu 24.11.1986[68][70]
- Veinin siirtolohkareikko, Laaksolahti, rauhoitettu 24.11.1986[68][70][71]
Porvoo[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Näsin kivi, haljennut siirtolohkare Näsinmäellä. Tunnettu näköalapaikkana.[72]
Varsinais-Suomi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Saarnakivi, Mietoistenlahden rannalla Mietoisten Pyhärannan kylässä[53]
- Teinien kivi, siirtolohkare Oripäässä Oripäänkankaalla vanhan Tampereentien varrella[54]
Turku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d Lounema, Risto: Suurimmat tiedossa olevat siirtolohkareet, Lohkareet ja kuvat 1. Hymy-lehti, 18.9.2007, nro 10. Otavamedia. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 4.3.2014. (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Mäkelä, Jorma: Tervolankirkko Suomen suurin siirtolohkare[vanhentunut linkki]
- ↑ a b c d Lounema, Risto: Suurimmat tiedossa olevat siirtolohkareet. Hymy-lehti, 18.9.2007, nro 10. Otavamedia. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 4.3.2014.
- ↑ a b c Varsinais-Suomi kunnostautuu - Turun Sanomat 4.11.2001
- ↑ Talvitie, Pasi: ILVESKIVI – POHJANMAAN SUURIN SIIRTOLOHKARE, 30.12.2015, viitattu 21.12.2018
- ↑ Nähtävyyksiä Pedersöressä (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ a b Lounema, Risto: Suurimmat tiedossa olevat siirtolohkareet, Lohkareet ja kuvat 2. Hymy-lehti, 18.9.2007, nro 10. Otavamedia. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 4.3.2014. (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Liite 9. Luonto Nousiaisten rakenneyleiskaava. AirIx. Viitattu 22.8.2015. [vanhentunut linkki]
- ↑ Taattisten tila > Luontopolku > Siirtolohkare (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Taattisten luontopolku 3 - Siirtolohkare
- ↑ Suurin siirtolohkare on Navettavuorella - Tilavuus lähes 150 kuutiota! (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Julunkiven luonnonsuojelualue
- ↑ a b Kaipolan koulu - Jääkausiprojekti - Siirtolohkare (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ a b Pirunpesän luola oli jännittävä paikka Toejoen koulun lapsille (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ a b Pitkänen, Ritva-Liisa: Pallivaha, s. 317. Teoksessa: Suomalainen paikannimikirja. Helsinki: Karttakeskus, 2007. ISBN 978-951-593-976-0.
- ↑ a b Paula Hätönen: Kivenlohkareesta nimi koko alueelle. Turun Sanomat, 12.5.2007. Artikkelin verkkoversio. [vanhentunut linkki]
- ↑ 38. Koukun siirtolohkare (Arkistoitu – Internet Archive) - Itsenäisyyden polku Lemillä
- ↑ Onkiniemen liikkuva kivi
- ↑ Mäkrän vaaran huipun siirtolohkare[vanhentunut linkki]
- ↑ Kolin kansallispuisto - Valokuvia - Siirtolohkare
- ↑ Kaipolan lahden siirtolohkareita (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Aimo Kejonen: Lisiä Suomen kiikkuvien lohkareiden luetteloon (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Alavieskan luonnonnähtävyydet (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Lemin Kiikkuva kivi (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Luolamiehen blogi 13.1.2011: Hirvi-Simunan luola, Lempäälä
- ↑ Tampereen seudun taajamageologinen kartoitus- ja kehittämishanke (TAATA) : Esimerkkejä Tampereen kaupunkiseudun maaperän erityispiirteistä
- ↑ Kummia koloja, Suomen Luonto elokuu 2001
- ↑ Luolamiehen blogi 2.12.2010 : Karhunpesäkivi, Inari
- ↑ http://www.sarkola.info/index.php/sarkola
- ↑ Satakunnan Kansa 15. toukokuuta 2012. (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Porin kaupunki/Pirunpesä (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Kuhmon muinaismuistokohteet
- ↑ a b c d Hattulan aluevaraukset
- ↑ Museovirasto, Kulttuuriympäristön rekisteriportaali (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Unto Salo : Häme ja Satakunta, teoksessa Satakunta - kotiseutututkimuksia XVIII. Otava 1967 (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Museovirasto, Kulttuuriympäristön rekisteriportaali (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Unto Salo: Häme ja Satakunta – Näkökohtia maamme varhaisimman maakuntalaitoksen synnystä (s.81) (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Kurjenrahkan kansallispuiston kävijätutkimus 2007 22.1.2010. Metsähallitus. Arkistoitu 5.6.2011. Viitattu 2.8.2010.
- ↑ Kurjenrahkan nähtävyydet ja historia 27.11.2009. Luontoon.fi: Metsähallitus. Arkistoitu 29.12.2010. Viitattu 4.8.2010.
- ↑ Jorma Pihlava: Kunnat muuttuvat, Kuhankuono säilyy. Turun Sanomat, 28.12.2008. Artikkelin verkkoversio. [vanhentunut linkki]
- ↑ Suoranta, Antero: Kolmen kunnan rajakivi, Vahankivi, saanut esittelytaulun. Lounais-Hämeen luonto, 2007, nro 94, s. 44-46. lehden verkkoversio (pdf). Viitattu 8.9.2013. (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Mellilän nähtävyydet Mellilä - Maailman makein. Mellilän kyläyhdistys. Viitattu 22.1.2017.
- ↑ Kulttuurikasvatussuunnitelma (pdf) (s. 41) 2016. Loimaan kaupunki. Arkistoitu 2.2.2017. Viitattu 23.1.2017.
- ↑ Hannu Tarmio, Pentti Papunen ja Kalevi Korpela (toim.): Suomenmaa 6: maantieteellis-yhteiskunnallinen tieto- ja hakuteos, s. 318. Porvoo-Helsinki: WSOY, 1976.
- ↑ Oksman, Eeva: Kuninkaantie osa 3/3. Matkailu kotimaassa.fi, 2015, nro 3, s. 4-5. lehden verkkoversio. Viitattu 24.6.2021.
- ↑ Perhon kirkon ympäristö (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Suomen sota n. 200 v.
- ↑ Katariinanlaakso, Turku
- ↑ a b Saarnakivi Tammelan kunta. Arkistoitu 7.10.2007. Viitattu 16.4.2011.
- ↑ a b Karhuseutu/Hiirijärven kylä Karhuseudun suistoissa
- ↑ a b Raumakuvasto
- ↑ a b Tapio Salminen: Joki ja sen väki – Kokemäen ja Harjavallan historia jääkaudesta 1860-luvulle, Kokemäen ja Harjavallan kaupungit ja seurakunnat, 2007.
- ↑ a b Helteinen varaslähtö Pyhän Henrikin pyhiinvaellukseen 18.6.2005. Turun Sanomat. Arkistoitu 25.7.2021. Viitattu 14.1.2013.
- ↑ a b Oripään nähtävyyksiä
- ↑ Turun kansallinen kaupunkipuisto (PDF) (Lainaus kirjasta Z. Topelius: Finland framstäldt i teckningar, 1845) 12.2.2010. Turun kaupunki. Arkistoitu 8.1.2014. Viitattu 17.4.2010. Suomennos: Vanha kaunis Suomi. Suom. Aarne Valpola. Hämeenlinna: Karisto, 1978 (7. painos 2000). ISBN 951-23-1230-1.
- ↑ a b c d e Tarinoiden kohteita - Tyrväntö-verkko
- ↑ a b c d e f Hämeenlinnan aluevaraukset
- ↑ Muinaisjäännösrekisteri: Venäläiskivi Kulttuuriympäristön palveluikkuna kyppi.fi. 29.3.2007. Museovirasto. Viitattu 20.9.2015.
- ↑ [1]
- ↑ https://27crags.com/crags/apinakivi
- ↑ [2]
- ↑ Kotakivi II Groundspeak, Inc.. Viitattu 4.3.2014.
- ↑ Oravaisten taistelutanner ja Minnestodsin tie Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. 22.12.2009. Museovirasto. Viitattu 21.9.2015.
- ↑ Mikko Korhonen: Kuva: Hanhikivi - Hanhikivi Hanhinokka siirtolohkare Pyhäjoki luonnonsuojelu 2011. Kuvatoimisto - Photostock. Viitattu 17.8.2018.
- ↑ Luolamiehen blogi Viitattu 17.8.2013.
- ↑ http://www.hel.fi/wps/wcm/connect/1312dc004a172081b554fd3d8d1d4668/julkaisu06_04.pdf?MOD=AJPERES[vanhentunut linkki]
- ↑ Virtuaalinen luontopolku
- ↑ a b c d Liidia Petrell: Espoon arvokkaat geologiset kohteet 2006[vanhentunut linkki]
- ↑ LIITE 1[vanhentunut linkki]
- ↑ a b c Espoon metsien jääkautiset nähtävyydet odottavat löytäjiään[vanhentunut linkki], Helsingin Sanomat, 26.7.2008, sivu A13
- ↑ 9.21 Veinin siirtolohkareikko[vanhentunut linkki]
- ↑ Näsin kivi Porvoon kaupunki. Arkistoitu 20.3.2016. Viitattu 5.6.2015.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Suomen siirtolohkareet Wikimedia Commonsissa
