Kärsämäen pirunpesä
.JPG)
Kärsämäen pirunpesä[1] on Lentokentän kaupunginosassa Maaria-Paattisten suuralueella Turussa sijaitseva pirunpesä ja joukko suuria siirtolohkareita. Alue sijaitsee louhikkoisella mäenrinteellä[2], metsässä. Alueen länsipuolella sijaitsee Pomponrahkan luonnonsuojelualue, pohjoisessa Turun lentoasema, idässä valtatie 9 (Tampereen valtatie) ja etelässä kantatie 40 (Turun kehätie).[3]
Pirunpesän ympäristössä on näkyvillä litorinavaiheen muinaisrantoja sekä jääkauden jälkeisen ajan ilmaston rapautumismuotoja. Alueelta löytyy myös edustava louhikkotörmä, useita rantavalleja ja näkyvimpänä pystysuoraan kahtia haljennut suuri siirtolohkare, jonka ympäristössä on myös useita muita suuria lohkareita.[4] Lohkareista suurin on noin 15 metriä korkea[5] ja sitä kutsutaan pirunkiveksi.[6] Geologian tutkimuskeskuksen lohkareista vastaavan geologin mukaan Lentokentän siirtolohkare on Suomen toiseksi suurin.[7]
Alueen maat omistaa Turun kaupunki sekä valtio. Pirunpesän ympäristö oli tarkoitus rauhoittaa luonnonsuojelulain nojalla vuonna 1994 tehdyssä selvityksessä. Varsinais-Suomen ensimmäisessä vaiheseutukaavassa vuodelta 1985 alue on ”suojelualue, joka on tarkoitettu suojeltavaksi pääasiassa rakennuslain 135 §:n nojalla annettavilla määräyksillä sekä suojelukohde, joka on varattu pääasiassa luonnonsuojelulainsäädännön perusteella suojeltavaksi”. Alue toimii myös koulujen opetuskohteena[4], ja sen ympäri kulkee luontopolku.[5]
Tarun mukaan kiven sisässä asusteli piruja, joita jumala päätti rangaista ja antoi ukkosen halkaista kiven. Ukkosen voimasta pirut lensivät tiehensä kivestä. Myöhemmin kivellä asui haltia, joka tarjosi aina erilaisista astioista ohikulkeville rakuunoille juotavaa. Kerran haltia antoi rakuunalle kultaisen maljan josta juoda. Malja jäi rakuunalle ja päätyi kalkiksi Ruskon kirkkoon.[6]
Muita merkittäviä siirtolohkareita Turussa ovat Kukkarokivi Ruissalossa ja Pallivahankivi Kärsämäen kaupunginosassa vain vähän matkan päässä Pirunpesästä.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Lipasti, Roope: Luolamiesten ja lepakoiden jäljillä 22.3.2008. Turun Sanomat. Viitattu 12.3.2018.
- ↑ Muinaisjäännösrekisteri: Kärsämäen pirunpesä Kulttuuriympäristön palveluikkuna kyppi.fi. Museovirasto.
- ↑ Turun seudun karttapalvelu Turun kaupunki. Viitattu 27.12.2010. [vanhentunut linkki]
- ↑ a b Karhu, Kari: Luonnon monimuotoisuus Turussa 1. Luonnonsuojelullisesti arvokkaat alueet (pdf) (s. 46) 1994. Turun kaupunki. Viitattu 12.3.2018.
- ↑ a b Polari, Jukka: Varsinais-Suomi kunnostautuu 4.11.2001. Turun Sanomat. Viitattu 27.12.2010. [vanhentunut linkki]
- ↑ a b Eskola, Sinikka: Kivinen kevätretki 4.5.2004. Turun Sanomat. Arkistoitu 12.3.2018. Viitattu 3.8.2012.
- ↑ Suurimmat tiedossa olevat siirtolohkareet 18.9.2007. Hymy. Arkistoitu 8.1.2015. Viitattu 12.3.2018. Arkistolinkki
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kärsämäen pirunpesä Wikimedia Commonsissa
- Kärsämäen Pirunpesä (Arkistoitu – Internet Archive)