Kukkarokivi

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Kukkarokivi kuvattuna talvella.

Kukkarokivi on Turussa Ruissalon luoteisrannan läheisyydessä sijaitseva Suomen suurin selvästi näkyvissä oleva siirtolohkare.[1] Se on 27 metriä pitkä ja 17 metriä korkea, ja se kohoaa 12 metriä merenpinnan yläpuolelle. Se on tunnettu nähtävyys ja rauhoitettu luonnonmuistomerkkinä 1965.[2] Vuonna 2006 Kukkarokivi rauhoitettiin luonnonsuojelualueeksi lintujen pesimäluotona.[3]

Kukkarokivi kuuluu vuonna 2006 perustettuun 10 hehtaarin Ruissalon lintuluodot -kokonaisuuteen, jonka muodostavat kuusi erillistä luotoa tai karien ryhmää. Lintuluodot kuuluvat Natura 2000 -verkostoon sekä luontodirektiivin että lintudirektiivin mukaisina kohteina.[4][3]

Tarun mukaan Raision keskiaikaisen kirkon rakensivat jättiläiset nimeltä Killi ja Nalli. Jättiläiset riitaantuivat kirkon papin kanssa ja Killi uhkasi hajottaa koko kirkon kallionlohkareella. Löydettyään meren rannasta sopivan lohkareen Killi ei kuitenkaan enää löytänyt takaisin kirkolle, joten se paiskasi kalliolohkareen Ruissalon edustalle. Kiveä kutsutaan Kukkarokiveksi, koska jättiläinen oli kantanut sitä suuressa kukkarossa selässään.[5]

Puoli peninkulmaa Turusta lähellä Ruissalon rantaa on Raision kirkon rakentamisesta kertovassa sadussa mainittu Kukkarokivi, jonka Killi, jättiläinen sinne vihapäissään heitti. – Sen huipulla lepää väsynyt villisorsa, joka täyttää avaruuden narinallaan; kaikille seudulla purjehtiville aluksille kivi on kaukaakin varma maamerkki.

Zachris Topelius kirjassa Vanha kaunis Suomi
(Finland framstäldt i teckningar), 1845[6]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Kejonen, Aimo: Geologiset kohteet, s. 39. Sisältää 100 suomalaista geologista kohdetta maakunnittain ryhmiteltynä. Kustakin kohteesta on kartta, ajo-ohjeet, perustiedot ja valokuva. Helsinki: Karttakeskus, 2007. ISBN 978-951-593-052-1.
  2. Turun kaupunkiseudun maakuntakaava – Turun kaupunkiseudun luontokohteet ja -alueet (PDF) 4.11.2002. Varsinais-Suomen liitto. Viitattu 17.4.2010.
  3. a b Turun Ruissalon suojelualueet toteutettu – hoito ja kunnostus vuosien työ 8.1.2007. Lounais-Suomen ympäristökeskus. Viitattu 17.4.2010.
  4. Luonnonsuojelualue: Ruissalon lintuluodot Turun kaupunki. Viitattu 17.4.2010.
  5. Nurmi, Satu & Rouhiainen, Sampo: Ihmen Turku. Kyliste, 1/2008, s. 11. Artikkelin verkkoversio (PDF).
  6. Turun kansallinen kaupunkipuisto (PDF) (Lainaus kirjasta Z. Topelius: Finland framstäldt i teckningar, 1845) 12.2.2010. Turun kaupunki. Viitattu 17.4.2010. Suomennos: Vanha kaunis Suomi. Suom. Aarne Valpola. Hämeenlinna: Karisto, 1978 (7. painos 2000). ISBN 951-23-1230-1.

Koordinaatit: 60°25′44.8″N, 22°5′20.5″E

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]