Taistelutantereentie

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
17861
Taistelutantereentie
Yhdystie 17861
Taistelutantereentie ja Karlsberget.
Taistelutantereentie ja Karlsberget.
Maa Suomi
Tieluokka yhdystie, museotie
Omistaja Suomen valtio
Tienpitäjä Liikennevirasto
Pituus 2,8 km
Alkupiste Valtatie 8, Vöyri
Päätepiste Öyrintie, Vöyri (2,8 km)
Päällyste sora ja asfaltti
Kaistaluku 2

Taistelutantereentie (ruots. Slagfeltsvägen) on museotie Vöyrillä, entisen Oravaisten kunnan alueella. Liikenneviraston museotiekokoelmassa se edustaa 1600–1700-luvun tieverkon rakentumista ja on osa historiallista Pohjanmaan rantatietä. Taistelutantereentien museoimisen oleellisena perusteena oli kuitenkin Suomen sodan Oravaisten taistelu 14. syyskuuta 1808.[1] Tie kulkee Oravaisten taistelukentän läpi ja tien ympäristössä on taisteluun liittyviä muistomerkkejä.[2]

Oravaisten taistelutanner ja Taistelutantereentie sisältyvät Museoviraston inventoimiin valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin.[2] Tiestä tuli museotie 1982.[3]

Sijainti, rakenne ja ympäristö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lotta Svärdin kiveksi nimetty siirtolohkare Taistelutantereentien varrella.

Taistelutantereentien eli yhdystien 17861 etäisyys Vaasasta on noin 50 kilometriä. Tien eteläpää erkanee valtatie 8:sta ja sen pohjoispää liittyy Oravaisten katuverkkoon Öyrintiehen. Tien pituus on 2,8 kilometriä. Museotien eteläpää on sorapintainen noin 2 kilometrin matkalta ja pohjoispää on päällystetty pehmeällä asfaltilla. Soratien leveys on noin 5 metriä ja asfaltoidun pohjoispään 6 metriä.[4]

Tien nimi oli aikaisemmin Minnesstodsintie (ruots. Minnesstodsvägen), nimi johtuu Oravaisten taistelun muistoksi pystytetystä obeliskimaisesta muistopatsaasta, Minnesstodista (suom. muistopatsas).[5]

Tie jakaantuu maisemallisesti ja museaalisesti erilaisiin jaksoihin. Taistelutantereentien eteläpäässä valtatie 8:n liittymässä on 1950-luvulta peräisin olevaa tietä ja turkistarharakennuksia.[6] Taistelukentän alue on avointa latojen täplittämää peltomaisemaa, jonka läpi virtaa Fjärdsbäcken-niminen mereen laskeva puro. Taistelukentän pohjoisreunalla kohoaa korkea Karlsbergetin kallio, jonka laelle vuonna 1893 pystytettiin korkea Oravaisten taistelun muistomerkki. Muistomerkistä pohjoiseen museotietä rajaa metsä ja asutus. Tien varressa on suuri siirtolohkare, joka on nimetty Lotta Svärdin muistokiveksi. Tiejaksolla Fjärdsbäckenin peltoaukealta Lotta Svärdin kivelle on museotie säilyttänyt parhaiten alkuperäisen linjauksensa ja tasausviivansa, vertailu on tehty nykytilan ja vuonna 1808 tehtyjen taistelukarttojen välillä.[7] Metsäjakson jälkeen tie muuttuu taajaman reuna-alueen kaduksi.[8]

Oravaisten taistelu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Minnesstod.
Pääartikkeli: Oravaisten taistelu

Taistelutantereentie kulkee läpi taistelukentän. Oravaisten taistelu käytiin 14. syyskuuta 1808. Sitä pidetään Suomen sodan verisempänä taisteluna ja sodan käännekohtana, jonka seurauksena Suomi siirtyi Venäjän keisarikunnan osaksi. Maankohoamisesta johtuen maisema on muuttunut suuresti runsaassa 200 vuodessa.[9]

Tien syntyvaiheet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jaakko Teitin vuonna 1556 laatimassa Suomen ensimmäisessä tieluettelossa Pohjanmaan rantatie ulottui yleisenä tienä Korsholmaan. Aikaisemmista maininnoista on päätelty, että Pohjanlahden ympäri Tukholmaan on päässyt talvireittiä jo 1400-luvulla ja jonkun tasoinen kesäreitti on ollut 1500-luvulla. Pohjanlahden rannikolle perustettiin uusia kaupunkeja 1600-luvun alusta lähtien ja syntyi tarve vakinaistaa kulkuyhteydet. Rantatie parannettiin kuuden kyynärän eli 3,4–4 metrin levyiseksi 1618-1620 välisenä aikana. Postin kuljetus Suomessa alkoi 1638, aluksi Kyrönkankaan tiellä ja myöhemmin Pohjanmaan rantatiellä 1640-luvulla.[10] Rantatie kunnostettiin kärryillä ajettavaksi vuoteen 1668 mennessä, tämä koski osuutta Korsholmasta Ouluun.[11] Vuonna 1734 säädettiin laki, jonka mukaan yleisten maanteiden tuli olla kymmenen kyynärää eli noin kuusi metriä leveitä.[12]

Pohjanmaan teiden parantaminen 1500-luvun lopusta lukien oli perusteltua myös Ruotsin muuttuneiden sotilastarpeiden takia.[10]

Valtatienä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valtatie 8:n reitti kulki Taistelutantereentien kautta vuodesta 1938, kunnes vuonna 1955 valmistuneen tienoikaisun johdosta siitä tuli III luokan kylätie ja vuonna 1962 paikallistie.[13]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Piltz, Martti & Soosalu, Laura: Taistelutantereentie, Vöyri: Hoito- ja ylläpitosuunnitelma. Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, 2013. ISBN 978-952-257-942,3 (PDF). Verkkojulkaisu (PDF).

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Piltz & Soosalu, 2013, s. 24
  2. a b Oravaisten taistelutanner ja Minnestodsin tie Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. 22.12.2009. Museovirasto. Viitattu 10.8.2015.
  3. Liimatainen, Kirsi: Tiehallinnon museotiet ja -sillat, s. 121–123. Tiehallinto, 2007. ISSN 1459-1561. Teoksen verkkoversio (viitattu 10.8.2015).
  4. Piltz & Soosalu, 2013, s. 9, 19
  5. Piltz & Soosalu, 2013, s. 7
  6. Piltz & Soosalu, 2013, s. 25, 29
  7. Piltz & Soosalu, 2013, s. 11, 25, 35
  8. Piltz & Soosalu, 2013, s. 30
  9. Piltz & Soosalu, 2013, s. 11
  10. a b Piltz & Soosalu, 2013, s. 15
  11. Piltz & Soosalu, 2013, s. 16
  12. Piltz & Soosalu, 2013, s. 18
  13. Piltz & Soosalu, 2013, s. 21

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]