Museosilta

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Vuonna 1918 valmistunut Tulkkilan silta Kokemäellä on teräsbetoninen museosilta.
Tönnön silta Orimattilassa on valmistunut vuonna 1911 ja se on Suomen vanhin säilynyt rautabetonisilta. Sen kansi on päällystetty mukulakivillä.
Vuonna 1837 valmistunut Etelänkylän isosilta Pyhäjoella on harvinaisen vanha puusilta.
Vuonna 1899 valmistuneessa Aunessillassa Teiskossa Tampereella on kaunis kaari.
Ahdaskurun silta vuodelta 1943 on Suomen pohjoisin museosilta – se sijaitsee valtakunnanrajan tuntumassa Kilpisjärvellä.

Museosilta on silta, joka on suojeltu esimerkiksi Suomessa rakennussuojelulain perusteella. Tieosuudet voivat olla edelleen käytössä tai jääneet pois käytöstä.[1]

Tiehallinnon ja sen edeltäjän Tie- ja vesirakennuslaitoksen valintaperusteina on ollut sillan valtakunnallinen historiallinen ja kulttuurihistoriallinen merkitys, silta- ja tietekninen merkitys, tie- ja liikennehistoriallinen merkitys, paikallinen erikoismerkitys, ennallaan säilyttämisen edellytykset sekä alkuperäisyys.[2][3] Valtaosa museosilloista on otettu luetteloon 1980-luvun alkupuolella.[4]

Nykyään vastuu tienpidon perinneasioista kuuluu Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle.[5]

Suomen tieliikenteen museosillat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomessa oli Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen luettelon mukaan vuoden 2012 syyskuussa seuraavat 33 tieliikenteen käytössä olevaa tai ollutta museosiltaa, joista vanhin on vuodelta 1777 ja uusin vuodelta 1959:[4]

Sillan nimi Kunta Maakunta Valmistumisaika Siltatyyppi
Espoonkartanon Sågbron silta Espoo Uusimaa 17781816 kiviholvisilta
Muntin silta Taivassalo Varsinais-Suomi 1850 kiviholvisilta
Halikon vanha silta Salo Varsinais-Suomi 18651866 puinen tukiansassilta
Lapijoen silta Eurajoki Satakunta 18821883 kiviholvisilta
Tulkkilan silta Kokemäki Satakunta 1918 teräsbetoninen kaarisilta
Lankosken silta Merikarvia Satakunta 18861887 kiviholvisilta
Savukosken silta Pyhtää ja Loviisa Kymenlaakso ja Uusimaa 19261928 teräsbetoninen kaarisilta
Salmen silta Hamina Kymenlaakso 1904 kiviholvisilta
Mullinkosken silta Hamina Kymenlaakso 1950 jännitetty teräsbetonipalkkisilta
Keskikosken silta Kouvola Kymenlaakso 1954 teräksinen kaarisilta
Enonkosken silta Enonkoski Etelä-Savo 19031904 kiviholvisilta
Virransalmen silta Mäntyharju Etelä-Savo 19361937 teräsristikkosilta
Korian silta Kouvola Kymenlaakso 1870 teräsristikkosilta
Tönnön silta Orimattila Päijät-Häme 1911 teräsbetoninen kaarisilta
Mierolan silta Hattula Kanta-Häme 1918 teräsbetoninen holvisilta
Aunessilta Tampere Pirkanmaa 18981899 kiviholvisilta
Markkulan silta Kihniö Pirkanmaa 1959 puinen riippuansassilta
Haarajoen museosilta Joensuu Pohjois-Karjala 19251926 teräsbetoninen ulokepalkkisilta
Viherin silta Joutsa Keski-Suomi 1887 puinen tukiansassilta
Heinäjoen silta Pihtipudas Keski-Suomi 19231924 kiviholvisilta
Närpes Nybro Närpiö Pohjanmaa 1842 kiviholvisilta
Harrströmin silta Korsnäs Pohjanmaa 1898 kivipalkkisilta
Tuovilan silta Mustasaari Pohjanmaa 17801781 kiviholvisilta
Perttilän silta Isokyrö Pohjanmaa 19091910 teräksinen riippusilta
Mattilan silta Kauhava Etelä-Pohjanmaa 1921 teräsbetoninen jatkuva palkkisilta
Pattijoen silta Raahe Pohjois-Pohjanmaa 1896 kiviholvisilta
Ponkilan silta Muhos Pohjois-Pohjanmaa 1931 teräksinen riippusilta
Savisilta Ylivieska Pohjois-Pohjanmaa 1912 teräsbetoninen ulokepalkkisilta
Etelänkylän Isosilta Pyhäjoki Pohjois-Pohjanmaa 1837 puinen tukiansassilta
Tervasalmen silta Kuhmo Kainuu 1935 teräsbetoninen holvisilta
Möykkysenjoen silta Ristijärvi Kainuu 1926 kiviholvisilta
Saarenputaan silta Rovaniemi Lappi 19241925 teräsbetoninen holvisilta
Ahdaskurun silta Enontekiö Lappi 1943 kiviholvisilta

Suomen rautateiden museosillat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Liikenneviraston luettelon mukaan vuoden 2016 alussa Suomessa oli 11 rautatiemuseosiltaa. Vanhin niistä on vuodelta 1900 ja uusin valmistui vuonna 1949.[6] Tieliikenteen siltojen luettelossa on lisäksi nimellä Korian silta vuonna 1870 rakennettu entinen Riihimäki–Pietari-radan rautatiesilta, joka ehti palvella myös tieliikenteen siltana ja on nykyään kevyen liikenteen silta.

Sillan nimi Kunta Rataosa Rata-km Valmistumisaika Siltatyyppi
Bobäckinpuron ratasilta Kirkkonummi Rantarata km 27+200 1900 kiviholvisilta
Hinthaaranjoen ratasilta Porvoo Porvoon rata km 52+800 1948 teräksinen levypalkkisilta
Kialan ratasilta Porvoo Porvoon rata km 59+900 1931 teräksinen levypalkkisilta
Aurajoen ratasilta (Aura) Aura Turku–Toijala-rata km 243+740 1924 teräsbetoninen holvisilta
Jyrängön ratasilta Heinola Lahti–Heinola-rata km 166+604 1932 teräksinen kaarisilta
Maantiealikäytävä ”Karjasilta” Lappeenranta Karjalan rata km 312+735 1935 teräspalkkibetoninen laattasilta
Taipaleen kanavan ratasilta Varkaus Pieksämäki–Joensuu-rata km 426+855 1935 teräksinen teräskantinen kääntösilta
Taipaleen vanhan kanavan silta Varkaus Pieksämäki–Joensuu-rata km 426+998 1936 teräksinen levypalkkisilta
Uitonsalmen alikulkusilta Kajaani Iisalmi–Kontiomäki-rata km 649+515 1920 kiviholvisilta
Kalliokosken ratasilta Ristijärvi Ämmänsaaren rata km 690+166 1935 teräksinen ristikkosilta
Aliojan ratasilta Rovaniemi Laurila–Kelloselkä-rata km 941+117 1949 teräsbetoninen laattasilta

Museosiltaluettelosta poistetut tieliikenteen sillat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1916 Hauholle Hämeenlinnaan valmistunut Alvettulan silta ei ole enää museosilta, mutta se on suojeltu.

Tiehallinnon vuoden 2008 alun raportin mukaan museosiltojen luettelossa oli aiemmin myös yhdeksän muuta vanhaa siltaa,[7] jotka on poistettu uudistetusta luettelosta, sekä puinen Vårnäsin silta, joka jouduttiin huonokuntoisena purkamaan vuonna 2008 ja korvaamaan uudella sillalla.

Sillan nimi Kunta Maakunta Valmistumisaika Siltatyyppi
Myllysilta Nurmijärvi Uusimaa 1966 puinen tukiansassilta
Stömman kääntösilta Salo Varsinais-Suomi 1897 teräksinen kääntösilta
Alvettulan silta Hämeenlinna Kanta-Häme 1916 teräsbetoninen kaarisilta
Sulasalmen silta Rautalampi Pohjois-Savo 1931 teräksinen palkkisilta
Männikön silta Sonkajärvi Pohjois-Savo 1926 teräsbetoninen ulokepalkkisilta
Vornan silta Lieksa Pohjois-Karjala 1979 puinen liimattu palkkisilta
Matarapuron silta Ristijärvi Kainuu 1925 kiviholvisilta
Tonkopuron silta Ristijärvi Kainuu 1935 kiviholvisilta
Kaivosojan silta Kärsämäki Kainuu 1937 kiviholvisilta

Museovirasto esitti vuonna 2011, että Alvettulan silta suojeltaisiin rakennusperintölain nojalla. Suojelupäätös on vahvistettu ympäristöministeriössä 2014.[8] Nurmijärven Myllysillan katsottiin olevan rakentamisajalleen epätyypillinen, eikä sen säilyttämistä museosiltaluettelossa pidetty perusteltuna.[9]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Matkataan museotietä ja kohdataan museosillalla Tiehallinto. Viitattu 6.10.2009.
  2. Museotiet ja -sillat. (Tiehallinnon esite) Helsinki: Tiehallinto, 2008.
  3. Liimatainen, Kirsi: Tiehallinnon museotiet ja -sillat, s. 20-28. Museokohdeselvitys. Tampere: Tiehallinto, 2007. ISSN 1459-1561. Teoksen verkkoversio (viitattu 29.10.2012).
  4. a b Museosillat ja -tiet, luettelo (pdf) 3.9.2012. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Viitattu 29.10.2012.
  5. Perinnetoiminta Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Viitattu 29.10.2012.
  6. Liikenneviraston sillat 1.1.2016, s. 122. Helsinki: Liikennevirasto, 2016. ISBN 978-952-317-285-2. Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 15.1.2017).
  7. Vuosiraportti – Sillat 1.1.2008 Tiehallinto. Viitattu 29.10.2012.
  8. Alvettulan vanhan sillan suojelupäätös vahvistettu (Hämeen ELY-keskus) 18.2.2014. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Viitattu 18.4.2014.
  9. Myllysilta putoamassa museosiltojen joukosta. Nurmijärven Uutiset, 31.3.2012. Artikkelin verkkoversio Viitattu 29.10.2012.