Museosilta

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Näytä koordinaatit OSM-kartalla
Vie koordinaatit GeoJSON-muodossa

Museosilta on silta, joka on suojeltu esimerkiksi Suomessa rakennussuojelulain perusteella. Tieosuudet voivat olla edelleen käytössä tai jääneet pois käytöstä.[1]

Tiehallinnon ja sen edeltäjän Tie- ja vesirakennuslaitoksen valintaperusteina on ollut sillan valtakunnallinen historiallinen ja kulttuurihistoriallinen merkitys, silta- ja tietekninen merkitys, tie- ja liikennehistoriallinen merkitys, paikallinen erikoismerkitys, ennallaan säilyttämisen edellytykset sekä alkuperäisyys.[2][3] Valtaosa museosilloista on otettu luetteloon 1980-luvun alkupuolella.[4]

Nykyään vastuu tienpidon perinneasioista kuuluu Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle.[5]

Suomen tieliikenteen museosillat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomessa oli Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen luettelon mukaan vuoden 2012 syyskuussa seuraavat 33 tieliikenteen käytössä olevaa tai ollutta museosiltaa, joista vanhin on vuodelta 1777 ja uusin vuodelta 1959:[4]

Sillan nimi Kunta Maakunta Valmistumisaika Siltatyyppi Kartalla Kuva WD
Espoonkartanon Sågbron silta Espoo Uusimaa 17781816 kiviholvisilta 60.1984°N, 24.5816°E
Muntin silta Taivassalo Varsinais-Suomi 1850 kiviholvisilta 60.5697°N, 21.6336°E
Halikon vanha silta Salo Varsinais-Suomi 1865–1866 puinen tukiansassilta 60.3974°N, 23.0692°E
Lapijoen silta Eurajoki Satakunta 1882–1883 kiviholvisilta 61.1743°N, 21.6511°E
Tulkkilan silta Kokemäki Satakunta 1918 teräsbetoninen kaarisilta 61.2598°N, 22.3556°E
Lankosken silta Merikarvia Satakunta 1886–1887 kiviholvisilta 61.8125°N, 21.6606°E
Savukosken silta Pyhtää ja Loviisa Kymenlaakso ja Uusimaa 1926–1928 teräsbetoninen kaarisilta 60.4962°N, 26.4604°E
Salmen silta Hamina Kymenlaakso 1904 kiviholvisilta 60.5824°N, 27.174°E
Mullinkosken silta Hamina Kymenlaakso 1950 jännitetty teräsbetonipalkkisilta 60.5849°N, 27.1871°E
Keskikosken silta Kouvola Kymenlaakso 1954 teräksinen kaarisilta 60.7609°N, 26.7781°E
Enonkosken silta Enonkoski Etelä-Savo 1903–1904 kiviholvisilta 62.0903°N, 28.9169°E
Virransalmen silta Mäntyharju Etelä-Savo 1936–1937 teräsristikkosilta 61.3496°N, 26.7372°E
Korian silta Kouvola Kymenlaakso 1870 teräsristikkosilta 60.8537°N, 26.6159°E
Tönnön silta Orimattila Päijät-Häme 1911 teräsbetoninen kaarisilta 60.7974°N, 25.6939°E
Mierolan silta Hattula Kanta-Häme 1918 teräsbetoninen holvisilta 61.0636°N, 24.3894°E
Aunessilta Tampere Pirkanmaa 1898–1899 kiviholvisilta 61.631°N, 23.8375°E
Markkulan silta Kihniö Pirkanmaa 1959 puinen riippuansassilta 62.1415°N, 23.0928°E
Haarajoen museosilta Joensuu Pohjois-Karjala 1925–1926 teräsbetoninen ulokepalkkisilta 62.5279°N, 30.4839°E
Viherin silta Joutsa Keski-Suomi 1887 puinen tukiansassilta 61.7283°N, 26.1871°E
Heinäjoen silta Pihtipudas Keski-Suomi 1923–1924 kiviholvisilta 63.372°N, 25.5768°E
Närpes Nybro Närpiö Pohjanmaa 1842 kiviholvisilta 62.4754°N, 21.3406°E
Harrströmin silta Korsnäs Pohjanmaa 1898 kivipalkkisilta 62.7228°N, 21.1836°E
Tuovilan silta Mustasaari Pohjanmaa 1780–1781 kiviholvisilta 63.0301°N, 21.8054°E
Perttilän silta Isokyrö Etelä-Pohjanmaa 1909–1910 teräksinen riippusilta 62.9838°N, 22.3557°E
Mattilan silta Kauhava Etelä-Pohjanmaa 1921 teräsbetoninen jatkuva palkkisilta 63.2809°N, 22.8203°E
Pattijoen silta Raahe Pohjois-Pohjanmaa 1896 kiviholvisilta 64.6929°N, 24.5717°E
Ponkilan silta Muhos Pohjois-Pohjanmaa 1931 teräksinen riippusilta 64.809°N, 26.0052°E
Savisilta Ylivieska Pohjois-Pohjanmaa 1912 teräsbetoninen ulokepalkkisilta 64.0753°N, 24.5393°E
Etelänkylän Isosilta Pyhäjoki Pohjois-Pohjanmaa 1837 puinen tukiansassilta 64.4581°N, 24.2417°E
Tervasalmen silta Kuhmo Kainuu 1935 teräsbetoninen holvisilta 64.0869°N, 29.0969°E
Möykkysenjoen silta Ristijärvi Kainuu 1926 kiviholvisilta 64.5281°N, 28.1959°E
Saarenputaan silta Rovaniemi Lappi 1924–1925 teräsbetoninen holvisilta 66.5215°N, 25.7814°E
Ahdaskurun silta Enontekiö Lappi 1943 kiviholvisilta 69.0781°N, 20.7614°E

Suomen rautateiden museosillat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Liikenneviraston luettelon mukaan vuoden 2016 alussa Suomessa oli 11 rautatiemuseosiltaa. Vanhin niistä on vuodelta 1900 ja uusin valmistui vuonna 1949.[6]

Tieliikenteen siltojen luettelossa on lisäksi nimellä Korian silta vuonna 1870 rakennettu Riihimäki–Pietari-radan rautatiesilta, joka Korian ratasillan valmistuttua palveli tieliikenteen siltana vuosina 1924–1985 ja sen jälkeen kevyen liikenteen siltana uuden Korian maantiesillan valmistuttua.[7][8]

Sillan nimi Kunta Rataosa Rata-km Valmistumisaika Siltatyyppi Kartalla Kuva
Bobäckinpuron ratasilta Kirkkonummi Rantarata km 27+200 1900 kiviholvisilta 60.1773°N, 24.5571°E
Hinthaaranjoen ratasilta Porvoo Porvoon rata km 52+800 1948 teräksinen levypalkkisilta 60.4039°N, 25.4865°E
Kialan ratasilta Porvoo Porvoon rata km 59+900 1931 teräksinen levypalkkisilta 60.407°N, 25.6113°E
Aurajoen ratasilta Aura Turku–Toijala-rata km 243+740 1924 teräsbetoninen holvisilta 60.6486°N, 22.5954°E
Jyrängön ratasilta Heinola Lahti–Heinola-rata km 166+604 1932 teräksinen kaarisilta 61.1986°N, 26.0335°E
Maantiealikäytävä ”Karjasilta” Lappeenranta Karjalan rata km 312+735 1935 teräspalkkibetoninen laattasilta 61.149°N, 28.6018°E
Taipaleen kanavan ratasilta Varkaus Pieksämäki–Joensuu-rata km 426+855 1935 teräksinen teräskantinen kääntösilta 62.3023°N, 27.9093°E
Taipaleen vanhan kanavan silta Varkaus Pieksämäki–Joensuu-rata km 426+998 1936 teräksinen levypalkkisilta 62.3017°N, 27.9119°E
Uitonsalmen alikulkusilta Kajaani Iisalmi–Kontiomäki-rata km 649+515 1920 kiviholvisilta 64.2967°N, 28.0006°E
Kalliokosken ratasilta Ristijärvi Ämmänsaaren rata km 690+166 1935 teräksinen ristikkosilta 64.5696°N, 28.3332°E
Aliojan ratasilta Rovaniemi Laurila–Kelloselkä-rata km 941+117 1949 teräsbetoninen laattasilta 66.3083°N, 25.3412°E

Museosiltaluettelosta poistetut tieliikenteen sillat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tiehallinnon vuoden 2008 alun raportin mukaan museosiltojen luettelossa oli aiemmin myös yhdeksän muuta vanhaa siltaa,[9] jotka on poistettu uudistetusta luettelosta, sekä puinen Vårnäsin silta, joka jouduttiin huonokuntoisena purkamaan vuonna 2008 ja korvaamaan uudella sillalla.

Sillan nimi Kunta Maakunta Valmistumisaika Siltatyyppi Kartalla Kuva
Myllysilta Nurmijärvi Uusimaa 1966 puinen tukiansassilta 60.4554°N, 24.852°E
Stömman kääntösilta Salo Varsinais-Suomi 1897 teräksinen kääntösilta 60.1883°N, 22.8777°E
Alvettulan silta Hämeenlinna Kanta-Häme 1916 teräsbetoninen kaarisilta 61.2039°N, 24.4856°E
Sulasalmen silta Rautalampi Pohjois-Savo 1931 teräksinen palkkisilta 62.5121°N, 26.8078°E
Männikön silta Sonkajärvi Pohjois-Savo 1926 teräsbetoninen ulokepalkkisilta 63.8784°N, 27.4328°E
Vornan silta Lieksa Pohjois-Karjala 1979 puinen liimattu palkkisilta 63.0531°N, 30.1092°E
Matarapuron silta Ristijärvi Kainuu 1925 kiviholvisilta 64.5741°N, 28.2804°E
Tonkopuron silta Ristijärvi Kainuu 1935 kiviholvisilta 64.3719°N, 28.5052°E
Kaivosojan silta Kärsämäki Kainuu 1937 kiviholvisilta 64.0313°N, 26.0502°E

Museovirasto esitti vuonna 2011, että Alvettulan silta suojeltaisiin rakennusperintölain nojalla. Suojelupäätös on vahvistettu ympäristöministeriössä 2014.[10] Nurmijärven Myllysillan katsottiin olevan rakentamisajalleen epätyypillinen, eikä sen säilyttämistä museosiltaluettelossa pidetty perusteltuna.[11]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Liimatainen, Kirsi: Tiehallinnon museotiet ja -sillat – Museokohdeselvitys. Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 11/2007. Tampere: Tiehallinto, 2007. ISSN 1459-1561. Teoksen verkkoversio (doc) (viitattu 29.10.2012). (Arkistoitu – Internet Archive)

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Matkataan museotietä ja kohdataan museosillalla Tiehallinto. Arkistoitu 6.12.2010. Viitattu 6.10.2009.
  2. Museotiet ja -sillat. (Tiehallinnon esite) Helsinki: Tiehallinto, 2008.
  3. Liimatainen, 2007, s. 20–28
  4. a b Museosillat ja -tiet, luettelo (pdf) 3.9.2012. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Viitattu 29.10.2012.
  5. Perinnetoiminta Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Viitattu 29.10.2012.
  6. Liikenneviraston sillat 1.1.2016, s. 122. Helsinki: Liikennevirasto, 2016. ISBN 978-952-317-285-2. Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 15.1.2017).
  7. Korian sillat Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. 22.12.2009. Museovirasto. Viitattu 30.5.2021.
  8. Liimatainen, 2007, s. 81–83
  9. Vuosiraportti – Sillat 1.1.2008 Tiehallinto. Viitattu 29.10.2012.
  10. Alvettulan vanhan sillan suojelupäätös vahvistettu (Hämeen ELY-keskus) 18.2.2014. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Viitattu 18.4.2014.
  11. Myllysilta putoamassa museosiltojen joukosta. Nurmijärven Uutiset, 31.3.2012. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 29.10.2012.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]