Alopecia

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Alopecia on luokiteltu tulehdukselliseksi autoimmuunisairaudeksi. Käytännössä ihmisen oma elimistö erehtyy luulemaan, että karvatupessa on jokin elimistölle haitaksi oleva mikrobi, tämä johtaa tulehdussolujen ja vasta-aineiden kerääntymistä hiusnystyjä vastaan. kuvaannollisesti puhuen kyseessä on eräänlainen allerginen reaktio omia kudoksia vastaan.

Alocepian tyypillinen oire on läiskittäinen hiusten lähtö. Läiskittäistä hiustenlähtöä, pälvikaljua esiintyy miehillä, naisilla ja myös lapsillakin ja se voi puhjeta missä iässä tahansa. Tauti ei aina rajoitu päänahkaan. Karvoja saattaa lähteä myös parran alueelta, kulmakarvoista, silmäripsistä tai muualta kehosta. Sairauden ennuste on arvaamaton ja ennustetta huonontaa potilaan nuori ikä, erityisesti lapsella ilmenevä Alopecian ennuste ei ole hyvä. Joitakin viitteitä taudin kulusta on olemassa. Hiusten lähtö loppuu useimmilta potilailta yhtä yllättäen kuin se alkoikin ja hiukset voivat kasvaa takaisin 70%:lle vaikeusasteesta riippumatta. Noin joka kolmannella pälvet paranevat puolessa vuodessa ja joka toisella vuoden kuluessa. Yleensä pälvikaljua on 20-50-vuotiailla. Kaikkien hiusten tai kaikkien kehon karvojen häviäminen on harvinaista.

Alopeciasta on kolme luokitusta: Alopecia totalis/universalis/ofiasis.

Alopecia totalis nimitystä käytetään kun pään alueelta oleva karvoitus tai hiukset katoavat.

Alopecia universalis tarkoittaa kun hiukset ja kehon karvoitus katoaa kokonaan.

Ofiasis, päänahka kaljuuntuu viivamaisesti hiusreunalta.[1][2][3][4][5]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. alopecialiitto.fi
  2. Delamere FM, Sladden MM, Dobbins HM ym. Interventions for alopecia areata. Cochrane Database Syst Rev 2008;(2):CD004413
  3. Messenger AG, McKillop J, Farrant P ym. British Association of Dermatologists' guidelines for the management of alopecia areata 2012. Br J Dermatol 2012;166(5):916-26.
  4. National Alopecia Areata Foundation
  5. Kodin lääkäri kirjasto 1-10, 1974