Finasteridi

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Finasteridi
Finasteridi
Finasteridi
Systemaattinen (IUPAC) nimi
N-(1,1-dimetyylietyyli)-3-okso-
(5α,17β)-4-atsa-androst-1-eeni-17-karboksamidi
Tunnisteet
CAS-numero 98319-26-7
ATC-koodi G04CB01
PubChem CID 57363
DrugBank DB01216
Kemialliset tiedot
Kaava C23H36N2O2 
Moolimassa 372.549 g/mol
Farmakokineettiset tiedot
Hyötyosuus 65 %[1]
Metabolia Maksa[1]
Puoliintumisaika Yli 70-vuotiaat: 8 tuntia
18–60-vuotiaat: 6 tuntia[1]
Ekskreetio Uloste (57 %) ja virtsa (40 %) metaboliitteina[1]
Terapeuttiset näkökohdat
Raskauskategoria

X (aiheuttaa epämuodostumia sikiöille)

Reseptiluokitus

reseptivalmiste (FI)

Antotapa Suun kautta

Finasteridi (myydään muun muassa tuotenimillä Proscar, Propecia, Fincar, Finpecia, Finax, Finast, Finara, Finalo, Prosteride, Gefina) on antiandrogeeni. Finasteridi estää 5α-reduktaasi-entsyymiä, joka muuttaa testosteronin dihydrotestosteroniksi. Finasteridiä käytetään hoitona eturauhasen hyvälaatuiseen liikakasvuun ja miestyyppiseen kaljuuntumiseen pieninä annoksina, ja eturauhassyöpään suurempina annoksina.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1992 Yhdysvaltain FDA hyväksyi finasteridin lääkekäytön hoitona eturauhasen liikakasvuun, jolloin Merck lääkeyritys alkoi myymään lääkettä kauppanimellä Proscar. 1997 FDA hyväksyi lääkkeen käytön miestyyppiseen kaljuuntumiseen Yhdysvalloissa.[2]

Finasteridiä on käytetty anabolisten steroidien käytön peittävänä aineena, jonka vuoksi maailman antidopingtoimisto kielsi sen käytön olympialaisissa vuosina 2005–2009.[3] Kielto päättyi 1.1.2009 kun uudet ja tarkemmat dopingtestit tekivät kiellon tarpeettomaksi.[4]

Lääkekäyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Eturauhasen liikakasvu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Finasterid Orion 5mg -lääkepakkaus.

Finasteridiä käytetään Suomessa samalla tapaa vaikuttavan dutasteridin ohella eturauhasen liikakasvun hoitoon[5] esimerkiksi 5 milligramman kerta-annoksena per vuorokausi.[6] Finasteridi helpottaa laajentuneen eturauhasen estämää virtsaamista kutistamalla ylikasvanutta eturauhasen tilavuutta noin 20 % vuodessa.[5]

Kaljuuntuminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomessa finasteridiä käytetään eri tavalla vaikuttavan minoksidiilin ohella miehillä miestyyppiseen kaljuuntumisen hidastamiseen tai pysäyttämiseen[7] esimerkiksi 1 milligrammaa lääkettä sisältävinä tabletteina per vuorokausi.[8] Finasteridi estää hiustuppia kutistavan dihydrotestosteronin muodostumista päänahassa, jonka uskotaan olevan tärkeä osatekijä tämäntyyppisessä kaljuuntumisessa.[9]

Finasteridi saattaa toimia 2.5–5 mg vuorokausiannoksina hoitona naistyyppiseen kaljuuntumiseen ainakin naisilla, joiden kaljuuntuminen johtuu estrogeenien vähenemisestä kehossa.[10] Jotkut lääkärit kirjoittavat naisillekin finasteridi-reseptejä, mutta ei ilman varmuutta siitä että nainen ei tule raskaaksi (esimerkiksi vaihdevuodet tai sterilisaatio).

Eturauhassyöpä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomessa finasteridiä ei käytetä käypä hoito suositusten mukaisena hoitona tai ehkäisevänä aineena eturauhasen syöpään.

Finasteridiä on kuitenkin tutkittu eturauhassyövän ehkäisyssä. Esimerkiksi 2010 Cochrane-verkoston katsauksessa havaittiin 25–26 % alenema riskissä saada eturauhassyöpä, eli lääke toimi tutkimuksen mukaan pitkäaikaiskäytössä syöpää ennalta ehkäisevästi.[11] Toisen katsauksen mukaan vastaavanlaisessa käytössä aggressiivisten ja harvinaislaatuisten eturauhassyövän tyyppien esiintyvyys kuitenkin lisääntyi 27 %, vaikkakaan jotkin muut tutkimukset eivät ole havainneet tätä vaikutusta.[12]

Karvojen liikakasvu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Finasteridin on tutkittu olevan tehokas hoito karvojen liikakasvun eli hirsutismin hoidossa ja sopivan tähän käyttöön naisilla.[13]

Sukupuolenkorjaus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Finasteridiä käytetään joissain maissa hormonihoitona transnaisilla eli miehestä naiseksi sukupuolenkorjausprosessin läpikäyneillä. Aine estää mieshormonina toimivan dihydrotestosteronin muodostumista, joka johtaa vähentyneeseen miehille ominaisten piirteiden kehittymiseen, kuten parran kasvuun. Aineen tehoa tai turvallisuutta tässä tarkoituksessa ei ole kuitenkaan tutkittu kovinkaan laajalti.[14] Finasteridin käyttöön voi kuitenkin liittyä lisääntynyt riski saada psyykkisiä ongelmia kuten masennus, joka voi tässä muutenkin henkisille ongelmille alttiissa käyttäjäryhmässä olla erityisen ongelmallista.[15]

Raskaus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Raskaana olevien naisten ei tule käyttää finasteridiä, sillä se voi aiheuttaa epämuodostumia miespuoliselle sikiölle. Finasteridi estää tärkeänä mieshormonina toimivan dihydrotestosteronin muodostumista sikiössä, jonka vuoksi miespuoliselle sikiölle voi kehittyä "naismaisia" piirteitä kuten hypospadiaa.[12] Raskaanaolevien naisten ei samasta syystä myöskään tule käsitellä rikkinäisiä tai murskattuja finasteriditabletteja. Myös siemennesteen mukana saattaa kulkeutua naiseen pieniä määriä finasteridiä.[6]

Sivuvaikutukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Eturauhasen liikakasvun annoksilla finasteridin sivuvaikutukset ovat harvinaisia.[11]

Yleisimpiä sivuvaikutuksia 5 milligramman vuorokausi annoksilla ovat erektiohäiriö (alle 16 %:lla käyttäjistä), seksuaalisten halujen vähentyminen (alle 10 %:lla) ja siemensyöksyn saamisen vaikeutuminen (alle 6 %:lla). Pitkäaikaiskäytössä (yli 2–4 vuotta) mahdolliset sivuvaikutukset kuitenkin tiettävästi vähenevät.[12] Myös uneliaisuutta voi esiintyä.[6]

Yhdellä sadasta esiintyy ihottumaa, rintojen arkuutta ja suurentumista (lievää gynekomastiaa), joista jälkimmäinen voi yhdellä 10 000:sta edetä rintojen kyhmyisyyteen ja nesteen erittymiseen niistä. Muita yleisyydeltään tuntemattomia vaikutuksia ovat sydämentykytys, kutina,[6] maksaentsyymiarvojen kohoaminen (S- ASAT),[16] kipu kiveksissä, miesten siemennesteen laadun heikkeneminen ja/tai hedelmättömyys, masennus, allerginen reaktio lääkkeeseen ja erektiohäiriöiden ja/tai seksuaalisten halujen vähenemisen jatkuminen käytön lopettamisenkin jälkeen.[6]

Farmakologia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Farmakodynamiikka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Finasteridi estää kilpailevasti kehossa 5α-reduktaasi entsyymin muotojen 2 ja 3 toimintaa. Nämä entsyymit pelkistävät steroideihin kuuluvan testosteronin kaksoissidoksen, jolloin muodostuu dihydrotestosteronia (DHT),[17] vaikka nämä entsyymit muokkaavat samalla tapaa muitakin steroideja.[18] Testosteroni ja DHT toimivat kehossa mieshormoneina, mutta DHT on vaikutuksiltaan paljon voimakkaampi. Finasteridi estää myös reduktaasin muotoa 1, muttei läheskään yhtä tehokkaasti kuin esimerkiksi dutasteridi, joka estää kilpailevasti ja tehokkaasti muotoja 1, 2 ja 3.[19]

DHT:n muodostumisen eston vuoksi finasteridi vähentää 5 mg niellyllä annoksella veren DHT pitoisuutta noin 70 % ja eturauhasessa 1 tai 5 milligramman annoksella noin 80 tai 90 % vastaavasti.[19] 5α-reduktaasin tyypin 2 toiminta on voimakkainta eturauhasessa,[17] johon finasteridi hoito tavallisesti kohdistuu.[19]

Koska testosteronia jää muuntumatta DHT:ksi, lisää finasteridin käyttö veren testosteronitasoja, mutta nämä arvot pysyvät tavallisesti normaalien arvojen rajoissa.[17] Finasteridi lisää siten myös kehon estrogeenitasoja (estradioli ja androstenedioni). Koska ylimääräinen testosteroni ei voikaan muuntua yhtä DHT:ksi, muuntuu osa siitä estrogeeneiksi.[20]

Farmakokinetiikka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maksassa CYP3A4 hydroksyloi finasteridin sen aineenvaihdunnan tuotteeksi, jonka aldehydidehydrogenaasi sitten käsittelee. Finasteridin aineenvaihdunnan tuotteet pystyvät estämään noin 20 % yhtä tehokkaasti 5α-reduktaaseja kuin finasteridi, eli heikosti.[1]

Nieltynä finasteridin jakautumistilavuus on 76 l/kg ja veriplasman proteiini sitoutuvuus 90 %. Aine läpäisee veri-aivoesteen, muttei päädy merkittävästi siemennesteeseen.[1]

Tuotenimet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Finasteridin tuotenimiä ovat Proscar ja Propecia, molemmat lääkeyhtiö Merckin valmistamia. Ensin mainittu on eturauhasen liikakasvuun, jälkimmäinen miestyyppiseen kaljuuntumiseen. Proscar sisältää vaikuttavaa ainetta finasteridiä 5 mg ja Propecia 1 mg.

Muita valmistajia 5 mg:n finasteridille on muun muassa Hexal (tuotenimellä Gefina), Alternova, Copyfarm, Orion (ks. kuva) ja Ratiopharm (tuotenimillä jotka ovat yhdistelmä vaikuttavan aineen ja valmistajan nimestä, esimerkiksi Finasterid Alternova). Ulkomaisista valmistajista, joihin näkee viitattavan keskusteluissa, mutta joilla ei ole myyntilupaa Suomessa, mainittakoon Cipla (tuotenimillä Fincar ja Finpecia), Dr. Reddy's (Finax j Finast), Ranbaxy (Finara), Intas (Finalo) ja Aleppo Pharmaceutical (Prosteride).

Merckin lääkepatentit finasteridiin ovat vanhentuneet, mikä on mahdollistanut rinnakkaisvalmisteiden markkinoille tulon. Viimeksi 19.6.2006 umpeutui Propecian suoja-aika.

Pakkausselosteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ a b c d e f Foye, William O., Lemke, Thomas L., Williams, David A.: Foye's principles of medicinal chemistry, s. 1286-. 6. painos. Lippincott Williams & Wilkins, 2008. ISBN 9780781768795. Teoksen verkkoversio.
  2. ↑ Burger, Alfred: Burger's medicinal chemistry and drug discovery. 4, Autocoids, diagnostics, and drugs from new biology, s. 439. Hoboken, New Jersey: Wiley, 2003. 51251820. ISBN 9780471370307. Teoksen verkkoversio.
  3. ↑ Richard Sandomir: Fighting Baldness, and Now an Olympic Ban The New York Times. 2006. Arkistoitu 4.12.2017. Viitattu 5.5.2018. (englanniksi)
  4. ↑ Jonathan Abrams: Zach Lund Seeks to Rewrite His Legacy After Olympic Ban The New York Times. 18.12.2009. Arkistoitu 1.11.2015. Viitattu 5.5.2018. (englanniksi)
  5. ↑ a b Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Urologiyhdistyksen asettama työryhmä: Eturauhasen hyvänlaatuinen liikakasvu. Käypä hoito -suositus. Suomalainen Lääkäriseura Duodecim. 2012. Arkistoitu 12.7.2017. Viitattu 4.5.2018.
  6. ↑ a b c d e Lääkeinfo.fi - lääkevalmisteiden pakkausselosteet - FINASTERID ORION tabletti, kalvopäällysteinen 5 mg laakeinfo.fi. Arkistoitu 5.5.2018. Viitattu 5.5.2018.
  7. ↑ Kustannus Oy Duodecim: Miestyyppinen kaljuuntuminen Duodecim - Terveyskirjasto. Arkistoitu 23.9.2017. Viitattu 4.5.2018.
  8. ↑ Lääkeinfo.fi - lääkevalmisteiden pakkausselosteet - PROPECIA tabletti, kalvopäällysteinen 1 mg laakeinfo.fi. Arkistoitu 25.9.2017. Viitattu 4.5.2018.
  9. ↑ Rajendrasingh J Rajput: Controversy: Is There a Role for Adjuvants in the Management of Male Pattern Hair Loss?. Journal of Cutaneous and Aesthetic Surgery, 2010, 3. vsk, nro 2, s. 82–86. PubMed:21031065. doi:10.4103/0974-2077.69016. ISSN 0974-2077. Artikkelin verkkoversio.
  10. ↑ Kevin R. Brough, Rochelle R. Torgerson: Hormonal therapy in female pattern hair loss. International Journal of Women's Dermatology, 24.2.2017, 3. vsk, nro 1, s. 53–57. PubMed:28492055. doi:10.1016/j.ijwd.2017.01.001. ISSN 2352-6475. Artikkelin verkkoversio.
  11. ↑ a b Timothy J. Wilt, Roderick Macdonald, Karen Hagerty, Paul Schellhammer, James Tacklind, Mark R. Somerfield: 5-α-Reductase inhibitors for prostate cancer chemoprevention: an updated Cochrane systematic review. BJU international, marraskuu 2010, 106. vsk, nro 10, s. 1444–1451. PubMed:20977593. doi:10.1111/j.1464-410X.2010.09714.x. ISSN 1464-410X. Artikkelin verkkoversio.
  12. ↑ a b c Jason M. Hirshburg, Petra A. Kelsey, Chelsea A. Therrien, A. Carlo Gavino, Jason S. Reichenberg: Adverse Effects and Safety of 5-alpha Reductase Inhibitors (Finasteride, Dutasteride): A Systematic Review. The Journal of Clinical and Aesthetic Dermatology, heinäkuu 2016, 9. vsk, nro 7, s. 56–62. PubMed:27672412. ISSN 1941-2789. Artikkelin verkkoversio.
  13. ↑ Blume-Peytavi U, Whiting DA, Trüeb RM: Hair growth and disorders, s. 369. Berlin: Springer Science & Business Media, 2008. ISBN 9783540469117. Teoksen verkkoversio.
  14. ↑ Emily L. Knezevich, Laura K. Viereck, Andjela T. Drincic: Medical management of adult transsexual persons. Pharmacotherapy, tammikuu 2012, 32. vsk, nro 1, s. 54–66. PubMed:22392828. doi:10.1002/PHAR.1006. ISSN 1875-9114. Artikkelin verkkoversio.
  15. ↑ Ralph M. Trüeb: Discriminating in favour of or against men with increased risk of finasteride-related side effects?. Experimental Dermatology, kesäkuu 2017, 26. vsk, nro 6, s. 527–528. PubMed:27489125. doi:10.1111/exd.13155. ISSN 1600-0625. Artikkelin verkkoversio.
  16. ↑ Finasteride livertox.nlm.nih.gov. Arkistoitu 24.12.2016. Viitattu 5.5.2018.
  17. ↑ a b c Faris Azzouni, Alejandro Godoy, Yun Li, James Mohler: The 5 Alpha-Reductase Isozyme Family: A Review of Basic Biology and Their Role in Human Diseases. Advances in Urology, 2012, nro 2012. PubMed:22235201. doi:10.1155/2012/530121. ISSN 1687-6369. Artikkelin verkkoversio.
  18. ↑ Silvia Paba, Roberto Frau, Sean C. Godar, Paola Devoto, Francesco Marrosu, Marco Bortolato: Steroid 5α-reductase as a novel therapeutic target for schizophrenia and other neuropsychiatric disorders. Current Pharmaceutical Design, 2011, 17. vsk, nro 2, s. 151–167. PubMed:21361868. ISSN 1873-4286. Artikkelin verkkoversio.
  19. ↑ a b c Eric H. Kim, John A. Brockman, Gerald L. Andriole: The use of 5-alpha reductase inhibitors in the treatment of benign prostatic hyperplasia. Asian Journal of Urology, tammikuu 2018, 5. vsk, nro 1, s. 28–32. PubMed:29379733. doi:10.1016/j.ajur.2017.11.005. ISSN 2214-3882. Artikkelin verkkoversio.
  20. ↑ Niraj K Shenoy, Sangolli M Prabhakar: Finasteride and Male Breast Cancer: Does the MHRA Report Show a Link?. Journal of Cutaneous and Aesthetic Surgery, 2010, 3. vsk, nro 2, s. 102–105. PubMed:21031070. doi:10.4103/0974-2077.69022. ISSN 0974-2077. Artikkelin verkkoversio.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Finasteridi&oldid=19391165”