Prednisoni

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Prednisoni
Prednisoni
Systemaattinen (IUPAC) nimi
(8S,9S,10R,13S,14S,17R)-17-hydroksi-17-(2-hydroksiasetyyli)-10,13-dimetyyli-6,7,8,9,12,14,15,16-oktahydrosyklopenta[a]fenantreeni-3,11-dioni
Tunnisteet
CAS-numero 53-03-2
ATC-koodi A07EA03
PubChem 5865
DrugBank DB00635
Kemialliset tiedot
Kaava C21H26O5 
Moolimassa 358,428 g/mol
SMILES Etsi tietokannasta: eMolecules, PubChem
Fysikaaliset tiedot
Sulamispiste 234 °C (hajoaa)
Liukoisuus veteen 0,312 g/l
Farmakokineettiset tiedot
Hyötyosuus 70 %
Metabolia Hepaattinen
Puoliintumisaika 2–3 tuntia
Ekskreetio Renaalinen
Terapeuttiset näkökohdat
Raskauskategoria

?

Reseptiluokitus
Antotapa Oraalinen, intravenoosi, nasaalinen, rektaalinen

Prednisoni (dehydrokortisoni eli 17α,21-dihydroksipregna-1,4-dieeni-3,11,20-trioni) on kortikosteroidi, synteettinen glukokortikoidi ja kortisonin johdannainen. Prednisonille likeistä sukua on prednisoloni (dehydrohydrokortisoni eli 11β,17α,21-trihydroksipregna-1,4-dieeni-3,20-dioni). Prednisonia voidaan käyttää moneen tarkoitukseen, sillä se vaikuttaa hormonaalisesti.[1] Prednisoni on kortisonin sukuinen lääke.[2]

Käyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Syövän hoito[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yksi merkittävä käyttötarkoitus onkin ollut syöpäsairauksien hoito, kuten lymfosarkooma ja krooninen lymfaattinen leukemia (KLL) .[3]

Prednisoni on aikaisemmin ollut esimerkiksi, eräs osa niin kutsuttua MOPP -hoitoyhdistelmää. Tämän kokonaisuuden muut osaset olivat: vinkristiini, typpisinappikaasu sekä prokarbatsiini.[4]

Prednisonia ei tule ottaa yhdessä abirateronin ja radium-223:n kanssa eturauhassyövän hoidossa.[2]

Äkillinen kuulonalenema ja kuuroutuminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Prednisonia ja joitakin muita steroideja voidaan käyttää äkillisen kuulonaleneman ja kuuroutumisen hoitoon. Hoito on aloitettava 2-4 viikon kuluessa kuulonaleneman synnystä.[5] Lääkkeen vaikutus on sitä parempi, mitä aiemmin kuuri aloitetaan.[5][6]

Tyypillinen oraalinen annostus on 60 mg 14 päivän ajan, jonka jälkeen annostusta vähennetään vähitellen vielä viiden päivän ajan.[5] Annostus voi olla kuitenkin toinen. Joissain tapauksissa lääkekuurin kesto on ollut vain yhden viikon.[7] Toisaalta toisissa tutkimuksissa on annostelu ollut 1 mg potilaan painokiloa kohden päivässä.[8] Tällöin 90 kg painavan aikuisen annos olisi 90mg/päivä.

Prednisonin vaikutus perustuu korvan turvotuksen ja tulehduksen vähenemiseen. Lääke on tehokas solun stressireitin estäjä, joka voi olla keskeinen vaikute kuulonmenetyksessä.[7] Sivuvaikutuksina on havaittu muutoksia unessa, ruokahalussa ja mielialassa.[5]

Metyyliprednisolonia voidaan injektoida myös suoraan tärykalvolle. Tutkimuksessa annostus oli 40 mg, ja injektio tehtiin neljästi kahden viikon aikana. Injektion sivuvaikutuksina voi olla korvatulehdus, tärykalvon puhkeaminen, kipu pistoskohdassa sekä huimaus. Injektio sopii erityisesti niille, joille pillerit eivät sovellu.[5] Täryontelonsisäisillä hoidoilla pyritään suurempiin lääkepitoisuuksiin sisäkorvassa ilman systeemisiä haittoja.[7]

60mg oraalinen annostuksen ja 40 mg injektion tehokkuus havaittiin yhtä hyväksi. Kaikkiin potilaisiin hoito ei kuitenkaan tepsinyt.[5] Hoidon toimivuudesta ei ole tieteellistä konsensusta, mutta lääkettä saaneiden paraneminen on ollut verrokkiryhmää parempaa.[7] Eräässä tutkimuksessa kolmasosan kuulo palautui ennalleen, kolmasosa sai jonkin verran hyötyä ja kolmannekseen ei hoito vaikuttanut mitenkään.[8]

Muut sairaudet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Prednisonia käytetään myös reumatautien, keuhko ja hengitystiesairauksien ja ihosairauksien hoidossa.[2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Tuomi, Alfering & Olli: Lääkkeet ja niiden käyttö, SHKS-WSOY, Porvoo, 1977 ISBN 951-0-06936-1 (s. 154)
  • Lääketieteenkandidaattiseura ry.: Therapia Fennica 1974 (TF-74), Helsinki, 1977 ISBN 951-99041-6-6 (s. 1006–1007)

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Lääkkeet ja niiden käyttö (s. 154)
  2. a b c Lääkeinfo.fi - lääkevalmisteiden pakkausselosteet - PREDNISON tabletti 5 mg laakeinfo.fi. Viitattu 8.11.2021.
  3. Therapia Fennica – TF74 (s. 1007)
  4. Therapia Fennica – TF74 (s. 1006)
  5. a b c d e f Steroid Treatments Equally Effective Against Sudden Deafness National Institutes of Health (NIH). 22.5.2015. Viitattu 8.11.2021. (englanniksi)
  6. Do Late Prednisone Treatments for Sudden Sensorineural Hearing Loss Work? hearinglosshelp.com. Viitattu 8.11.2021.
  7. a b c d Hirvonen, Timo Petteri: Äkillisen kuulonmenetyksen hoito. Duodecim, 2009;125:1421–6. Artikkelin verkkoversio.
  8. a b Wei T. Chen, Jui W. Lee, Chien H. Yuan, Rong F. Chen: Oral steroid treatment for idiopathic sudden sensorineural hearing loss. Saudi Medical Journal, 2015, nro 36, s. 291–296. PubMed:25737170. doi:10.15537/smj.2015.3.9940. ISSN 0379-5284. Artikkelin verkkoversio.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]