Vuorovesienergia

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
La Rancen vuorovesivoimalan yleiskuva. Voimala perustuu vuoroveden virtausta rajaavaan voimalapatoon, johon on sijoitettu vesiturbiinit.

Vuorovesienergia eli vuorovesivoima on vuoroveden hyödyntämiseen perustuva energiantuotantomuoto.

Käytössä olevia vuorovesivoimaloita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maailman 2. suurin käytössä oleva vuorovesivoimala on rakennettu 1966 ja se sijaitsee Ranskassa Rance-joen suulla Bretagnen pohjoisrannalla. La Rancen vuorovesivoimalan pato on 750 metriä pitkä ja sen teho on 240 megawattia. Padolla säädellään vedenpinnan tasoa ja padossa veden potentiaalienergia muutetaan liike-energian kautta sähköksi vesiturbiineilla vesivoimalan tavoin. Alun perin suuri ja kallis laitos on muuttunut kannattavaksi, ja sillä tuotettu sähkö on halvempaa kuin ydinvoimalassa tuotettu.lähde?

Vuonna 2011 Etelä-Koreassa otetiin käyttöön teholtaan hieman La Rancen voimalaa suurempi, maailman suurimmaksi noussut 245 MW:n Sihwajärven vuorovesivoimala.[1]

SeaGen-vuorovesivoimalaa Strangford Loughin salmessa, Pohjois-Irlannissa. Roottorit ovat veden alla. Huomaa voimakas vuorovesivirta.
La Rancen vuorovesivoimalaa.

Myös Pohjois-Irlannissa toimii kaupallisesti kannattava vuorovesivoimala. Siellä vuorovesivirtaa hyödyntävä voimala on sijoitettu Strangford Loughin kapeaan salmeen suurehkon vuonon suulle, jonka salmen läpi käy voimakas vuorovesivirta kahden vuorokautisen nousu- ja laskuveden myötä. Marine Current Technologiesin rakentama SeaGen-niminen laitos koostuu kahdesta 16-metrisestä, vedenalaista roottorista ja tuottaa teoriassa 1,2 MW. Tällaisen voimalan hinta on nykyään 4,5 – 5,2 miljoonaa euroa megawatilta. Vuorovesivoimaloita ovat rakentaneet myös Hammerfest Strom Norjassa ja Verdant Power New Yorkissa. Useita alan projekteja on suunnitteilla.[2]

Severnin vuorovesivoimalan suunnitelma[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Iso-Britannian BWEA:n mukaan maan vuorovesipotentiaali on 34 % käytetystä sähköstä.[3] Britannian suurimman joen, Severnin suistoon suunnitellaan vuorovesivoimalaa, joka tuottaisi 17 TWh sähköä vuodessa, eli 4,4 % Britannian sähköstä täysin ilman hiilidioksidipäästöjä. Voimalan hinta olisi 21 miljardia euroa. Voimalan muodostaisi 16 km:n pituinen vuorovesipato, jonka turbiinikanavien läpi vesi virtaisi vuoroveden voimasta. Hanketta on ehdottanut Britannian hallituksen kestävän kehityksen hankkeita pohtiva asiantuntijaelin Sustainable Development Commission eli SDC. Pato edellyttäisi vaihtoehtoisia elinympäristöjä varsinkin alueen linnustolle, koska pato muuttaisi suiston olosuhteita rajusti. Hanketta kritisoineet ympäristöjärjestöt ehdottavat ratkaisuksi rakennettuja vuorovesilaguuneja. Voimalan pitää joka tapauksessa täyttää tiukat ympäristönsuojelulliset ehdot. SDC pitää tärkeänä, että voimala olisi julkisessa omistuksessa.[4]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. World’s Largest Tidal Power Plant–Shihwa Lake in Korea, julkaisija energy.korea.com, viitattu 20134-05-25, (englanniksi)
  2. Sauser, Brittany: Tidal Power Comes to Market. Technology Review 29.7.2008
  3. Marine Renewable Energy BWEA
  4. Britanniaan suunnitteilla valtava vuorovesivoimala YLE 2.10.2007
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Vuorovesienergia.