LähiTapiola

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
LähiTapiola
LaTaplogo1 RGB.png
Tunnuslause Elämänturvayhtiö[1]
Yritysmuoto Keskinäinen vakuutusyhtiö
Perustettu 2013
Avainhenkilöt Juha Koponen (pääjohtaja)
Kotipaikka Revontulenkuja 1, 02100 Espoo[2]
Toiminta-alue Suomi
Toimiala vakuutus-, sijoittaminen, rahoitus
Tuotteet vahinkovakuuttaminen, henkivakuuttaminen, säästämisen ja sijoittamisen palvelut, auto- ja konerahoitus
Liikevoitto 273,1 milj. euroa (2019)[3]
Henkilöstö noin 3400 työntekijää (2020)[3]
Omistaja asiakkaat
Kotisivu www.lahitapiola.fi
LähiTapiolan toimistorakennus Espoon Tapiolassa.

LähiTapiola (ruots. LokalTapiola) on suomalainen vakuutuspalveluja myyvä finanssiryhmä, joka muodostui Lähivakuutus- ja Tapiola-ryhmien yhdistyessä.[4] LähiTapiola-ryhmä on asiakkaidensa omistama yhtiöryhmä, joka palvelee niin henkilö-, maatila-, yrittäjä-, yritys- kuin yhteisöasiakkaitakin. Ryhmän tuotteiden ja palveluiden joukkoon kuuluu vahinko-, henki- ja eläkevakuuttamisen lisäksi sijoittamisen ja säästämisen palvelut.[5] Yrityksille tarjotaan myös riskienhallintaan ja henkilöstön työhyvinvointiin liittyviä palveluita.[5] LähiTapiolan vertailukelpoinen liiketulos oli 273,1 miljoonaa euroa vuonna 2019.[3] Vuonna 2020 yhtiöllä oli lähes 1,6 miljoonaa omistaja-asiakasta.[5] ja se oli Suomen suurin liikennevakuutuksissa, toiseksi suurin vahinkovakuuttajana ja neljänneksi suurin henkivakuuttajana.[3]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yhtiöiden tausta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

LähiTapiolan ja Tapiolan juuret ulottuvat 1700- ja 1800-luvuille. Lähivakuutuksen historia alkaa vuodesta 1770, jolloin kuningas Aadolf Fredrik sääti lain pitäjien paloapuyhdistysten perustamisesta. Tapiolan juurina taas pidetään vuotta 1857, jolloin Paloapuyhtiö perustettiin.[6] Tapiolan suorista edeltäjäyhtiöistä Pohja perustettiin vuonna 1909 ja Aura vuonna 1917. Vuonna 1933 säädetyn lain keskinäisistä vahinkovakuutusyhdistyksistä jälkeen paikallisia Lähivakuutusyhdistyksiä alkoi syntyä ympäri maata.[6]

Tapiola ja Lähivakuutus (1982–2012)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkelit: Tapiola-ryhmä ja Lähivakuutus

Tapiola syntyi Tapion nimipäivänä 18. kesäkuuta 1982, kun Aura ja Pohja yhdistyivät.[6] Vuonna 1983 Lähivakuutusyhdistyksistä koostuneen ryhmän yhteiseksi markkinointinimeksi tuli Lähivakuutus, jota käytettiin sekä valtakunnallisesti että paikallisesti.[6]

2000-luvulla Tapiola päätti laajentaa toimintaansa finanssipalveluihin. Ensin perustettiin Tapiola Omaisuudenhoito Oy ja Tapiola-rahastoyhtiö Oy, jotka yhdistyivät myöhemmin Tapiola Varainhoito Oy:ksi. Tapiola Pankki Oy aloitti toimintansa vuonna 2004.[6]

Vuonna 2011 jo aiemmin esillä olleet tunnustelut Lähivakuutuksen ja Tapiolan fuusiosta avattiin ja aiesopimus fuusiosta allekirjoitettiin 23. joulukuuta. Helmikuussa 2012 Tapiola ja Lähivakuutus ilmoittivat yhdistyvänsä. Yhtiöiden hallintoneuvostot allekirjoittivat LähiTapiolan perustamissopimuksen ja toukokuussa yhtiökokoukset hyväksyivät fuusion. Kesäkuussa kerrottiin, että uuden yhtiön markkinointinimeksi tulee LähiTapiola.[4]

LähiTapiolan alkuvuodet (2013–2014)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

LähiTapiola-ryhmä aloitti virallisesti toimintansa vuonna 2013.[4] LähiTapiolan pääjohtajana aloitti Erkki Moisander.[7] Fuusio oli Suomen taloushistorian suurimpia ja joidenkin mielestä myös vaikeimpia, sillä yritysten kulttuurit olivat hyvin erilaisia. Tapiola-ryhmää oli johdettu keskitetysti johdettu, asiantuntijavaltaisessa yrityksessä silloinen pääjohtaja Asmo Kalpala käytti suurta valtaa. Yrityskulttuuri kuvailtiin kohteliaaksi ja akateemisia keskusteluja sisältäväksi. Lähivakuutusta taas johdettiin hajautetulla mallilla, jossa valtaa käyttivät maakuntien itsenäiset vakuutusyhdistykse, jotka toimivat ketterästi ja yrittäjämäisesti. Moisanderin johtamassa yrityksessä harrastettiin suorapuheisuutta. Yhtiöitä oli yritetty fuusioda useita kertoja vuosien varrella ja kumpikin yritys oli yrittänyt turhaan yhdistyä Fennian kanssa. Yhtöt pelkäsivät alan muuttuvan pankkivetoiseksi, sillä niiden kilpailija OP Ryhmä tarjosi pankkiasiakkailleen bonuksia, joita saattoi käyttää vakuutusmaksuihin. Fuusio toi kilpailuetua kovenevassa kilpailussa. LähiTapiolan synnystä vastasivat Kalpala, Moisander ja Lähivakuutuksen hallituksen puheenjohtaja Ralf Wikström. Neuvotteluissa Lähivakuutuksen asema oli hyvä, sillä se ei tarvinnut fuusiota niin paljon kuin markkinaosuuttaan menettänyt Tapiola. Kalpalaa motivoi halu saavuttaa fuusio ennen eläkkeelle jäämistään. Lähivakuutuksen hallitus halusi säilyttää fuusiossa alueyhdistysten itsenäisyyden. Käytännössä fuusio oli tasa-arvoinen, mutta muutosvastarintaa oli paljon.[8] LähiTapiola oli Suomen suurimpia vahinkovakuuttajia ja sen markkinaosuus oli 25,6 %.[9] LähiTapiola-henkiyhtiö oli neljänneksi suurin henkivakuuttaja 7,9 % osuudellaan.[10] Kesäkuussa Tapiola Pankki vaihtoi nimensä LähiTapiola Pankiksi.[11] Tapiola Pankki ja S-Pankki ilmoittivat 6.6.2013 fuusiosta osana suurempaa yhteistyökokonaisuutta S-ryhmän ja LähiTapiola-ryhmän välillä. S-ryhmä omisti uudesta pankista 75 % ja LähiTapiola 25 %.[12] Moisander onnistui synnyttämään yhteisen yrityskulttuurin muun muassa huomioimalla kaikkia tasa-arvoisesti, vuorovaikutuksen ja keskustelujen kautta. Lähitapiolalaiset omaksuivat Lähivakuutuksen taseeseen ja tuloslaskelmaan perustuvan johtamisen, joka toi yhtiöön kannattavuus- ja kustannustietoisuutta. Tapiolasta taas saatiin paljon uutta liiketoimintaa: henkivakuuttamista, pankkitoimintaa, jälleenvakuuttamista ja kansainvälisyyttä. Arvostuksen ja ymmärryksen kulttuurin syntymiseen vaikutti se, että tajuttiin osapuolten vahvuudet.[8]

Vuonna 2014 LähiTapiolassa aloitettiin strategiatyö, jossa oli mukana laaja ja keskusteleva johtajisto.[8] LähiTapiola Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö yhdistyi vuoden 2014 alusta lähtien Eläke-Fennian kanssa. Uuden työeläkeyhtiön nimeksi Elo.[13] Toukokuussa S-Pankki ja LähiTapiola Pankki yhdistyivät uudeksi S-Pankiksi.[14]

LähiTapiola (2015–)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2016 LähiTapiola oli Suomen toiseksi suurin vahinkovakuuttaja 1,1 miljardin euron maksutulolla, josta henkivakuutusyhtiön osuus oli noin 422 miljoonaa euroa. Yhtiöllä oli 1,6 miljoonaa omistaja-asiakasta. LähiTapiolan hallinnoimien asiakasvarojen arvo oli 9,7 miljardia euroa ja sen yhteistyökumppaneina toimivat S-Pankki, Elo ja Pihlajalinna. LähiTapiola työllisti noin 3400 henkilöä.[15]

Tammikuussa 2017 LähiTapiola kertoi uudistavansa strategiaansa pienentämällä rooliaan vakuutusyhtiönä ja tekemällä elämänturvasta toimintansa ytimen. Elämänturvalla tarkoitetaan turvallisuuden, talouden ja terveyden palveluja, esimerkiksi vahinko- ja henkivakuutus, varainhoito ja terveyteen ja hyvinvointiin liittyvät palvelut.[16][15] Tavoitteena on olla entistä ennakoivampi, mistä on hyötyä sekä yhtiölle että omistaja-asiakkaille.[17] Kesäkuussa LähiTapiola ja terveysyhtiö Mehiläinen kertoivat aloittavansa strategisen yhteistyön.[18]

Toukokuussa 2018 LähiTapiola nosti omistusosuutensa Mehiläisestä yhdeksästä prosentista 20 prosenttiin.[19] Lokakuussa yhtiö kertoi ensimmäisiä tuloksia Mehiläisen tuottaman terveyspalvelun hoitoketjuista. Mallissa asiakkaita hoitavat etähoitajat ja -lääkärit, jotka antavat tarvittaessa reseptejä tai lähetteitä. Alle 500 euron hoitoketjuissa etälääkärin käyttö tuotti 56 prosentin säästön. Yhtiö kertoi myös kokeilleensa työtapaturmiin liittyvissä hoitoketjuissa muutosta, jolla ihmisiä kannustettiin palaamaan töihin osittain työkykyisinä. Lupaavien kokemusten myötä LähiTapiola päätti ottaa mallin yleiseen käyttöön. Yhtiö hoiti vuosittain noin 50 000 työtapaturmaa.[20]

Moisanderin jäätyä eläkkeelle vuoden 2019 lopussa hänen seuraajakseen valittiin Juha Koponen, joka aloitti pääjohtajana vuonna 2020.[21][22]

Elokuussa 2020 LähiTapiola kertoi nostavansa omistusosuutensa varainhoitoyritys Seligson & Co:sta 40 prosentista sataan prosenttiin.[23]

Organisaatio[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

LähiTapiolan pääkonttori sijaitsee Espoon Tapiolassa.[24] Lähi-Tapiola-ryhmä muodostuu vahinko- ja henkiyhtiöistä sekä varainhoitoa, rahoitusta ja kiinteistövarahoitoa tekevistä yhtiöistä ja 20 alueellisesta yhtiöstä. Vuonna 2020 ryhmällä oli noin 1,6 miljoonaa omistaja-asiakasta, noin 3400 työntekijää ja yli 200 konttoria ympäri Suomea.[3]

Syksyllä 2020 alueyhtiöiden lisäksi LähiTapiola-yhtiöryhmään kuuluivat valtakunnallisesti toimivat[25]

  • LähiTapiola Vahinkovakuutus, jonka toimialaan kuuluvat kaikki vapaaehtoiset ja lakisääteiset vahinkovakuutukset
  • LähiTapiola Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö, joka myy henki- ja säästövakuutuksia sekä täydentäviä eläkevakuutusratkaisuja yksityishenkilöille ja yritysasiakkaille
  • LähiTapiola Varainhoito on keskittynyt varainhoitoon
  • LähiTapiola Kiinteistövarainhoito tuottaa kiinteistösijoitus- ja kiinteistöjohtamispalveluja
  • LähiTapiola Rahoitus on erikoistunut ajoneuvojen ja koneiden rahoitukseen autoliikkeiden kautta
  • LähiTapiola Palvelut tuottaa muille LähiTapiola-ryhmän yhtiöille muun muassa tuki- ja kehityspalveluita
  • LähiTapiola Vaihtoehtorahastot hoitaa hallinnoimiensa kiinteistö-, pääoma-, velkapääoma-, osake- ja korkorahastojen vaihtoehtorahastoja

Ryhmän emoyhtiö on LähiTapiola Keskinäinen Vahinkoyhtiö.[5]

Yhtiöryhmän pankkikumppani on S-Pankki ja työeläkevakuutuskumppani Elo.[25]

LähiTapiola alueyhtiöt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Syksyllä 2020 LähiTapiolan alueyhtiöitä olivat:[25]

  • LähiTapiola Etelä
  • LähiTapiola Etelärannikko
  • LähiTapiola Etelä-Pohjanmaa
  • LähiTapiola Itä
  • LähiTapiola Kaakkois-Suomi
  • LähiTapiola Kainuu-Koillismaa
  • LähiTapiola Keski-Suomi
  • LähiTapiola Lappi
  • LähiTapiola Loimi-Häme
  • LähiTapiola Lännen

  • LähiTapiola Pirkanmaa
  • LähiTapiola Pohjanmaa
  • LähiTapiola Pohjoinen
  • LähiTapiola Pääkaupunkiseutu[26]
  • LähiTapiola Satakunta
  • LähiTapiola Savo
  • LähiTapiola Savo-Karjala
  • LähiTapiola Uusimaa
  • LähiTapiola Varsinais-Suomi
  • LähiTapiola Vellamo

Tammikuussa 2021 toimintansa aloittaa LähiTapiola Länsi-Suomi, joka syntyy Lännen ja Satakunnan LähiTapioloiden yhdistymisestä.[27]

Omistukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

LähiTapiola omistaa varainhoitoyritys Seligson & Co:n[23] ja on yksi Mehiläisen[19] ja Pihlajalinnan ja S-Pankin[28] omistajista.[15]

Tunnustuksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Vuonna 2019 LähiTapiola Varainhoito valittiin viidettä kertaa seitsemän vuoden aikana SFR Researchin instituutiosijoittajille tehdyssä kyselytutkimuksessa parhaaksi vastuullisen sijoittamisen varainhoitajaksi.[29]

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Tapiola-fuusio / Uolevi Itkonen (Edita, 2002) [ISBN 951-98986-0-3]
  • Vakuuttavaa yhteistyötä – Lähivakuutusryhmän historia, Henttinen Annastiina, (Lähivakuutusryhmän keskusliitto 2005) [ISBN 952-91-8584-7]
  • Jukka Koiviston teoksessa Tahto ratkaisee (Otava 2016) on kuvattu fuusion vaikeutta[8]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Talouden, terveyden ja turvan asialla - LähiTapiola www.lahitapiola.fi. Viitattu 18.9.2020.
  2. LähiTapiola-ryhmä lahitapiola.fi. Viitattu 11.4.2016.
  3. a b c d e Lähi-Tapiolan pääjohtaja Juha Koponen odottaa viranomaiselta lupaa – "Perehdytys olisi tehty, vaikkei Fiva olisi puuttunut nimitykseen" Hämeen Sanomat. Viitattu 14.9.2020.
  4. a b c Fuusio ja sen vaiheet LähiTapiola
  5. a b c d Ryhmän rakenne ja johto - LähiTapiola www.lahitapiola.fi. Viitattu 25.9.2020.
  6. a b c d e Historia - LähiTapiola www.lahitapiola.fi. Viitattu 22.9.2020.
  7. Lähivakuutus ja Tapiola yhdistyvät, uuden ryhmän pääjohtajaksi Lähivakuutuksen Erkki Moisander 7.2.2020. LähiTapiola. Viitattu 9.2.2020.
  8. a b c d Saara Koho: Lähi-Tapiolan fuusio oli kärsimättömälle pääjohtajalle vaikea paikka: ”Ensimmäisillä esimiespäivillä ei taputuksia tullut” Talouselämä. Viitattu 16.9.2020.
  9. Vakuutusyhtiöt Suomessa 2013 (PDF) (sivu 15) 24.4.2014. Finanssialan Keskusliitto. Viitattu 9.6.2014.
  10. Vakuutusyhtiöt Suomessa 2013 (PDF) (sivu 19) 24.4.2014. Finanssialan Keskusliitto. Viitattu 9.6.2014.
  11. Pankin nimenmuutos LähiTapiola
  12. Pekka Ylihurula johtaa myös uutta S-Pankkia 17.6.2013. Taloussanomat. Viitattu 27.6.2013.
  13. Laakso, Leena: Eläke-Fenniasta ja LähiTapiolasta tulee Elo 15.5.2013. Kauppalehti. Viitattu 27.6.2013.
  14. Uusi S-Pankki aloittaa vappuna 25.11.2013. Kauppalehti. Viitattu 31.5.2014.
  15. a b c Harri Vänskä: Palvelut edellä muutokseen: LähiTapiolasta tulee elämänturvayhtiö Kauppalehti. Viitattu 14.9.2020.
  16. Lähitapiolan pääjohtaja: Ihmiset tyytymättömiä ja vakuutusten tarve räjähdysmäisessä kasvussa Hämeen Sanomat. Viitattu 25.9.2020.
  17. Aino Tunkelo: LähiTapiolan kehitysjohtaja: Näin vakuutusyhtiöt tulevat muuttumaan, "halusimme tai emme" Talouselämä. Viitattu 16.9.2020.
  18. Mikko Asunta: Sairaaloita, lääkäriasemia, neuvontapalveluita - Näin vakuutus- ja terveysyritykset lähentyvät Kauppalehti. Viitattu 14.9.2020.
  19. a b Terveysjätti Mehiläinen myytiin noin 1,8 miljardin kaupassa – enemmistö kansainväliselle rahastolle, suomalaisille pienempiä osuuksia Helsingin Sanomat. 18.5.2018. Viitattu 14.9.2020.
  20. Seija Holtari: LähiTapiola pilotoi: Etälääkäri tuo ­hurjat säästöt – mutta elintapamuutoksista ei suomalaiselle kannata verkossa puhua Talouselämä. Viitattu 16.9.2020.
  21. Erkki Moisander jää eläkkeelle, LähiTapiolan pääjohtajaksi nousee Juha Koponen Savon Sanomat. 24.4.2019. Viitattu 9.2.2020.
  22. Kyösti Jurvelin: Finanssivalvonta siunasi lopulta LähiTapiolan Juha Koposen pääjohtajanimityksen – riittävä kokemus nyt hankittu Kauppalehti. Viitattu 11.8.2020.
  23. a b Kauppalehti: LähiTapiola aikoo ostaa loputkin varainhoitoyritys Seligson & Co:sta – Rahastojen toiminnan luvataan jatkuvan aiempaan tapaan Kauppalehti. Viitattu 14.9.2020.
  24. Yhteystietoja LähiTapiola.
  25. a b c Yhtiöt - LähiTapiola www.lahitapiola.fi. Viitattu 16.9.2020.
  26. LähiTapiola Pääkaupunkiseutu LähiTapiola.
  27. LähiTapioloiden yhdistyminen sai lopullisen sinetin – uuden yhtiön nimeksi tulee LähiTapiola Länsi-Suomi www.satakunnankansa.fi. Viitattu 14.9.2020.
  28. S-Pankki alkaa tarjota asuntolainoja Helsingin Sanomat. 6.6.2013. Viitattu 22.9.2020.
  29. Ahti Terhemaa: Suomen vastuullisimmalle sijoittajalle vastuullisuusluokittelut edustavat menneisyyttä Kauppalehti. Viitattu 14.9.2020.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]