Pihlajalinna

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Pihlajalinna Oyj
Yritysmuoto julkinen osakeyhtiö
Osake OMXH: PIHLIS
Markkina-arvo Laskua 195,0 milj. (31.12.2018)[1]
Perustettu 2001
Perustaja Mikko Wirén
Toimitusjohtaja Joni Aaltonen
Puheenjohtaja Mikko Wirén
Kotipaikka Tampere, Suomi
Toimiala sosiaali- ja terveydenhuolto
Liikevaihto Nousua 487,8 milj. € (2018)[1]
Liikevoitto Laskua 12,8 milj. € (2018)[1]
Tilikauden tulos Laskua 7,1 milj. € (2018)[1]
Henkilöstö Nousua 4 868 (keskim. 2018, FTE)[1]
Kotisivu www.pihlajalinna.fi

Pihlajalinna Oyj on vuonna 2001 perustettu suomalainen yksityisiä sosiaali- ja terveydenhuoltopalveluita tuottava yritys. Yhtiö tuottaa yleis- ja erikoislääkäripalveluita sekä hammaslääkäripalveluita, työterveyshuoltoa ja vastaanottokeskustoimintaa.[2]

Yhtiön Dextra-brändin alla ovat sen yksityisissä lääkärikeskuksissa ja sairaaloissa tuotetut terveydenhuoltopalvelut ja Pihlajalinna-brändin alla julkisyhteisöjen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut.

Marraskuussa 2019 Mehiläinen ilmoitti ostavansa Pihlajalinnan.[3]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pihlajalinnan toimipiste Jyväskylässä

Pihlajalinna on perustettu Pirkanmaalla Parkanossa vuonna 2001, missä yhtiön perustaja Mikko Wirén työskenteli lääkärinä kaupungin terveysasemalla. Alussa Pihlajalinnan toiminta keskittyi työvoiman vuokraukseen ja laajeni vähitellen vuoteen 2005 mennessä erikoissairaanhoitoon ja ulkoistuspalveluihin. Yritys perusti myös Pirkanmaan alueelle omia lääkärikeskuksia. Vuoteen 2007 mennessä Pihlajalinnan palveluvalikoima laajeni työterveyshuoltoliiketoimintaan ja hoivapalveluihin. Ensimmäisen suuren ulkoistussopimuksensa Pihlajalinna voitti 2010, kun Jämsän kaupunki ulkoisti Jokilaakson sairaalan toiminnan kaupungin ja Pihlajalinnan yhteisyritykselle. Vuoden 2010 loppuun mennessä Pihlajalinnan liikevaihto oli 31 miljoonaa euroa.[4]

Pihlajalinna osti Dextran joulukuussa 2012, minkä jälkeen Pihlajalinnan yksityiset lääkäriasemat ja hieman myöhemmin myös työterveysliiketoiminta siirtyivät Dextra-brändin alle. Vuoden 2013 alussa Mänttä-Vilppulan kaupunki ulkoisti kaupungin sote-palvelut Pihlajalinnan ja kaupungin yhteiselle yritykselle ja UPM-Kymmene ulkoisti työterveyshuoltonsa Dextra Työterveydelle 2014. Vuoden 2014 loppuun mennessä liikevaihto oli kasvanut jo lähes 150 miljoonaan euroon.

Vuoden 2015 alussa sekä Jämsä että Kuusiokunnat ja Soini päättivät ulkoistaa sote-palvelut Pihlajalinnan kanssa perustettavalle yhteisyritykselle. Jämsän sote-palvelut siirtyvät yritykselle syyskuussa 2015, Kuusiokuntien siirtyvät tammikuussa 2016 ja Soinin tammikuussa 2017. THL:n ja VTT:n vuosina 2011–2012 tekemien selvityksien mukaan Pihlajalinnan toteuttamat kuntien terveydenhoidon ratkaisut ovat olleet tehostamisvaikutuksiltaan varsin hyviä.[5]

Pakolaiskriisin aikana Pihlajalinna sopi Maahanmuuttoviraston kanssa lokakuussa 2015 vastaanottokeskusten perustamisesta. Ensimmäiset kolme vastaanottokeskusta yhtiö avasi Kihniöön, Kokemäelle ja Hämeenlinnaan.[6][7]

Talouselämä-lehden mukaan Pihlajalinnan liikevaihto kasvoi 121 prosenttia vuodesta 2012 vuoteen 2013, mikä teki siitä Supercellin jälkeen toiseksi nopeimman kasvajan Suomen 500 suurimmasta yrityksestä. Vuonna 2013 yhtiön liikevaihto oli noin 104 miljoonaa euroa ja henkilöstömäärä noin 1 200.[8] Pihlajalinnan henkilöstömäärä kasvoi nopeasti, ja vuonna 2015 konserni työllisti jo noin 2 000 ihmistä. Pihlajalinna listautui Helsingin pörssiin päälistalle kesäkuussa 2015.[2][9]

Pihlajalinna kertoi helmikuussa 2018 laajentavansa liiketoimintaansa hyvinvointipalveluihin ja ostavansa enemmistön Forever-liikuntakeskusketjusta, jonka 12 toimipisteestä kymmenen kerrottiin siirtyvän Pihlajalinnalle.[10] Yrityskaupat jatkuivat maaliskuussa 2018, kun Pihlajalinna tiedotti ostavansa lääkärikeskuspalveluja tuottavan Doctagonin.[11]

Huomionosoituksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pihlajalinnan toimitusjohtaja Mikko Wirén valittiin Suomen Terveydenhuollon vuoden vaikuttajaksi 2013. Vuonna 2014 Wiren voitti EY:n Entrepreneur of the Year 2014 Suomen osakilpailun ja valittiin vuoden kasvuyrittäjäksi.lähde?

Wirén valittiin Vuoden liikemieheksi vuonna 2015.

Arvostelua[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pihlajalinnan hoivakodissa Ikilinnassa Tampereella työntekijät valittivat liian pienestä henkilöstömäärästä ja työehtosopimusrikkomuksista SuPeriin. Sen jälkeen he saivat potkut. Pihlajalinnan mukaan potkujen syy oli laiminlyönnit ja vanhusten liikkumisen rajoittaminen.[12][13]

Marraskuussa 2019 Aluehallintovirasto keskeytti osittain Pihlajalinnan hoivakodin toiminnan Sastamalassa, kun tarkastuksessa oli havaittu, että sen asiakas- ja potilasturvallisuus oli vaarantunut merkittävästi. Puutteita oli muun muassa lääkehuollossa, asukkaiden ruokabudjetti oli riittämätön ja työvuoroissa oli liian vähän päteviä työntekijöitä. Hoivakodista oli tehty ensimmäinen ilmoitus potilasturvallisuuden vaarantumisesta jo helmikuussa.[14]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e Vuosikertomus 2018 (PDF) investors.pihlajalinna.fi. Pihlajalinna Oyj. Viitattu 16.3.2019.
  2. a b Palveleva Pihlajalinna Pihlajalinna Oyj. Viitattu 12.11.2015 [vanhentunut linkki].
  3. Sutinen, Teija: Terveysyritys Mehiläinen ostaa Pihlajalinnan HS. 5.11.2019. Viitattu 8.11.2019.
  4. Pihlajalinnan historia Pihlajalinna Oyj. Viitattu 16.3.2019.
  5. Harma, Olli: Pihlajalinna paisuu. Talouselämä, 31/2013, s. 32–33.
  6. Mansikka, Heli: Pihlajalinna avaa pikavauhdilla kolme vastaanottokeskusta yle.fi. 5.10.2015. Yle Uutiset. Viitattu 16.3.2019.
  7. Kankare, Matti: Pakolaiskriisi synnytti markkinat tyhjille tiloille Talouselämä. 9.10.2015. Viitattu 16.3.2019.
  8. Virta, Ismo: Suomen suurimmat yritykset. Talouselämä, 20/2014, s. 32.
  9. Pihlajalinnan pääomasijoittaja vaihtuu - Sentica Partnersin rahasto mukaan omistajaksi 16.12.2009. Sentica Partners. Viitattu 19.4.2010.
  10. Pihlajalinna ostaa enemmistön Forever-kuntokeskuksista is.fi. 9.2.2018. Taloussanomat. Viitattu 11.2.2018.
  11. Pihlajalinna ostaa Doctagonin – maksaa osakkeillaan 30,1 miljoonaa euroa is.fi. 12.3.2018. Taloussanomat. Viitattu 13.3.2018.
  12. Muistisairaiden kohtelusta valittaneet hoitajat saivat potkut, Yle.fi, 14.1.2016
  13. Pihlajalinna, Irtisanomisten taustalla laiminlyöntejä [..., Yle.fi, 14.1.2016]
  14. Avi keskeyttää osittain Pihlajalinnan hoivakodin toiminnan: Päteviä hoitajia puuttuu, lääkehoito hyvin sekavaa, hoivatyötä tekemässä jopa vartijat Helsingin Sanomat. 8.11.2019. Viitattu 8.11.2019.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]