Naantalin jalostamo

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Naantalin jalostamon jalostusalue vuonna 2008.
Naantalin jalostamoalue kuvattuna M/S Allure of the Seasin kannelta STX Europen Pernon telakalta Turusta.
Naantalin jalostamo jouluaaton aamuna 2013 nähtynä Pansion sotasataman suunnasta.

Naantalin jalostamo on Naantalissa sijaitseva Nesteen omistama Suomen ensimmäinen öljynjalostamo. Se perustettiin vuonna 1957.

Vuoteen 2001 mennessä raakaöljyä oli ajettu jalostamon tislausyksiköiden läpi yli sata miljoonaa tonnia.[1] Vuonna 2011 jalostamon kokonaissyöttö oli yhteensä 2,40 miljoonaa tonnia raakaöljyä ja kondensaatteja.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ennen toista maailmansotaa oli Suomessa esillä oman jalostamon rakentamiskysymys huoltovarmuuden ja omavaraisuuden turvaamiseksi. Saksa vaati Suomea panostamaan turvalliseen maanalaiseen varastointiin. Vuonna 1943 aloitettiin suunnittelemaan Naantalin Tupavuoreen kalliovarastoja, jotka toteutettiin kokonaisuudessaan vasta sodan jälkeen.[2] Vuonna 1944 aloitettiin louhinta kahdelle neljän miljoonan litran öljysäiliölle varmuusvarastointia varten.[3]

Vuonna 1948 perustettiin valtion omistama Neste Oy huolehtimaan polttoainehuollosta ja nesteiden varastoinnista. Vuonna 1949 Tupavuoren kalliovarastossa sattui vakava tulipalo.[2]

1940-luvun lopulla suurin osa Suomeen toimitettavasta öljystä oli peräisin lännestä, joten Yhdysvaltain ja Ison-Britannian hallitukset lähettivät Suomelle nootin vuonna 1954 hankkeen kaatamiseksi, koska sen johdosta tuolloin lännestä tuotavan öljyn määrä oli romahtanut noin viiteen prosenttiin. Myöhemmin lännen öljyn määrä kohosi kuitenkin 20–25 prosentin tasolle. Vuonna 1948 Neuvostoliitosta ja Romaniasta tulevan öljyn osuus oli vain noin 12 prosenttia.

1950-luvun alussa sotakorvausten maksaminen Neuvostoliitolle loppui, mutta idässä oli edelleen tarvetta Suomen toimittamille teollisuustuotteille. Suomi vei teollisuustuotteita Neuvostoliittoon ja sai sieltä vastineeksi raaka-aineita, etenkin öljyä.

Suomen pienille markkinoille ei ollut järkevää rakentaa omaa jalostamoa, mutta idänkaupan erityisolot huomioon ottaen jalostamon rakentaminen Suomeen tuli kannattavaksi.

Seitsemän maailman suurinta öljyjättiä kieltäytyivät aluksi kaikenlaisesta yhteistyöstä jalostamon suunnittelussa ja rakentamisessa, koska niiden kannalta omavaraisuuteen pyrkivä pikkuvaltio oli periaatteellisesti vaarallinen esimerkki. Öljyjätit uhkasivat vastatoimenpiteenä lakkauttaa Suomessa sijaitsevat jakeluketjunsa. Suuresta vastustuksesta huolimatta myöhemmin länsimaiden huoltamoketjut joutuivat kuitenkin ostamaan Nesteen itäbensiiniä tuontisäännöstelyn takia.[4]

Eduskunta päätti 17. joulukuuta 1954 äänin 124–67 hyväksyä valtion takauksen Nesteen Naantalin öljyjalostamon rakentamiseksi.[2]

Historioitsija Markku Kuisman mukaan jalostamon rakentamisen pelastivat Stalinin kuoleman myötä alkanut suurvaltasuhteiden lämpeneminen ja Yhdysvaltain presidentinvaihdos Dwight D. Eisenhoweriin.

Jalostamohankkeen saatua Yhdysvaltain hallituksen hyväksynnän Neste onnistui hankkimaan sieltä tarvittavat insinööritoimistot ja teknologian.

Vuoden 1958 syksyllä käynnistyneen yöpakkaskriisin aikana jalostamon toiminta uhkasi keskeytyä, kun Neuvostoliiton jäädytettyä kauppaneuvottelut Suomen kanssa raaka-aineen toimitukset tyrehtyivät. Länsi-Euroopan valtiot valmistautuivat avustamaan Suomea öljyntoimituksilla, mutta tilanne ratkesi tammikuussa 1959 Fagerholmin hallituksen kaaduttua.

Aluksi puolet raakaöljystä pyrittiin toimittamaan lännestä, mutta idänkaupan mekanismit ja poliittinen paine pakottivat Suomen kääntymään idän puoleen. Tultaessa 1960-luvulle noin 70 prosenttia Suomen raakaöljystä tuli Neuvostoliitosta.

Suomen ja Länsi-Euroopan maiden välillä solmituista vapaakauppasopimuksista jätettiin öljy pois idänkaupan suojelemiseksi. Vapaakauppasopimukset olivat vuoden 1961 Finn-EFTA ja vuoden 1973 EEC-sopimus.[4]

Toiminta ja tuotanto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Naantalin jalostamon torni

Nesteen Naantalin jalostamo koostuu 30 prosessiyksiköstä ja laajasta säiliöalueesta. Säiliöitä jalostamoalueella on 170. Lisäksi jalostamon alueella on oma satama, jakeluterminaali, laboratorio ja palokunta. Jalostamon toiminta kattaa koko ketjun raakaöljyn laivapurkauksesta satamassa öljyn jalostukseen, tuotteiden valmistukseen, laadunvalvontaan ja tuotteiden toimituksiin asiakkaille. Henkilöstöä on noin 350.

Naantalin jalostamolla valmistetaan kaikkia tärkeimpiä öljytuotteita liikenteen, teollisuuden, maatalouden ja energiantuotannon tarpeisiin: bensiiniä, dieseliä, kevyttä ja raskasta polttoöljyä ja nestekaasuja. Naantalin jalostamo on erikoistunut bitumien, liuottimien ja pienmoottoribensiinin tuotantoon. Kaikki Naantalissa jalostetut liikennepolttoaineet ovat rikittömiä.

  • Tuotanto n. 3 milj. tonnia vuodessa
  • Jalostuskapasiteetti on noin 50 000 barrelia päivässä
  • Valmistuksessa yli 120 tuotetta ja tuotekomponenttia
  • Tuotannosta 60 % menee kotimaan markkinoille ja 40 % vientiin, lähinnä Pohjoismaihin, Keski-Eurooppaan ja Pohjois-Amerikkaan
  • Jakeluterminaalissa lastataan päivittäin n. 120 säiliöautoa
  • Satamassa käy vuosittain noin 350 laivaa

Vuonna 2009 käynnistyi Naantalin biojalostamohanke, jossa selvitetään erilaisten tähde- ja biosyöttöjen soveltuvuutta jalostamon syöttöaineiksi. Vuonna 2011 tehtiin ensimmäinen kasviöljykoeajo, jolla osoitettiin kyseisen syötön soveltuvan hyvin jalostamolle. Vuonna 2013 raaka-ainevalikoima laajeni mäntyöljytähteeseen. Mäntyöljytähde soveltui hyvin jalostamon tekniikkaan ja koeajon tuotteista valmistettiin liikenteen biopolttonesteitä.[5]

Sijainti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jalostamo sijaitsee manner-Naantalin kaakkois-osissa. Hyvin pieni osa jalostamosta sijaitsee Raision puolella. Jalostamon länsipuolella sijaitsee Naantalin satama ja lähimpänä jalostamoa Naantalin voimalaitos, sekä toisella puolella salmea Turun Korjaustelakka. Pohjois- ja koillispuolella on metsää, sekä peltoja. Idässä Raisionlahden toisella puolella on Meyer Turun Pernon telakka. Eteläpuolella kulkee laivaväylä Airistolle, Ruissalon ja Luonnonmaan välistä.[6]

Etäisyys jalostamon soihdulta lähikaupunkien keskustoihin:

  • Naantali 4,5 km
  • Raisio 5,5 km
  • Turku 9,5 km

Investoinnit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Naantalin jalostamon kunnossapidon ja investoinnit suunnittelee insinööritoimisto Neste Jacobsin paikallistoimisto, joka sijaitsee Naantalin jalostamolla. Työntekijöitä Neste Jacobsin Naantalin toimistolla on n. 30 henkilöä.[7]

Jalostamon laajennushanke 2008[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Naantalin jalostamolle suunniteltiin laajennushanketta vuonna 2008 liittyen uuteen dieseltuotteiden valmistuslinjaan. Laajennuksen myötä jalostamon dieselöljytuotanto nousisi 1,4:ään, bensiinituotanto 0,4:ään ja uusi tuote perusöljy 0,3 miljoonaan tonniin vuodessa. Puolivalmiiden öljyjakeiden määrä pienenisi noin 0,5 miljoonalla tonnilla vuodessa. Tuotannon nousu olisi noin 60 % vuoden 2007 tasosta. Laajennus olisi otettu käyttöön 3–4 vuoden päästä rakentamisen aloittamisesta. Vuoden 2008 lopulla maailmantalouden suhdanteet heikkenivät voimakkaasti, ja yhtiön johto teki päätöksen, että hanketta ei toteuteta.

Huoltoseisokit kuuden vuoden välein[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2006 oli viisi viikkoa kestävä kaikkien aikojen suurin huoltoseisokki, jolloin jalostamolla työskenteli 1 600 henkilöä. Suomen lisäksi palkattiin henkilöstöä muun muassa Baltiasta, Puolasta, Hollannista, Saksasta ja Venäjältä. Huoltoon kuului muun muassa painelaitteiden tarkastus, kuluneiden putkistojen vaihto, sekä 239 lämmönvaihtimen sisusten puhdistaminen tai niiden uusiminen.[8]Huoltoseisokki pidetään kuuden vuoden välein, viimeisin huoltoseisokki oli keväällä 2012.

Laadunvalvontalaboratorio[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2008 valmistui kahdeksan miljoonaa euroa maksanut uusi laadunvalvontalaboratorio jossa työskentelee parikymmentä ihmistä.[9]

Satama[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nesteellä on Naantalissa oma öljysatama.

Nesteen Naantalin jalostamon öljysatama on erillinen teollisuussatama, jonka maa-alueet omistaa Neste ja vesialueet Naantalin kaupunki.[10]

Vuonna 2012 jalostamon sataman kautta kulki yhteensä 2,1 miljoonaa tonnia raakaöljyä ja 1,7 miljoonaa tonnia öljyjalosteita. Nestemäisten irtolastien osuus Naantalin kaupungin sataman ja jalostamon sataman yhteenlasketusta kokonaisliikenteestä oli lähes 55 %, josta valtaosa yli 4,6 miljoonaa tonnia Nesteen öljyjalostamon liikennettä.

Naantalin satamaan johtaa 15,3 metriä syvä Naantalin väylä, joka alkaa Paraisilta, Utön majakkasaaren eteläpuolelta. Se on yksi Suomen merialueen syvimmistä väylistä, sekä pisin meriväylä[11] 120 kilometrillään.[12] Väylä oli vuoteen 2009 saakka kulkusyvyydeltään 13-metrinen.[11] 13 metrin väylä valmistui vuonna 1986.[13]

Vuoden 2008 syksyllä aloitettiin Naantalin syväväylähankkeen viimeinen vaihe ruoppaamalla väylä sataman vesialueella nykyisestä 13 metristä 15,3 metriin. Naantalin jalostamon edustalta poistettiin syväväylän ruoppauksen yhteydessä matalikko, ns. Moton matala (Motto), mikä helpottaa tankkereiden operointia satamaan. Hankkeen kustannusarvio oli noin 4–5 miljoonaa euroa. Nykyisin Naantalin jalostamon satamaan pääsevät liikennöimään Itämeren alueen suurimmatkin tankkerit täydessä 100 000 tonnin lastissa, kun ne aiemmin kulkivat vajaina 80 000 tonnin lastissa.[14]

Viheriäisten ratapiha[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Naantalin öljynjalostamoa palvelee Uudenkaupungin radalla sijaitsevalta Ihalan erkanemisvaihteelta lähtevä teollisuusrata. Se rakennettiin Viheriäisten niemeen vuosina 1956–1957 Alkuperäinen Viheriäisten erkanemisvaihde purettiin vuonna 1991 uuden vaihteen valmistuttua.[15]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Turun Sanomat: Naantalin jalostamon läpi jo sata miljoonaa tonnia öljyä 5.6.2001. Viitattu 12.4.2009.
  2. a b c Turun Sanomat: Mikko Rönnholmin aliokirjoitus: Jalostamo päätettiin rakentaa Naantaliin 50 vuotta sitten 17.12.2004. Viitattu 12.4.2009.
  3. Vahtera, Raimo: Naantali tunnissa – Opas naantalilaisuuteen, s. 28. Lingsoft Oy, 2009. ISBN 978-952-5827-11-8.
  4. a b Turun Sanomat: Naantalin jalostamo liitti Suomen energiahuollon Neuvostoliittoon 19.8.2007. Viitattu 12.4.2009.
  5. http://www.rannikkoseutu.fi/cs/Satellite?c=AMArticle_C&childpagename=RKS_newssite%2FAMLayout&cid=1194806229754&p=1194615913495&pagename=RKSWrapper
  6. Turun Seudun Karttapalvelu: Neste Oil, Naantalin erikoistuotejalostamo Viitattu 12.4.2009.
  7. Turun Sanomat: Naantalin öljynjalostamolle nousee miljoonien eurojen laboratorio 4.1.2008. Viitattu 12.4.2009.
  8. Turun Sanomat: Nesteen remontti imee miehistä mehut 8.9.2006. Viitattu 12.4.2009.
  9. Turun Sanomat: Uusi laboratorio maksoi kahdeksan miljoonaa euroa 9.12.2008. Viitattu 12.4.2009.
  10. Suomen luonnonsuojeluliitto ry: Meriliikenteen aiheuttama luonnonvarojen kulutus 25.8.2008. Liikenne- ja viestintäministeriö. Viitattu 12.4.2009.
  11. a b Utön - Naantalin väylän uusi kulkusyvyys käyttöön 1-2/2010. Liikennevirasto. Viitattu 1.4.2010.
  12. Väyläkortti: Naantalin 13,0 m väylä 19.12.2006. Merenkulkulaitos. Viitattu 1.4.2010.
  13. Lupapäätös: Naantalin sataman Moton matalan alueen ruoppaus, ruoppausmassojen läjitys, julkista kulkuväylää koskevan päätöksen muuttaminen (pdf) 15.12.2008. Länsi-Suomen ympäristölupavirasto. Viitattu 1.4.2010.
  14. Naantalin satama: Naantalin sataman vuosikertomus 2007 (pdf) Viitattu 12.4.2009.
  15. Iltanen, Jussi: ”8. Uudenkaupungin ja Naantalin radat”, Radan varrella: Suomen rautatieliikennepaikat, s. 110. Helsinki: Karttakeskus, 2009. ISBN 978-951-593-214-3.
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Naantalin jalostamo.