Voimatalo
| Voimatalo | |
|---|---|
 |
|
| Osoite | Malminkatu 16 |
| Sijainti | Kamppi, Helsinki |
| Rakennustyyppi | toimisto- ja liikerakennus |
| Valmistumisvuosi | 1952 |
| Suunnittelija | Aarne Ervi |
| Rakennuttaja | Imatran Voima, Oulujoki Oy, Kemijoki Oy |
| Omistaja | Niam AB[1] |
| Käyttäjä | useita |
| Tyylisuunta | modernismi |
| Runkorakenne | betoni |
| Julkisivumateriaali | keraaminen laatta |
| Kerrosluku | 8 (+ 3 kellarikerrosta) |
| Bruttoala | n. 9 300 m²[1] |
 |
|
Voimatalo on Helsingin Kampissa osoitteessa Malminkatu 16 sijaitseva kahdeksankerroksinen toimisto- ja liikerakennus. Rakennus on Aarne Ervin suunnittelema, ja se valmistui vuonna 1952 Imatran Voiman pääkonttoriksi. Rakennus on ollut suojeltu vuodesta 2001.[2]
Voimatalo edustaa tyyliltään pelkistettyä modernismia, ja sen tekniset ratkaisut olivat aikanaan edistyksellisiä, ja rakennusmateriaalit laadukkaita. Rakennuksen muotokieli on kulmikas, ja sen julkisivua koristaa tasaiset ikkunarivit ja Arabian valmistamat poltetut keraamiset laatat.[3]
Voimatalossa sijaitsevat nykyään muun muassa Rakennustieto Oy:n toimitilat. Katutasolla sijaitsee Euroopan komission Suomen-edustusto ja Euroopan parlamentin Suomen-toimisto. Niiden yhteisessä auditoriossa, Eurooppasalissa järjestetään EU:n toimintaan liittyviä avoimia yleisötilaisuuksia.[4]
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Imatran Voiman toimitilat olivat sijainneet 1930-luvulta lähtien Stockmannin keskustan tavaratalon ylimpien kerroksien tiloissa, jotka kävivät ajan myötä ahtaaksi. Vuonna 1947 Imatran Voima osti yhdessä valtion metallitehtaiden kanssa Kampista Malminkadun kulmatontin. Tontilla sijaitsi matalia puutaloja, joille myönnettiin purkulupa sillä ehdolla, että ne korvattaisiin Herttoniemeen valmistuvilla uusilla vuokra-asunnoilla. Voimatalon rakentamista varten perustettiin erityinen Oy Malminkatu 16 -yhtiö. Rakennuksen suunnittelijaksi valittiin arkkitehti Aarne Ervi. Hän oli aluksi luonnostellut Voimataloa Salomonkadun ja Olavinkadun kortteliin.[3]
Vanhojen puutalojen purkutyöt alkoivat tontilla elokuussa 1948, ja Voimatalon rakentaminen käynnistyi vuotta myöhemmin. Rakentamista vaivasi tuohon aikaan vielä sodasta syntynyt materiaali- ja pääomapula. Louhintatyöt päättyivät keväällä 1950, ja rakennus valmistui keväällä 1951, kahden vuoden rakennustöiden jälkeen. Voimatalo herätti huomiota sen moderneilla rakennusratkaisuilla. Sen betonisen rungon rinnalla käytetyt yhtenäiset välipohjalaatat olivat uutta tekniikkaa, joka mahdollisti kerrosluvun kasvattamisen tavallisen korkeuden rajoissa. Rakennukseen kaivettiin kolme kellarikerrosta, jossa sijaitsee muun muassa varastotiloja.[3]
Imatran Voiman lisäksi rakennuksessa on sijannut vuosien varrella muun muassa Suomen Yhdyspankki, Sähkölaitosyhdistys, sekä tilapäisesti Suomen maa- ja metsätalousministeriö. 2000-luvulla Voimatalo siirtyi Neste Oilin eläkesäätiön omistuksesta ranskalaiselle AXA-kiinteistösijoitusyhtiölle. Vuonna 2014 sen osti ruotsalainen sijoitusyhtiö Niam[1] ja vuonna 2023 Genesta Property Nordic.[5]
Muutokset ja remontit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Malminkadun puoleisen julkisivun alkuperäiset lasitiiliset ikkunat vaihdettiin jo 1950-luvun puolivälissä tavallisiksi ikkunoiksi. 1990-luvulla toimistokerrosten lattiat ja katot uusittiin, ja samoihin aikoihin pääsisäänkäynnin tuulikaappia laajennettiin. Vuoteen 1998 mennessä loputkin asunnot ja saunatilat muutettiin toimistokäyttöön. Rakennuksessa tehtiin täydellinen peruskorjaus vuosina 2008–2009. Remontissa muun muassa vanhat hissit ja sisäpihan puoleiset julkisivuelementit uusittiin, kuitenkin kunnioittaen Voimatalon alkuperäistä arkkitehtoonista ilmettä.[3]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c Niam osti Voimatalon Helsingistä Rakennuslehti. Viitattu 14.10.2022.
- ↑ Voimatalo suojellaan kaavalla Helsingin Sanomat. Viitattu 14.10.2022.
- ↑ a b c d Kivilaakso, Aura: Kun Helsinkiin rakennettiin City – Keskustan vuosina 1945-1990 valmistuneet liikerakennukset, s. 194–199. Helsingin kaupunginmuseo, 2014.
- ↑ Eurooppasali Stadissa. Viitattu 14.10.2022.
- ↑ Genesta ostaa Voimatalona tunnetun toimistokiinteistön Helsingin Kampista Kiinteistöuutiset. 4.9.2023. Viitattu 10.9.2023.