Voiman talo

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli käsittelee Tampereella sijaitsevaa liiketaloa. Janakkalan Leppäkosken Voiman talosta on eri artikkeli. Näitä ei tule sekoittaa Helsingin Voimataloon.
Voiman talo
Voiman talo vuonna 2012.
Voiman talo vuonna 2012.
Osoite Hämeenkatu 10
Sijainti Kyttälä, Tampere
Koordinaatit 61°29′55″N, 23°46′05″E
Rakennustyyppi liike-, toimisto- ja asuinrakennus
Valmistumisvuosi 1937
Suunnittelija Georg Jägerroos
Rakennuttaja Osuusliike Voima
Urakoitsija Rakennustoimisto Niilo Ahti [1]
Tyylisuunta funktionalismi
Kerrosluku 6
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla

Voiman talo on arkkitehti Georg Jägerroosin suunnittelema liike-, toimisto- ja asuinrakennus Tampereella, osoitteessa Hämeenkatu 10. Kuusikerroksinen talo on valmistunut vuonna 1937, ja se edustaa maltillista funktionalismia. Katutason liikekerros ja sen päällä sijaitseva, julkisivussa korostuva ravintolakerros ovat lasipintaisia. Toimisto- ja asuinkerrokset sijoittuvat niiden yläpuolelle.[2][3][4][5]

Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Osuusliike Voiman talo[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tamperelaiset osuuskaupat yhdistyivät syksyllä 1917 Osuusliike Voimaksi. Suuri osuuskunta osti keskustasta toimitalokseen Hämeenkatu 10:ssä sijainneen Hällströmin palatsin, jonka se kaavaili muuttavansa tavarataloksi. Rakennus kuitenkin tuhoutui seuraavana keväänä käydyssä Tampereen taistelussa. Sodan jälkeen osuusliike pystytti tontille väliaikaisen, matalan ja ulkoasultaan vaatimattoman puutalon.[3][6][7]

Uuden ja ajanmukaisen keskustoimitalon suunnittelu käynnistyi vuonna 1935. Piirustukset tilattiin Kulutusosuuskuntien Keskusliiton rakennusosastolta Helsingistä. Rakennuksen valmistuttua tiloihin sijoittuivat muun muassa Voiman tavaratalo Suuraitta sekä Voiman Suurravintola, josta muodostui työväenluokkainen vastine hienolle Hotelli Tammerin ravintolalle.[3][4][7][8]

Kun osuusliike 1960-luvun alussa rakensi kadun toiselle puolelle uuden liiketalon (Hämeenkatu 11), tavaratalo siirtyi sinne. Ravintola sen sijaan jäi entiselle paikalleen. ”Uusi Voima” ja ”Vanha Voima” yhdistettiin toisiinsa maanalaisella tunnelilla. Se oli kulkuväylänä käytössä 1970-luvulle asti.[2][7][9] Seuraavalla vuosikymmenellä Voima yhdistyi valtakunnalliseen E-osuuskunta Ekaan ja Voima-nimiset kaupat hävisivät katukuvasta.[10][11]

Vuoden 2010 tuhopoltto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Pizzeria Julietin tuhopoltto

Marraskuussa 2010 talon katutason pizzeriassa tapahtui tuhopoltto. Räjähdysmäisessä tulipalossa kuoli kolme ja loukkaantui neljä ihmistä. Rakennus kärsi noin 7,5 miljoonan euron vahingot.[12][13]

Voiman talossa paloi vuonna 2010.

Status[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tampereen kaupungin kaavoitusyksikön mukaan Voiman talo on rakennustaiteen, kulttuurihistorian ja kaupunkikuvan kannalta erittäin merkittävä kohde.[14] Talo on suojeltu asemakaavalla vuonna 2005.[15]

Rakennus on kiinteä osa Hämeenkatua, joka muodostaa valtakunnallisesti merkittävän rakennuskokonaisuuden yhdessä Hämeensillan ja Keskustorin kanssa.[16]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ Tampereella rakennetaan. Aamulehti. 28.2.1937, s. 10. Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot Viitattu 4.9.2021.
  2. ↑ a b Wacklin, Matti & Hirvikallio, Seija: Hämeenkatu – Tampereen sydän, s. 170. Tampere: Tampere-Seura, 2010. ISBN 978-952-5558-10-4.
  3. ↑ a b c Helenius, Kyllikki: Hämeenkatu 10:n vaiheet: Kaupunkimme historiaa kuvaamassa. Tammerkoski, 1988, nro 3, s. 12.
  4. ↑ a b Tampereen kantakaupungin rakennuskulttuuri 1998, s. 153. Tampere: Tampereen kaupungin kaavoitusyksikkö, 1998. ISBN 951-609-076-1.
  5. ↑ Mukala, Jorma: Metso, Voima, Tuulensuu: Tampereen arkkitehtuuria, s. 108. Tampere: Tampere-Seura, 1999. ISBN 951-9080-78-3.
  6. ↑ Helenius, Kyllikki: Palatsi, linna ja talo tamperelaisessa puheessa. Tammerkoski, 2014, nro 5, s. 10.
  7. ↑ a b c Punainen Tampere: Opas, s. 52. Toinen, korjattu painos. Käsikirjoitus Linda Heinonen. Tampere: Työväenmuseo Werstas, 2015. ISBN 978-952-67723-5-6.
  8. ↑ Mukala 1999, s. 89, 108.
  9. ↑ Tampere sai uuden tavaratalon. Tammerkoski, 1961, nro 10, s. 322–323.
  10. ↑ Punainen Tampere: Opas, s. 51.
  11. ↑ Niemelä, Jari: Tamperelaisen Tiedon Portaat: Tampereen asiat aasta yyhyn, s. 139. Tampere: Tampere-Seura, 2008. ISBN 978-952-5558-05-0.
  12. ↑ Jyrävä, Mika: Muistatko nämä tuhoisat tulipalot? – Listasimme vuosikymmenen suurimmat rakennuspalot Tampereella Aamulehti. 21.3.2018. Arkistoitu 25.1.2020. Viitattu 25.1.2020.
  13. ↑ Mäkinen, Petteri: Hämeenkadun ravintoloissa roihunnut ennenkin – Muistatko nämä? Tamperelainen. 24.11.2016. Viitattu 25.1.2020.
  14. ↑ Tampereen kantakaupungin rakennuskulttuuri 1998, s. 13, 153.
  15. ↑ Wacklin & Hirvikallio 2010, s. 192.
  16. ↑ Tampereen Hämeenkatu, Hämeensilta ja Keskustori Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Helsinki: Museovirasto, 2009. Viitattu 25.1.2020.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Voiman_talo&oldid=22244636”